Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Vastuullisuutta viljaketjussa halutaan lisätä

Huoltovarmuudelle suomalainen vilja on elintärkeää. Viljan varmuusvarastoinnista onkin pidetty huolta koko maan itsenäisyyden ajan. Jatkossa HVK haluaa kehittää viljaketjua yhä kestävämmäksi ja vastuullisemmaksi alan toimijoiden kanssa.

ASIANTUNTIJALTA
28.11.2025
alkutuotantoruoka-ja-vesi-2030vastuullisuus

Ensimmäiset askeleet viljaketjun vastuullisuuden kehittämiseen on otettu. HVK on käynnistänyt projektin, jossa viljaketjun kestävyyttä arvioidaan huoltovarmuusnäkökulmasta.

”Käytännössä se vilja, joka päätyy varastoihin ja kriittisiin toimitusketjuihin olisi määritelty ja todennettu ympäristön, talouden ja yhteisöjen kestävyyttä turvaavalla tavalla. Tärkeää on, että kriisitilanteissakin suomalainen tuotanto jatkuu ja yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä”, summaa Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Jukka Peltola.

Varautumisasiantuntija Jukka Peltola

Projektin ensimmäisessä osassa on tarkasteltu vastuullisuuden kokonaiskuvaa. Peltolan mukaan onkin ollut tärkeä ymmärtää vastuullisuuden kolme kivijalkaa ja niiden vaikutukset myös viljaketjuun.

”Ekologisesti kestävä tuotanto vähentää päästöjä, suojaa maaperää ja vesistöjä. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa, että viljelijöillä on edellytykset tehdä työtä tulevaisuudessa ja myös kriisien aikana. Sosiaalinen vastuullisuus puolestaan varmistaa tekijöiden hyvinvoinnin ja yhteisön elinvoiman”, hän luettelee.

Maanviljely tarvitsee lisää tekijöitä

Arvioinneissa on havaittu, että esimerkiksi hyvä omavaraisuus on yksi tärkeistä kestävyyden elementeistä juuri huoltovarmuuden näkökulmasta. Ja tämän suhteen Suomessa asiat ovat hyvin.  Haasteitakin on kuitenkin havaittu.

”Esiin on noussut esimerkiksi kysymys siitä, millä turvaamme tulevaisuuden. Miten pidämme huolta siitä, että maatalous on Suomessa niin kannattavaa, että meillä on tulevaisuudessakin tuottajia. On saatava uudet sukupolvet kiinnostumaan maanviljelystä, jotta huoltovarmuus säilyy”, Peltola sanoo.

Tähän kysymykseen kaikki suomalaiset voivat osaltaan kantaa kortensa kekoon.

”Suomalaiset kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa. Kun ostaa Suomessa tuotettua ruokaa, tukee samalla niin vastuullisuutta kuin huoltovarmuutta”, hän kannustaa.

Viljaketjun vastuullisuuteen, kestävyyteen sekä huoltovarmuuteen vaikuttaa moni ulkopuolinen tekijä. Keskinäisriippuvuuksia on runsaasti: tarvitaan lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, energiaa, työvoimaa ja polttoainetta sekä varasosia koneisiin.

”Vastuullisen viljaketjun kehittäminen huoltovarmuusnäkökulmasta on yksinkertaistettuna fiksua maataloutta. Se tarkoittaa monipuolista tuotantoa sekä koko viljelyprosessin kehittämistä kestävästi kylvöstä maanmuokkaukseen ja pellon hoitoon. Se pitää sisällään myös paikallisen kasvinjalostuksen ja uuden teknologian hyödyntäminen. Kun asioita tehdään fiksusti, pidetään huolta sekä luonnosta että taloudesta. Kaikki tämä sataa huoltovarmuuden laariin.”

Miten mitata viljan hiilijalanjälki?

Ruoka ja vesi 2030 -ohjelmassa toteutettavan projektin toinen osa on keskittynyt tarkemmin viljan hiilijalanjälkeen. Projektin pilottivaiheessa selvitetään, miten viljan hiilijalanjälkeä voidaan mitata osana huoltovarmuusvarastointia. Pilottikohteen valinta on osittain kesken, mutta esillä on ollut mallasohra mahdollisena pilottikohteena. Lähtökohtana pilotoinnissa on  kestävän viljantuotannon käytäntöjen kehittäminen ja todentaminen.

Pilotin tuloksia aiotaan jatkossa skaalata myös muille viljalajeille sekä koko varastointijärjestelmään. Peltolan mukaan tärkeä ensiaskel olisi löytää kansallinen minimitaso kestävän viljantuotannon määrittelylle ja sen todentamiselle.

Miksi viljaketjun vastuullisuus on tärkeää?

HVK:n vastuullisuusasiantuntija Mathilda Kurki on tyytyväinen, että projekti on saatu liikkeelle.

Vastuullisuusasiantuntija Mathilda Kurki

”Taustalla on HVK:n strategisemman ja tavoitteellisemman vastuullisuustyön kehittäminen. Tähän asti olemme keskittyneet lähinnä talon sisäisen vastuullisuustyön organisointiin, mutta pikkuhiljaa laajennamme vastuullisuustarkastelua koko Huoltovarmuusorganisaatioon.”

Kurki sanoo, että vastuullisuustyön kehittäminen on ollut mielenkiintoinen matka, sillä vastaavanlaisia toimijoita ei Suomessa – eikä oikein maailmallakaan – ole muita.

”Toivomme, että eri asiantuntijat organisaatiossamme tunnistaisivat tämän projektin kaltaisia mahdollisuuksia myös omalla alallaan. Näin voisimme toimia esimerkkinä ja saada vaikuttavia toimia aikaiseksi.”

Vastuullisuus Huoltovarmuuskeskuksessa

  • Vastuullisuusvision tavoite on tuoda vastuullisuus osaksi koko organisaation toimintaa, päätöksentekoa, johtamista ja raportointia.
  • Vastuullisuustyön painopisteisiin kuuluvat muun muassa toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutusten selvittäminen ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen.
  • Vastuullinen toiminta on osa Huoltovarmuuskeskuksen strategiaa ja vastuullisuusraportti on luettavissa HVK:n verkkosivuilta.

 

Teksti: Terhi Paavola / Kuvat: Juha Nenonen (pääkuva), Meeri Utti (henkilökuvat)

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Hanna Kivelä

Iskunkestävä Suomi on meidän kaikkien vastuulla – ja meille kaikille mahdollisuus!

Varautuminen on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Yritysten ylimmän johdon ja hallitusten käsissä on selkeyden ja ambition luominen siihen, kuinka tärkeäksi osaksi strategiaa varautuminen aidosti nostetaan, kirjoittaa Digipoolin puheenjohtaja Hanna Kivelä.

Tuulivoiman huoltovarmuustyö korostuu infrastruktuurien muuttuessa

Tuulivoiman tuotanto kasvaa, ja tuulivoimalat siintävät yhä useamman suomalaisen kunnan horisontissa. Koska tuulivoimajärjestelmät ovat yhä selvempi osa niin sanottuja kriittisiä infrastruktuureja, alan yritykset olisi hyvä saada aktiivisesti mukaan huoltovarmuustoimintaan, kirjoittaa Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen.

Huoltovarmuus paranee riippuvuuksia vähentämällä

Vesihuoltopoolin projektissa vahvistettiin vesihuoltolaitosten edellytyksiä pienentää riippuvuuksiaan kriittisten tuotantopanosten saatavuuden osalta. Riippuvuuksia ja keskinäisriippuvuuksia tarkastelemalla voidaan myötävaikuttaa varautumistoimenpiteisiin myös monessa muussa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisessä järjestelmässä.