Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Huoltovarmuus ei ole salaisuus

Kiinnostus Suomen huoltovarmuutta kohtaan on tällä hetkellä todella korkealla. Se näkyy kotimaisen ja kansainvälisen median yhteydenotoissa täällä Huoltovarmuuskeskuksessa, kansalaisten kysymyksinä sosiaalisessa mediassa ja puhujapyyntöinä huoltovarmuusasiantuntijoille. Yksi haluaa tietää maamme kyberkestävyydestä, toinen maataloustuotannon merkityksestä, kolmatta mietityttävät ilmastonmuutoksen ja energiamurroksen haasteet.

ASIANTUNTIJALTA
9.5.2022
huoltovarmuus
Huoltovarmuuskeskuksen viestintäpäällikkö Riitta Väkeväinen

Huoltovarmuus on laaja ja moniulotteinen kudos, jossa yhteiskunnan eri toiminnot ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan. Ristiintaulukoimalla erilaisia uhkakuvia saadaan loputtomasti hahmotelmia siitä, millaisten häiriötilanteiden eteen voimme joutua. Kaikkia uhkia ei voida sulkea pois, mutta moniin voidaan varautua. Oikea ja ymmärrettävä tieto on oleellinen työkalu varautumisessa.

Uudistuneella Varmuuden vuoksi -verkkojulkaisulla haluamme kertoa huoltovarmuudesta tavalla, joka palvelee niin huoltovarmuustyössä toimivia ja potentiaalisia toimijoita, huoltovarmuudesta kiinnostuneita kansalaisia sekä huoltovarmuuskriittisten alojen opettajia ja opiskelijoita.

Kansalliseen varautumiseen liittyvissä kysymyksissä on aina myös salassa pidettävät ulottuvuutensa, mutta kokonaisuutena työn merkitys ja tavoite eivät voi olla salaisuus. Jokaisella on oikeus ymmärtää mitä huoltovarmuus tarkoittaa hänen näkökulmastaan. Pyrimme kiinnostavilla sisällöillä avaamaan huoltovarmuustyön sisältöä ja merkitystä. HVK:n strategian mukaisesti teemme huoltovarmuustyötä läpinäkyvämmäksi.

Se, että Suomi ennakoi ja on varautunut erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin, on tärkeä ja turvallisuuden tunnetta lisäävä tieto. Kuten HVK:n toimitusjohtajan Janne Känkäsen haastattelussa todetaan: ”Suomen tapa huolehtia huoltovarmuudesta on osoittautunut toimivaksi.”

Olemme HVK:n viestinnässä asettaneet itsellemme seuraavat tavoitteet, kun teemme tätä julkaisua yhdessä kumppaneidemme kanssa:

  • Kehitämme ja aktivoimme vuorovaikutusta Huoltovarmuusorganisaation (HVO) toimijoiden kesken
  • Lisäämme kansantajuista viestintää ja teemme tunnetuksi huoltovarmuuden eri ilmiöitä
  • Tuemme huoltovarmuustyöhön tarvittavan vahvan asiantuntijuuden säilymistä ja kehittymistä, jotta yhteiskunta toimii ja elämä jatkuu mahdollisimman häiriöttä myös kriisitilanteissa.

Tervetuloa seuraamaan uudistunutta verkkojulkaisuamme. Otamme mielellään vastaan sekä juttuideoita että palautetta osoitteessa info@nesa.fi.

Riitta Väkeväinen / Viestintäpäällikkö, Huoltovarmuuskeskus

Kuva: Juha Nenonen

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Aki Laiho tummassa pikkutakissa nojaa käsivarsiaan violettien tuolien selkänojiin. Taustalla abstrakti taulu.

Pitkässä kriisissä tarvitaan kriittistä omaa tuotantoa

Tuotantotaloudelliset järjestelyt vakavan kriisin varalle on yksi Huoltovarmuuskeskuksen strategian painopistealueista. Mutta mitä termi tuotantotaloudelliset järjestelyt käytännössä tarkoittaa? Huoltovarmuustoimien toimeenpano -yksikön johtaja Aki Laiho kertoo, mistä on kyse.
Vasemmalla Paavo Tertsunen harmaassa pikkutakissa, oikealla Joni Kinnunen sinisessä kauluspaidassa

Alueellinen harjoitustoiminta paljastaa haavoittuvuuksia ja parantaa huoltovarmuutta

Suomessa järjestetään vuosittain useita alueellisia varautumista ja valmiutta kehittäviä harjoituksia. Harjoitukset ovat oiva alusta testata sekä yritysten että alueellisten viranomaisten varautumisen tasoa ja kykyä vastata häiriötilanteisiin. Huoltovarmuuskeskuksen alueellisen varautumisen asiantuntija Joni Kinnunen ja energiahuollon varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen pohtivat yhteisessä kirjoituksessaan alueellisen harjoitustoiminnan merkitystä.
Salaattipöydän värikästä tarjontaa, porkkanaraastetta, tomaattia ja tonnikalaa mustissa neliönmallisissa astioissa.

Sote-palveluiden asiakkaat tarvitsevat ateriansa myös häiriötilanteissa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille ruokahuolto on osa hoitoa ja hoivaa. Näiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ruokahuolto myös kriisi- ja poikkeusoloissa on turvattu lainsäädännöllä. Koska toiminta on kriittistä, sen onnistumiseen erilaisissa olosuhteissa kiinnitetään paljon huomiota. Näin myös Päijät-Hämeessä, missä sote-palveluiden ruokahuollon eri tahot pitävät tiiviisti yhteyttä. Lisäksi poikkeusolojen toimintaa on myös harjoiteltu, viimeksi HÄME24-harjoituksessa.