Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?

26.3.2024
energiahuoltovarautuminen
Meri-Pori

1. Miksi Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin tuotannon?

Huoltovarmuuskeskuksella on tarve ylläpitää erilaisia teknisiä järjestelmiä myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ilman sopimusta Huoltovarmuuskeskuksen kanssa Fortum olisi puolestaan joutunut tekemään päätöksen Meri-Porin voimalaitoksen sulkemisesta. Kaikki muut kivihiiltä käyttävät lauhdesähköntuotantolaitokset Suomessa on jo purettu kannattamattomina.

Fortum halusi kantaa yhteiskunnallista vastuutaan ja Meri-Porin laitoksella on vielä teknistä käyttöikää jäljellä, joten osapuolten intressit kohtasivat ja päädyttiin tuotantovaraussopimuksen tekemiseen. Sopimus kattaa aikavälin 1.4.2024 – 31.12.2026.

Vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen, HVK

2. Millaisessa tilanteessa Meri-Pori voidaan käynnistää?

Sopimus Meri-Porin voimalaitoksen sähköntuotantokapasiteetin varaamisesta on tarkoitettu vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Jos sähköntuotantojärjestelmämme on merkittävästi vikaantunut esimerkiksi hybridiuhan takia, käynnistetään Meri-Porin voimalaitos tukemaan Suomen sähköntuotantoa. Laitos säilytetään tulevat vuodet toimintakykyisenä ja käynnistetään mahdollisessa häiriötilanteessa. 

3. Voiko voimalaa käyttää pitämään sähkön hintaa kurissa?

Ei, sähkön hinta on markkinakysymys, eikä HVK:lla ole roolia siinä asiassa. Meri-Porin voimalaitos ei ole jatkossa mukana sähkömarkkinoilla, joten sitä ei ole tarkoitettu mahdollisten kylmien ajanjaksojen aiheuttamien sähkön hintapiikkien tasoittamiseen.

4. Miksi sopimukseen on valittu juuri tämä vajaan kolmen vuoden jakso?

Laki kivihiilen energiakäytön kieltämisestä astuu voimaan 1.5.2029. Fortum luopuu strategiansa mukaisesti kaikesta hiileen perustuvasta energiatuotannosta jo vuoden 2027 loppuun mennessä. Sopimukselle oli siis olemassa ehdoton takaraja.

Maailmalla ja Suomessa ollaan siirtymässä polttamalla tuotetusta sähkön- ja lämmöntuotannosta puhtaampiin energiantuotantomenetelmiin. Tämän energiamurroksen ohella on meneillään Venäjän hyökkäyssodan käynnistämä koko Euroopan laajuinen energiakriisi. Energiantuonnin loppuminen Venäjältä sekä puhtaisiin energiamuotoihin siirtyminen ovat johtaneet murroskauteen, joka kestänee vielä vähintään 10 vuotta.

Puhtaista energiantuotantomenetelmistä on paljon visioita ja keskustelua, mutta menetelmät eivät ole vielä läheskään valmiita. Meri-Porin voimalaitos on yksi keino varmistaa sähkötuotannon kapasiteetti lähivuosina kaikissa olosuhteissa. 

5. Miksi kivihiilivoimalat ovat kannattamattomia?

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kaikki tuottajat tarjoavat joka tunnille omaa tuotantoaan, ja tarjouksia otetaan käyttöön halvimmasta alkaen. Se on samalla juurisyy hiilivoiman käyttämättömyydelle, sillä hiilivoima perustuu fossiiliseen kivihiileen, johon kohdistuu päästökauppamaksu. EU:n päästökauppamekanismin seurauksena kivihiilellä tuotettu sähkö on melko kallista, joten se on ihan loppupäässä, kun tarjouksia otetaan käyttöön. Pohjoismaissa sähkö on ollut yleisesti ottaen melko halpaa, joten kivihiililauhdelaitoksille, jotka tekevät pelkästään sähköä, ei kerry käyttötunteja. Sähköntuottajan kulut ovat silloin suuremmat kuin tuotot, ja tästä syystä puhtaasti sähköä tuottavat kivihiilivoimalaitokset Suomessa on Meri-Porin voimalaitosta lukuun ottamatta purettu.

Teksti: Saara Autere / Kuvat: Juha Nenonen ja Fortum

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Kolme punaista putkea virekkäin. Putket tekevät 90 asteen kulman.

Kaasun saatavuus turvattiin viime vuonna erinomaisesti

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vanhempi varautumisasiantuntija Timo Vapalahti kirjoitti viime vuoden aikana tehdyistä toimista kaasun huoltovarmuuden varmistamiseksi. Kirjoitus on aikaisemmin julkaistu osana Huoltovarmuuskeskuksen vuoden 2023 vuosikatsausta.

Tekoäly ei korvaa tietoturva-asiantuntijoita

Millaista apua tekoälyratkaisusta voisi olla kyberturvallisuudelle? Entä millaisia ratkaisuja on tarjolla tai kehitteillä? Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia Traficomin ja Huoltovarmuuskeskuksen tekoälypohjaisia kyberturvallisuusratkaisuja käsittelevässä selvityksessä. Selvitys tarjoaa käytännön käyttötapausvinkkejä yrityksille ja organisaatioille. Niiden lisäksi yksi sen tärkeimmistä löydöksistä on, että Suomeen tarvitaan uudenlaisia moniosaajia.

Kim Mattssonin resepti Suomen kriisinkestävyyteen