Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Hamstraus ilmiönä pohjaa enemmän tunteeseen kuin tietoon

Hamstraus on yksi riskitekijä päivittäistavarahuollon toimintavarmuudessa. Siksi tietoisuuden lisääminen kotivarasta tuo turvallisuutta kuluttajille ja vähentää häiriötilanteissa hamstrauksen tarvetta.

23.5.2022
elintarvikehuoltokotivaravarautuminen
Hamsteri-projektin koordinaattori Lauri Kulonen ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo kehottavat ylläpitämään kotivaraa, mutta välttämään hamstrausta.

”Jos kotivaraa ei ole, kuluttaja siirtyy häiriötilanteessa hamstrausmoodiin. Se lisää ihmisten ahdistusta, sekoittaa päivittäistavarahuoltoa ja haittaa yhteiskunnan toimintaa. Siksi meidän täytyy saada läpi tietoisuus kotivarasta”, Hamsteri-projektin viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo painottaa.

Kortesuo on tunnistanut erilaisia kotitaloustyyppejä. Ideaalissa kotitaloudessa on varauduttu viranomaisten ja järjestöjen laatimaan 72 tunnin varautumissuunnitelmaan.

”Sen sijaan minimalistit elävät kaupungeissa, joissa kivijalkakaupasta voi hakea päivittäistavaroita vuorokauden ympäri. Minimalistin varastotaso on tietoisesti nolla”, Kortesuo sanoo.

Random-kotitaloudessa puolestaan eletään ruuhkavuosia. Kaupassa käydessä ei ehditä miettiä, mitä oikeasti tarvitaan, vaan ostetaan varmuuden vuoksi. Varastotaso heittelehtii epäjohdonmukaisesti.

Survivalistin kodissa on varauduttu häiriötilanteisiin useaksi kuukaudeksi tai jopa vuodeksi, mikä sitoo paljon rahaa.

”Minimalistit ja random-kotitaloudet selviävät normaaliolissa, mutta häiriötilanteissa ne siirtyvät välittömästi hamstrausmoodiin. Silloin ostetaan ihan mitä sattuu”, Kortesuo kuvailee.

Sama malli voi päteä myös pienten yritysten varastotasojen hallintaan.

“Osa voi elää kädestä suuhun, kun taas toiset varastoivat yli tarpeidensa”, Hamsteri-projektin koordinaattori Lauri Kulonen lisää.

Huoltovarmuusorganisaation käynnistämän projektin tarkoituksena on tarjota viestintätyökaluja päivittäistavarahuollon yrityksille ja organisaatioille siitä, miten ohjata kotitalouksia kotivara-ajatteluun ja pieniä yrityksiä varastotasojen hallintaan sekä lisätä keskustelua hamstrausilmiöstä.

“Jos hamstrauksesta keskustellaan vain sen ilmetessä, on vaarana, että keskustelu lisää itse ilmiön toteutumista”, Kulonen korostaa.

“Jos hamstrauksesta keskustellaan vain sen ilmetessä, on vaarana, että keskustelu lisää itse ilmiön toteutumista.”

Hamstrauskiellot saattavat kääntyä itseään vastaan

“Päivittäistavarakaupan prosessit ovat nykyään pitkälle optimoituja ja siten myös häiriöherkkiä. Esimerkiksi kovin isoja varastoja ei ole missään prosessin vaiheessa, jolloin hamstrauspiikki saattaa sekoittaa järjestelmän hetkellisesti”, Kulonen selvittää.

Mistä hamstrauspiikki sitten saattaa syntyä? Hyvä esimerkki siitä on koronapandemian alussa syntynyt vessapaperihamstraus.

Alkujaan se lähti liikkeelle Yhdysvalloista, jossa tiettävästi pehmopaperitehtaan tulipalo aiheutti hamstrausta paikallisesti. Kun media siellä alkoi näyttää kuvia tyhjistä kaupan hyllyistä, ilmiö levisi eri puolille maailmaa.

”Lopulta se rantautui myös Suomeen, vaikka täällä ei missään vaiheessa ollut häiriöitä vessapaperituotannossa”, Kulonen muistelee.

“Päivittäistavarakaupan viestinnässä kuluttajille kannattaa viestiä avoimesti ja oikea-aikaisesti tuotantoketjujen toiminnasta ja varautumisesta häiriötilanteisiin. Sen sijaan ostorajoitukset ja hamstrauskiellot eivät useinkaan toimi”, Kortesuo sanoo.

Mikä on Hamsteri-projekti?

Päivittäistavarahuollon varautumista selvittävä ja kehittävä projekti käynnistyi Päivittäistavarakauppa ry:n koordinoimana ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamana vuonna 2017.

Projektissa hamstraaminen nousi esille yhtenä riskitekijänä päivittäistavarahuollon toimintavarmuudessa.

Tämän seurauksena Huoltovarmuusorganisaation Kauppa- ja jakelu-, Elintarviketeollisuus-, Alkutuotanto-, Media- ja Digipoolit sekä Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunta KOVA käynnistivät Hamsteri-projektin maaliskuussa 2022.

Hamsteri-projektin lopputuotoksena syntyy opas ja huoneentaulu päivittäistavarahuollon yrityksille ja organisaatioille. Oppaasta löytyy viestintätyökaluja siihen, miten hamstrauksen ennaltaehkäisystä kannattaa kuluttajille viestiä. Oppaan pohjalta yritykset voivat toteuttaa itselleen soveltuvaa ja oman näköistänsä viestintää.

Opas valmistuu kesän 2022 aikana.

Lue lisää 72 tunnin varautumisesta /artikkeli/omin-avuin-72-tuntia

Teksti ja kuva: Tanja Harjuniemi

Jaa sivu:
FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Rankkasateiden aiheuttamat hulevesitulvat kaupunkien kiusana

Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus SYKE kehittävät ennustemalleja ja varoituspalvelua kaupunkitulvien varalta. Yhteistyö parantaa varautumista sään ääri-ilmiöihin ja erityisesti rankkasateiden vaikutuksiin.

Myrsky, Järvi-Suomen Energia

Sään aiheuttamien vahinkojen ennakointi paranee

Poikkeuksellisen kattava säävaikutustietokanta auttaa ennakoimaan sääilmiöiden vaikutuksia koneoppimista hyödyntäen. SILVA-projektin ansioista esimerkiksi pelastuslaitos ja energianhuolto pystyvät varautumaan sään aiheuttamiin vahinkoihin aiempaa paremmin.

Drone havainnoi radioaktiivisia pilviä

Suomessa on kehitetty maailmassa harvinaiset mittalaitteet tutkia radioaktiivisten pilvien liikkeitä. Säteilyonnettomuudet ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta jos jotain tapahtuu, tarkka data on elintärkeää.