Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Hamstraus ilmiönä pohjaa enemmän tunteeseen kuin tietoon

Hamstraus on yksi riskitekijä päivittäistavarahuollon toimintavarmuudessa. Siksi tietoisuuden lisääminen kotivarasta tuo turvallisuutta kuluttajille ja vähentää häiriötilanteissa hamstrauksen tarvetta.

23.5.2022
elintarvikehuoltokotivaravarautuminen
Hamsteri-projektin koordinaattori Lauri Kulonen ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo kehottavat ylläpitämään kotivaraa, mutta välttämään hamstrausta.

”Jos kotivaraa ei ole, kuluttaja siirtyy häiriötilanteessa hamstrausmoodiin. Se lisää ihmisten ahdistusta, sekoittaa päivittäistavarahuoltoa ja haittaa yhteiskunnan toimintaa. Siksi meidän täytyy saada läpi tietoisuus kotivarasta”, Hamsteri-projektin viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo painottaa.

Kortesuo on tunnistanut erilaisia kotitaloustyyppejä. Ideaalissa kotitaloudessa on varauduttu viranomaisten ja järjestöjen laatimaan 72 tunnin varautumissuunnitelmaan.

”Sen sijaan minimalistit elävät kaupungeissa, joissa kivijalkakaupasta voi hakea päivittäistavaroita vuorokauden ympäri. Minimalistin varastotaso on tietoisesti nolla”, Kortesuo sanoo.

Random-kotitaloudessa puolestaan eletään ruuhkavuosia. Kaupassa käydessä ei ehditä miettiä, mitä oikeasti tarvitaan, vaan ostetaan varmuuden vuoksi. Varastotaso heittelehtii epäjohdonmukaisesti.

Survivalistin kodissa on varauduttu häiriötilanteisiin useaksi kuukaudeksi tai jopa vuodeksi, mikä sitoo paljon rahaa.

”Minimalistit ja random-kotitaloudet selviävät normaaliolissa, mutta häiriötilanteissa ne siirtyvät välittömästi hamstrausmoodiin. Silloin ostetaan ihan mitä sattuu”, Kortesuo kuvailee.

Sama malli voi päteä myös pienten yritysten varastotasojen hallintaan.

“Osa voi elää kädestä suuhun, kun taas toiset varastoivat yli tarpeidensa”, Hamsteri-projektin koordinaattori Lauri Kulonen lisää.

Huoltovarmuusorganisaation käynnistämän projektin tarkoituksena on tarjota viestintätyökaluja päivittäistavarahuollon yrityksille ja organisaatioille siitä, miten ohjata kotitalouksia kotivara-ajatteluun ja pieniä yrityksiä varastotasojen hallintaan sekä lisätä keskustelua hamstrausilmiöstä.

“Jos hamstrauksesta keskustellaan vain sen ilmetessä, on vaarana, että keskustelu lisää itse ilmiön toteutumista”, Kulonen korostaa.

“Jos hamstrauksesta keskustellaan vain sen ilmetessä, on vaarana, että keskustelu lisää itse ilmiön toteutumista.”

Hamstrauskiellot saattavat kääntyä itseään vastaan

“Päivittäistavarakaupan prosessit ovat nykyään pitkälle optimoituja ja siten myös häiriöherkkiä. Esimerkiksi kovin isoja varastoja ei ole missään prosessin vaiheessa, jolloin hamstrauspiikki saattaa sekoittaa järjestelmän hetkellisesti”, Kulonen selvittää.

Mistä hamstrauspiikki sitten saattaa syntyä? Hyvä esimerkki siitä on koronapandemian alussa syntynyt vessapaperihamstraus.

Alkujaan se lähti liikkeelle Yhdysvalloista, jossa tiettävästi pehmopaperitehtaan tulipalo aiheutti hamstrausta paikallisesti. Kun media siellä alkoi näyttää kuvia tyhjistä kaupan hyllyistä, ilmiö levisi eri puolille maailmaa.

”Lopulta se rantautui myös Suomeen, vaikka täällä ei missään vaiheessa ollut häiriöitä vessapaperituotannossa”, Kulonen muistelee.

“Päivittäistavarakaupan viestinnässä kuluttajille kannattaa viestiä avoimesti ja oikea-aikaisesti tuotantoketjujen toiminnasta ja varautumisesta häiriötilanteisiin. Sen sijaan ostorajoitukset ja hamstrauskiellot eivät useinkaan toimi”, Kortesuo sanoo.

Mikä on Hamsteri-projekti?

Päivittäistavarahuollon varautumista selvittävä ja kehittävä projekti käynnistyi Päivittäistavarakauppa ry:n koordinoimana ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamana vuonna 2017.

Projektissa hamstraaminen nousi esille yhtenä riskitekijänä päivittäistavarahuollon toimintavarmuudessa.

Tämän seurauksena Huoltovarmuusorganisaation Kauppa- ja jakelu-, Elintarviketeollisuus-, Alkutuotanto-, Media- ja Digipoolit sekä Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunta KOVA käynnistivät Hamsteri-projektin maaliskuussa 2022. Projekti toteutetaan HVK:n Logistiikka 2030 -ohjelmassa.

Hamsteri-projektin lopputuotoksena syntyy opas ja huoneentaulu päivittäistavarahuollon yrityksille ja organisaatioille. Oppaasta löytyy viestintätyökaluja siihen, miten hamstrauksen ennaltaehkäisystä kannattaa kuluttajille viestiä. Oppaan pohjalta yritykset voivat toteuttaa itselleen soveltuvaa ja oman näköistänsä viestintää.

Opas valmistuu kesän 2022 aikana.

Lue lisää 72 tunnin varautumisesta /artikkeli/omin-avuin-72-tuntia

Teksti ja kuva: Tanja Harjuniemi

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Testissä Suomen selviytyminen vakavista kyberhyökkäyksistä

Vakavassa kyberhäiriötilanteessa tietoa häiriön aiheuttajasta ja laajuudesta saattaa olla vähän, mutta silti pitäisi pystyä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti.  TIETO22-harjoituksen intensiivivaiheessa testattiin huoltovarmuuskriittisten organisaatioiden toimintaa tällaisesta painetilanteessa. Kävimme harjoituksessa seuraamassa, mitä osallistujat kolmen pelipäivän aikana oppivat.
hernekeittohylly

Hamstraus taklataan tiedolla

Suomessa eivät sen enempää ruoka kuin vessapaperikaan hevin lopu. Siitä pitää huolen päivittäistavarahuollon hiottu toimitusketju. Niinpä hamstraukseen johtavaa paniikkia tuotteiden loppumisesta on turha lietsoa. Hamsteri-opas antaa vinkkejä muun muassa siihen, miten kauppa ja media voivat estää hamstrausilmiön syntymisen.

Huoltovarmuuselonteko on jo itsessään merkittävä työ

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle huoltovarmuusselonteon, joka on ensimmäinen laatuaan. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) näkökulmasta on erittäin hienoa, että huoltovarmuus huomioidaan nyt itsenäisenä kokonaisuutena. Näin yksi suomalaisen kokonaisturvallisuuden kulmakivistä nostetaan muiden kansalaisten turvallisuuden ja mahdollisimman häiriöttömän elämän kannalta keskeisten teemojen joukkoon.