Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

”Elintarviketuotannon kustannuskriisi ratkaistaan markkinoilla”

Koko elintarvikeketjun on oltava kannattava, jotta huoltovarmuus ja kotimaisen ruoan saatavuus turvataan, toteavat alan toimijat yhdessä. Maa- ja metsätalousministeri kaipaa uudistuksia neuvottelukäytäntöihin.

13.7.2022
elintarvikehuoltoomavaraisuusruokahuolto
Kotimaisen ruoantuotannon kannattavuus elintarvikeketjun kaikille toimijoille, alkutuotannolle, elintarviketeollisuudelle ja päivittäistavarakaupalle, on huoltovarmuuden näkökulmasta ensisijaisen tärkeää.

Suomalaisten ei ole tarvinnut vuosikymmeniin pelätä ruoan hupenemista kauppojen hyllyiltä – kiitos toimivan elintarvikeketjun ja korkean kotimaisuusasteen. Jopa koronapandemian alussa hamstraaminen loppui, kun hyllyt täyttyivät entiseen malliin.

Ukrainan sodan myötä kotimaisen ruoantuotannon huoltovarmuus on kuitenkin alkanut huolettaa. Miten vahva ruokaturvamme on nyt ja tulevaisuudessa? Voiko ruoka loppua?

Ei missään nimessä, sanovat niin MTK:n kehitysjohtaja Markus Lassheikki, Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä kuin Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

He edustavat tässä jutussa elintarvikeketjun kolmea tärkeintä linkkiä myös huoltovarmuusmielessä. Lassheikki toimii poolisihteerinä Huoltovarmuusorganisaation (HVO) Alkutuotantopoolissa, jonka piirissä raaka-aineiden tuottajat tekevät yhteistyötä. Elintarviketeollisuuspoolin puheenjohtaja Käkelä edustaa elintarviketeollisuutta, joka vastaa raaka-aineiden jalostamisesta myytäviksi tuotteiksi. Kauppa- ja jakelupoolin puheenjohtaja Kari Luoto edustaa puolestaan ruoan jakelusta ja myynnistä vastaavaa päivittäistavarakauppaa.

Tärkein perusta ruoan huoltovarmuudelle on sen korkea omavaraisuusaste, 80 prosenttia. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa, missä jopa puolet ruoasta tuodaan ulkomailta.

”Tosin ei meilläkään ole mitään näkkileipien tai hernekeittopurkkien kaltaisten, valmiiden ruokien varmuusvarastoa. Ruoan huoltovarmuus perustuu siihen, että ruokaa tuotetaan koko ajan”, Lassheikki tähdentää.

Tärkein perusta ruoan huoltovarmuudelle on sen korkea omavaraisuusaste, 80 prosenttia.
Valokuvassa Markus Lassheikki.
”Ruoantuotanto on yritystoimintaa. Jokainen ymmärtää, että jos kulut ovat kovemmat kuin menot, yrityksen toiminta lakkaa”, kertoo Markus Lassheikki.

Alkutuotannon kustannuskriisi on ratkaistava

Näköpiirissä ei ole, että omavaraisuusasteemme ihan äkkiä laskisi. Lassheikki, Käkelä ja Luoto kuitenkin katsovat, että alkutuottajien – käytännössä maa- ja kotieläintilojen – kustannuskriisi on ratkaistava, jotta kotimaisen ruoan tuotantokyky pysyy korkeana.

Alkutuottajien ahdingon taustalla ovat paitsi viime kesän katovuosi, myös koronapandemian ja Ukrainan sodan aikaansaama lannoitteiden, rehun, energian ja polttonesteiden raju hinnannousu.

Lannoitteet maksavat jopa tuplasti enemmän kuin vuosi sitten, ja keskimäärin alkutuotannon kustannukset ovat nousseet 30 prosenttia. Kulujen ryöpsähdystä ei ole toistaiseksi pystytty siirtämään riittävissä määrin elintarvikkeiden arvoketjussa eteenpäin teollisuudelle ja kaupalle. Tuottajahintojen nousu on alkanut näkyä myös kuluttajahinnoissa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan ruoan kuluttajahinta voikin nousta kymmenen prosenttia viime vuoteen verrattuna. Pellervon taloustutkimuksen mukaan nousua voi olla kesän ja alkusyksyn aikana jopa 15 prosenttia.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan tilanne alkoi alkutuotannossa heikentyä jo 10 vuotta sitten ja on heikentynyt edelleen koronapandemian myötä, kun kansainväliseen kaupankäyntiin, valtioiden elintarviketuotantoon ja kulutusrakenteeseen tuli nopeita muutoksia.

Kari Luodon mukaan elintarvikeketjun sopimusjärjestelmä on luotu tukemaan pitkäjänteistä toimintaa ja ennakoivuutta. Siksi hintasopimukset tehdään hyvissä ajoin etukäteen. Kriisin myötä kauppa on kuitenkin neuvotellut sopimuksia uusiksi teollisuuden kanssa kevään aikana. Toistaiseksi se ei ole riittänyt helpottamaan alkutuottajien kustannuspaineita.

”Nykyinen järjestelmä on liian jäykkä ja hidas. Meillä tulisi olla toimintamalli myös nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja kriiseihin”, Mikko Käkelä pohtii.

Hankaluuskierrettä asian ratkaisemiseen tuo se, että ruokaketjun yritykset ovat kovin erilaisia. Maatalousyrittäjiä on yli 40 000 ja elintarviketeollisuudenkin toimijoita tuhansia. Kauppa taas on hyvin keskittynyttä.

Kriisi tuo elintarvikealan toimijoita yhteen

Kriisissä on kuitenkin myös mahdollisuus.

”On tärkeää, että meillä on hyvät keskusteluyhteydet paitsi ruokaketjun sisällä, myös hotelli- ja ravintola-alalle ja julkisiin hankintoihin. Yhteistyöllä tämä homma toimii”, Käkelä sanoo.

Kolmikon mukaan tämä onkin Suomen vahvuus: vaikka intressit poikkeavat, jokainen toimija ymmärtää kotimaisen ruoantuotannon merkityksen ja vastuun niin kansantaloudellisesta, sosiaalisesta kuin vaikkapa turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.

Huoltovarmuusorganisaatio elintarvikealan pooleineen on tärkeä foorumi, joka tuo ketjun osapuolia yhteen ja on osa yritysten vastuullisuustyötä.

”Yritykset neuvottelevat hinnat ja muut kaupan ehdot oman neuvottelukumppaninsa kanssa. Sen sijaan huoltovarmuustyössä teemme yhteistyötä isänmaan nimissä, käymme jatkuvasti keskusteluja ja mietimme, miten kehittää elintarvikeketjua”, Kari Luoto kuvailee.

Valokuvassa Kari Luoto.
”Energia-, pakkausmateriaali- ja polttoainekustannusten nousu kirpaisee koko ruokaketjua, myös teollisuutta ja kauppaa”, muistuttaa Kari Luoto.
Suomalainen ruoka-ala on nyt yhtenäisempi kuin koskaan.

Elintarvikehuoltosektorin poolit pitävät aktiivisesti yhteyttä.

“Tiedon jakaminen on yhteisen tilanneymmärryksen edellytys”, sanoo Markus Lassheikki.

Vaikka kustannuskriisi on tuonut ruoka-alaa tiiviimmin yhteen, vielä on petrattavaakin.

”Keskinäistä koordinaatiota ja avoimuutta tarvitaan yhä lisää, samoin markkinatiedon hyödyntämistä. Ne auttaisivat tilannekuvan nopeammassa muodostamisessa, sillä tilastot tulevat aina vähän jälkijunassa.”

Myös ministeri Antti Kurvinen tukee ajatusta yhteistyöstä:

“Elintarvikkeiden kotimaisuusasteen ylläpitoon ja parantamiseen tarvitaan koko ketjun yhteistoimintaa. Tulonjako elintarvikeketjussa on jo pitkään jatkuneen maatalouden kustannuskriisin myötä tullut yhä ajankohtaisemmaksi. Kaupan neuvotteluasema on erittäin vahva ja neuvottelukäytäntöihin olisi löydettävä uusia malleja”, Kurvinen sanoo.

Tutkitusti neljä viidestä suomalaisesta haluaa syödä kotimaista ruokaa.

Kannattavuuskriisi ratkaistaan markkinoilla

Haastateltavien yhteinen näkemys on, että kannattavuuskriisi ratkaistaan lopulta markkinoilla, sillä kyse on yritysten välisestä liiketoiminnasta. Silti julkisella vallallakin on osuutensa tilanteen helpottamisessa. Hallitus onkin jo luvannut palauttaa alkutuottajille esimerkiksi energia- ja kiinteistöveroja, ja ruoka-alan toive on, että myös julkiset hankinnat saataisiin talkoisiin mukaan ja avaamaan sopimuksia.

”Suomalainen ruoka on jo maailman laadukkainta ja turvallisinta, joten yhtään lisää säätelyä ja ohjausta emme kaipaa”, Mikko Käkelä sanoo.

Valokuvassa Mikko Käkelä.
”Suomalainen ruoka-ala on kustannuskriisin myötä yhtenäisempi, vaikka paljon on vielä kehitettävää”, sanoo Mikko Käkelä.

Kiitosta kaikilta ruokatuotannon osapuolilta saavat myös kuluttajat, jotka arvostavat suomalaista ruokaa ja ovat valmiita maksamaan siitä. Tutkitusti neljä viidestä suomalaisesta haluaa syödä kotimaista ruokaa. Ilman heitä korkea omavaraisuusaste ja sitä kautta huoltovarmuus ei olisi mahdollista.

Teksti: Heli Koppelo

Kuvat: Markus Lassheikki, kuvaaja Emil Sallinen. Kari Luoto, kuvaaja Anna Dammert. Mikko Käkelä, kuva ETL.

Mikko Käkelä on Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja ja Huoltovarmuusorganisaation (HVO) Elintarviketeollisuuspoolin puheenjohtaja.

Markus Lassheikki on MTK:n kehitysjohtaja ja HVO:n Alkutuotantopoolin sihteeri.

Kari Luoto on Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja HVO:n Kauppa- ja jakelupoolin puheenjohtaja.

Jaa sivu:
FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Merja Veteläinen ja Markku Äijälä kasvihuoneessa tutkimassa syysvehnän jalostusaineistoa, valokuva.

Kotimainen kasvinjalostus on tärkeä osa omavaraisuutta

Jokioisilla kehitetään juuri Suomen olosuhteisiin sopivia kasvilajikkeita. Ne ovat perusta alkutuotannolle ja kasvinviljelyn omavaraisuudelle.
Parvekkeella kasvaa tomaatteja viljelylaatikossa, valokuva.

Kotitalouksien omavarainen ruokahuolto saa apuja jo ikkunalautaviljelystä

Itse kasvatetut vihannekset ja kasvikset sekä muut luonnon antimet ovat tärkeä osa kotitalouksien varautumista. Viljely on parhaimmillaan myös antoisa harrastus, jota voi harjoittaa pienimuotoisestikin.
Kerrostaloja ja urbaani puisto Jätkäsaaressa, valokuva.

Taloyhtiöiden varautuminen häiriötilanteisiin

Miten taloyhtiöiden tulee varautua häiriötilanteisiin? Keräsimme muistilistan taloyhtiön vastuuhenkilöille.