Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Topi Manner: Uusia näkemyksiä Suomen huoltovarmuustoimintaan
”On keskeistä, että yhteiskunnan eri sektoreiden osaaminen ja näkemykset hyödynnetään huoltovarmuuden kehittämisessä. Näen, että Huoltovarmuusneuvoston työssä eri sektoreiden näkemysten ristiinpölytys on tämän kehittämisen käyttövoima. Kun eri tahot kohtaavat, syntyy niin oppimista, näkemyksiä kuin neuvoja.” Näin sanoo syyskuussa työnsä aloittaneen Huoltovarmuusneuvoston uusi puheenjohtaja Topi Manner.
Elisan toimitusjohtaja Topi Manner vetää seuraavan kauden Huoltovarmuusneuvostoa, jonka 26 jäsentä edustavat valtionhallintoa, yksityisiä yrityksiä ja yhteiskunnallisia toimijoita. Valtioneuvoston kesäkuussa 2024 asettama neuvosto toimii Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä.
Topi Manner odottaa neuvostotyöltä avointa suhtautumista ja keskustelua. Tätä tarvitaan, jotta Huoltovarmuusneuvoston rooli strategisena, neuvoa-antavana elimenä onnistuu.
”Huoltovarmuusneuvostossa jokainen voi tuoda esiin oman näkemyksensä ja tätä kautta opimme paljon toisiltamme. Juuri avoimuuden avulla saamme aikaan myös uusia näkemyksiä Suomen huoltovarmuustoimintaan.”
Murroksen ja riskien aikakausi vaatii hereillä oloa
Topi Manner on itse toiminut näköalapaikalla huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä. Tällä hetkellä hän on Elisan toimitusjohtaja. Tähän pestiin hän siirtyi Finnairin toimitusjohtajan paikalta. Vuosina 2016–2018 hän oli Nordea-pankin johtoryhmässä.
”Työkokemuksistani on syntynyt kohtuullisen hyvä kokonaiskuva niistä systeemisistä asioista, joita huoltovarmuuteen liittyy”, hän toteaa.
Topi Mannerin mielestä huoltovarmuus on Suomessa järjestetty hyvin – Suomi on vertailuryhmässään yksi parhaimmista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että voisimme tyytyä tämänhetkiseen tilanteeseen.
”Elämme teknologian murroksen ja geopoliittisten riskien aikaa. Tekoäly vaikuttaa vahvasti toimintaympäristöömme ja se tuo mukanaan suuria kyberriskejä. Tämä lisää yhteiskunnan kaikkien sektoreiden haavoittuvuutta ja tuo uusia vaatimuksia yhteiskunnan varautumiselle”, hän sanoo.
Muutosten ja riskien vuoksi myös huoltovarmuustoiminnan on uuden puheenjohtajan mielestä oltava tulevaisuusorientoitunutta.
”Meidän on huolehdittava, että varautuminen edustaa kaikilta osin tätä päivää. Siinä on oltava hereillä. Koska juuri nyt toimintaympäristöömme kohdistuu spesifejä riskejä, meidän pitää kehittää toimintaa jatkuvasti”, hän muistuttaa.
Juuri tässä Topi Manner näkeekin Huoltovarmuusneuvoston roolin korostuvan.
”Suomessa kriittisten toimintojen, kuten tietoliikenteen, energiahuollon, pankkijärjestelmän tai ruokahuollon huoltovarmuudesta vastaavat pääosin yksityiset toimijat. Näillä toimijoilla on osaamista ja näkemystä oman sektorinsa huoltovarmuuden varmistamisesta. Tämän vuoksi yksityisen- ja järjestösektorin osaaminen ja näkemykset pitää hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla maamme huoltovarmuuden kehittämisessä”, hän jatkaa.
Neuvosto voi Mannerin mielestä varmistaa, että kaikilla on parempi ymmärrys kokonaisuudesta. Näin kaikki voivat yhteisen hyvän lisäksi myös hyödyntää tietoa omassa toiminnassaan.
”Tietysti tärkeää on myös varmistaa, että valtionhallinnon suunnasta tieto kulkee yritysten ja järjestöjen suuntaan. Myös tässä meillä on kehitettävää”, hän pohtii.
Teksti: Terhi Paavola / kuva: Pia Inberg
