Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Energiahuoltovarmuus ei ole vaarassa

Sähkön tukkumarkkinahinnat ovat korkealla. Taustalla on moninaisia erilaisia syitä eikä yksittäistä syytä voida nostaa ainoaksi selittäväksi tekijäksi. Suomessa vaikutus näkyy kustannuksissa, ei toimitus- tai huoltovarmuudessa.

ASIANTUNTIJALTA
21.10.2021
energiahuoltohuoltovarmuus

Merkittävin tekijä sähkön hinnan nousuun on Euroopassa huoli kaasun riittävyydestä ja siitä seurannut kaasun hinnannousu. Markkina-analyytikkojen mukaan noin 80 prosenttia sähkön hinnan noususta liittyy tavalla tai toisella kaasun hinnan nousuun.

Pia Oesch, valokuva.Energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch

Keski- ja Etelä-Euroopan energiankäyttö on riippuvainen erityisesti kotitalouksissakin kaasusta (lämmitys sekä lämmin vesi ja ruoka). Euroopan oma kaasuntuotanto on vähentynyt ja tuonnin osuus käytetystä kaasusta on kasvanut seitsemässä vuodessa 70 prosentista lähes 90 prosenttiin.

Euroopan kaasuvarastot ovat vajaat ja lisäksi epävarmuutta kasvattavat LNG-kuljetusten suuntautuminen Aasiaan, kylmä viime talvi, koronan viivästyttämät laitoshuollot ja Venäjän sisäiset kaasuverkon pullonkaulat.

Moni tekijä nostaa nyt sähkön hintaa

Kaasun niukkuus on lisännyt kivihiilen kysyntää ja siten sen hintaa. Myös tuulivoimatuotannon määrä on alkusyksystä ollut Euroopassa alhaisella tasolla, mikä on lisännyt fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tarvetta Euroopassa. Fossiilisen energiantuotannon lisääntyminen nostaa puolestaan päästöoikeuksien hintaa, mikä edelleen heijastuu sähkön hintaan – ja kaukolämmön hintaa Suomessa.

Vesivoiman hyvät tuotantoedellytykset ovat yksi merkittävä keino turvata toimitus- ja huoltovarmuutta.

Pohjoismaissa heikko vesivuosi vaikuttaa sähkön hintatasoihin, sillä vesivarastot ovat olleet tänä vuonna matalalla tasolla. Tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä vesivoiman merkitys säätävänä voimana Suomessa kasvaa entisestään. Vesivoiman hyvät tuotantoedellytykset ovatkin yksi merkittävä keino turvata toimitus- ja huoltovarmuutta.

Investoinnit siirtoyhteyksiin vahvistavat huoltovarmuutta

Lisääntyvät siirtoyhteydet eri maiden ja hinta-alueiden välillä vahvistavat markkinoiden toimintaa ja sähkön toimitus- ja huoltovarmuutta. Suomessa onkin meneillään isot investoinnit niin maan sisäiseen siirtoon kuin pohjoisessa Suomen ja Ruotsin väliseen siirtoyhteyteen.

Lisääntyvät siirtoyhteydet eri maiden ja hinta-alueiden välillä vahvistavat markkinoiden toimintaa ja sähkön toimitus- ja huoltovarmuutta.

Lähtökohtaisesti sähkön hinnan nousu ei Suomessa vaikuta energian toimitus- ja huoltovarmuuteen. Kaasun maahantuonnin mahdollisuudet ovat kehittyneet meillä entistä laajemmiksi. Kivihiilen käyttö on vähentynyt ja varastot ovat hyvällä tasolla. Suomessa kyse on energiantuotannon kustannuksista, ei varsinaisesti polttoaineiden tai sähkötehon riittävyydestä. Suomeen rakentuu myös sähköntuotantokapasiteettia ennätysvauhdilla tuulivoimaan ja OL3 on käynnistymässä.

Suomessa kyse on energiantuotannon kustannuksista, ei varsinaisesti polttoaineiden tai sähkötehon riittävyydestä.

EU komissio pohtii parhaillaan ohjeistusta siitä, mitä jäsenvaltiot voisivat tehdä energian niukkuudelle ja hinnoille ilman, että ilmastopoliittiset tavoitteet vaarantuvat. Helsingin sähkön hinta oli kuitenkin syyskuussa Euroopan pääkaupungeista halvin.

Pia Oesch
Johtaja, Energiahuolto-osasto, Huoltovarmuuskeskus

Jaa sivu:
FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Merja Veteläinen ja Markku Äijälä kasvihuoneessa tutkimassa syysvehnän jalostusaineistoa, valokuva.

Kotimainen kasvinjalostus on tärkeä osa omavaraisuutta

Jokioisilla kehitetään juuri Suomen olosuhteisiin sopivia kasvilajikkeita. Ne ovat perusta alkutuotannolle ja kasvinviljelyn omavaraisuudelle.
Kerrostaloja ja urbaani puisto Jätkäsaaressa, valokuva.

Taloyhtiöiden varautuminen häiriötilanteisiin

Miten taloyhtiöiden tulee varautua häiriötilanteisiin? Keräsimme muistilistan taloyhtiön vastuuhenkilöille.
Myrsky, Järvi-Suomen Energia.

Sään aiheuttamien vahinkojen ennakointi paranee

Poikkeuksellisen kattava säävaikutustietokanta auttaa ennakoimaan sääilmiöiden vaikutuksia koneoppimista hyödyntäen. SILVA-projektin ansioista esimerkiksi pelastuslaitos ja energianhuolto pystyvät varautumaan sään aiheuttamiin vahinkoihin aiempaa paremmin.