Hamstraus ilmiönä pohjaa enemmän tunteeseen kuin tietoon
Hamstraus on yksi riskitekijä päivittäistavarahuollon toimintavarmuudessa. Siksi tietoisuuden lisääminen kotivarasta tuo turvallisuutta kuluttajille ja vähentää häiriötilanteissa hamstrauksen tarvetta.
”Jos kotivaraa ei ole, kuluttaja siirtyy häiriötilanteessa hamstrausmoodiin. Se lisää ihmisten ahdistusta, sekoittaa päivittäistavarahuoltoa ja haittaa yhteiskunnan toimintaa. Siksi meidän täytyy saada läpi tietoisuus kotivarasta”, Hamsteri-projektin viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo painottaa.
Kortesuo on tunnistanut erilaisia kotitaloustyyppejä. Ideaalissa kotitaloudessa on varauduttu viranomaisten ja järjestöjen laatimaan 72 tunnin varautumissuunnitelmaan.
”Sen sijaan minimalistit elävät kaupungeissa, joissa kivijalkakaupasta voi hakea päivittäistavaroita vuorokauden ympäri. Minimalistin varastotaso on tietoisesti nolla”, Kortesuo sanoo.
Random-kotitaloudessa puolestaan eletään ruuhkavuosia. Kaupassa käydessä ei ehditä miettiä, mitä oikeasti tarvitaan, vaan ostetaan varmuuden vuoksi. Varastotaso heittelehtii epäjohdonmukaisesti.
Survivalistin kodissa on varauduttu häiriötilanteisiin useaksi kuukaudeksi tai jopa vuodeksi, mikä sitoo paljon rahaa.
”Minimalistit ja random-kotitaloudet selviävät normaaliolissa, mutta häiriötilanteissa ne siirtyvät välittömästi hamstrausmoodiin. Silloin ostetaan ihan mitä sattuu”, Kortesuo kuvailee.
Sama malli voi päteä myös pienten yritysten varastotasojen hallintaan.
“Osa voi elää kädestä suuhun, kun taas toiset varastoivat yli tarpeidensa”, Hamsteri-projektin koordinaattori Lauri Kulonen lisää.
Huoltovarmuusorganisaation käynnistämän projektin tarkoituksena on tarjota viestintätyökaluja päivittäistavarahuollon yrityksille ja organisaatioille siitä, miten ohjata kotitalouksia kotivara-ajatteluun ja pieniä yrityksiä varastotasojen hallintaan sekä lisätä keskustelua hamstrausilmiöstä.
“Jos hamstrauksesta keskustellaan vain sen ilmetessä, on vaarana, että keskustelu lisää itse ilmiön toteutumista”, Kulonen korostaa.
Hamstrauskiellot saattavat kääntyä itseään vastaan
“Päivittäistavarakaupan prosessit ovat nykyään pitkälle optimoituja ja siten myös häiriöherkkiä. Esimerkiksi kovin isoja varastoja ei ole missään prosessin vaiheessa, jolloin hamstrauspiikki saattaa sekoittaa järjestelmän hetkellisesti”, Kulonen selvittää.
Mistä hamstrauspiikki sitten saattaa syntyä? Hyvä esimerkki siitä on koronapandemian alussa syntynyt vessapaperihamstraus.
Alkujaan se lähti liikkeelle Yhdysvalloista, jossa tiettävästi pehmopaperitehtaan tulipalo aiheutti hamstrausta paikallisesti. Kun media siellä alkoi näyttää kuvia tyhjistä kaupan hyllyistä, ilmiö levisi eri puolille maailmaa.
”Lopulta se rantautui myös Suomeen, vaikka täällä ei missään vaiheessa ollut häiriöitä vessapaperituotannossa”, Kulonen muistelee.
“Päivittäistavarakaupan viestinnässä kuluttajille kannattaa viestiä avoimesti ja oikea-aikaisesti tuotantoketjujen toiminnasta ja varautumisesta häiriötilanteisiin. Sen sijaan ostorajoitukset ja hamstrauskiellot eivät useinkaan toimi”, Kortesuo sanoo.
Mikä on Hamsteri-projekti?
Päivittäistavarahuollon varautumista selvittävä ja kehittävä projekti käynnistyi Päivittäistavarakauppa ry:n koordinoimana ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamana vuonna 2017.
Projektissa hamstraaminen nousi esille yhtenä riskitekijänä päivittäistavarahuollon toimintavarmuudessa.
Tämän seurauksena Huoltovarmuusorganisaation Kauppa- ja jakelu-, Elintarviketeollisuus-, Alkutuotanto-, Media- ja Digipoolit sekä Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunta KOVA käynnistivät Hamsteri-projektin maaliskuussa 2022. Projekti toteutetaan HVK:n Logistiikka 2030 -ohjelmassa.
Hamsteri-projektin lopputuotoksena syntyy opas ja huoneentaulu päivittäistavarahuollon yrityksille ja organisaatioille. Oppaasta löytyy viestintätyökaluja siihen, miten hamstrauksen ennaltaehkäisystä kannattaa kuluttajille viestiä. Oppaan pohjalta yritykset voivat toteuttaa itselleen soveltuvaa ja oman näköistänsä viestintää.
Opas valmistuu kesän 2022 aikana.
Lue lisää 72 tunnin varautumisesta /artikkeli/omin-avuin-72-tuntia
Teksti ja kuva: Tanja Harjuniemi
