Logistiikan peruskartoitusta

2.10.2020

Lue täältä juttu Maakuljetuspoolin toiminnasta pandemia-aikana. 


 

Maakuljetuspoolissa on panostettu vallitsevan tilanteen selvittämiseen. "Käynnissä ja suunnitteilla on iso nippu hankkeita", poolisihteeri Kyösti Orre sanoo.

Selvityshankkeet olivat koronapandemian takia muutaman kuukauden tauolla ja käynnistyivät uudelleen elokuun lopulla.

”Laajin konaisuus on Kehä III -alueen logistiikan kriiittisen infran esiselvitystyö. Se käynnistyi jo vuonna 2019 ja se toimii samalla pilottina koko Suomen logistisen huoltovarmuuden kehittämiselle.”

Selvitystyö kattaa terminaalit, Helsinki-Vantaan lentokentän ja Vuosaaren sataman. Varsinaisen Kehä III -alueen ohella mukana ovat myös Inexin terminaali Sipoossa ja Lidlin terminaali Järvenpäässä.

Jos Kehä III menee poikki, sinne tulee tungosta.

 

”Katsomme logistiikan kannalta kriittisiä isoja toimintoja ja niihin liittyviä energia-asioita ja kulkemista. Tarkastelemme myös IT-asioita sen suhteen, miten pitkiä katkoja eri järjestelmissä ne kestävät, ja tarvittaisiinko niille varajärjestelyjä”, Orre kuvaa hankkeen tavoitteita.

”Selvitämme, mitä tapahtuu, jos sähkökatkos kestää sekunnin, tunnin tai vuorokauden: milloin täytyy alkaa suunnitella jotain järjestelyjä, ja millaisia ratkaisuja tarvitaan eripituisten katkojen varalta. Kun tiedetään kriittinen aika, voidaan etsiä lääke.”

Korvaamaton kulkuväylä?

Tärkeä havainto on ollut itse Kehä III:n valtava merkitys. Lentokentän kohdalla tiellä kulkee päivittäin 11000-12000 raskasta ajoneuvoa ja 90 000 henkilöautoa, eikä sille ole olemassa varaväylää. Vuosi sitten käynnistetyn ja kritiikkiä osakseen saaneen Kehä IV -hankeen takana on nimenomaan varaväylän tarve. Orre pahoittelee, että ihmiset eivät ymmärrä tätä asiaa.

”Jos Kehä III menee poikki, sinne tulee tungosta. Tilanteita on jo ollut, joissa lääkekuljetuksia on viivästynyt. Viimeksi syynä oli liian korkea kuorma, joka kaatoi opastaulun tielle. Liikenne oli poikki kolme tuntia.”

Orre korostaa, että hanke on peruskartoitusta, jota ei ole aikaisemmin tehty. Ensi vuodelle on kaavailtu muidenkin suomalaisten logistiikakeskittymien tilanteen selvittäminen.

Laadimme näistä väylistä ensimmäistä kertaa dokumentoituja perusselvityksiä siitä, missä tällä hetkellä mennään.

 

”Niitä ovat ainakin Tampere, Turku, Oulu-Kempele ja Kuopio. Haluamme tunnistaa sieltä huoltovarmuuden kannalta kriittisiä alueet, ja katsoa voitaisiinko Kehä III:lla syntyviä ratkaisuja soveltaa myös niihin. Tekeillä on myös selvitys paikannustekniikan ratkaisuista, joilla voitaisiin tarvittaessa korvata GPS-signaaliin perustuva paikannus. Pilottialueena on Kehä III", Orre kertoo.

"Laadimme näistä väylistä ensimmäistä kertaa dokumentoituja perusselvityksiä siitä, missä tällä hetkellä mennään. Näin pääsemme tunnistamaan mahdollisia kohteita toimenpiteille.”

Kiskoilla ja kumipyörillä

Poolin Raideliikenneosasto kartoittaa puolestaan vuoden 2020 loppuun mennessä, millaisia tuotantolaitoksia, satamia ja terminaaleja on kriittisten rautatieväylien varrella ja päissä. Samalla pohditaan myös kriittisten turvalaitteiden asennusten priorisointia.

”Haemme tällä toiminnan häiriöttömämpää sujumista. Kiskoilla on selvää korjausvajetta, jonka purkamiseen tähtäävistä hankkeista teemme ehdotuksen alkuvuodesta LVM:lle.”

Kiskoilla on selvää korjausvajetta, jonka purkamiseen tähtäävistä hankkeista teemme ehdotuksen alkuvuodesta LVM:lle.

 

Samoin loppuvuodesta valmistuu Linja-autopuolen laaja markkinaselvitys. Sitä tarvitaan, jotta varautuminen osataan rakentaa oikealla tavalla.

”Viime vuosiin asti tiukasti säännelty markkina on vapautunut ja nyt siellä on ELY-keskusten, kaupunkien ja kuntien maksamaa sopimusliikennettä, markkinaehtoista liikennettä, koululaisliikennettä ja niin edelleen”, Orre kuvaa.

”Katsomme, mitä siellä on, keitä siellä toimii ja missä kunnossa nämä yritykset ovat koronaviruksen takia.”

Ohjeita ja tiedonkeruuta

Valmiussuunnittelu on ollut tähän asti vapaaehtoista kuljetuspuolella. Traficomilta astui kuitenkin toukokuussa 2020 voimaan ensimmäinen määräys valmiussuunnitelman teosta.

”Määräys koskee kuljetusyrityksiä, joilla on käytössä yli 15 raskasta ajoneuvoa. Suunnitelman on oltava kunnossa kesäkuun alussa 2021. Tulemme julkaisemaan yritysten avuksi ohjeen, joka helpottaa valmiussuunnitelman tekoa. Lisäksi järjestämme ainakin seitsemän koulutustilaisuutta ympäri maata syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana.”

Jo keväällä valmistui Maakuljetuspoolin tekemän kyselyn pohjalta laadittu erikoisajoneuvoselvitys, jossa käytiin läpi, kuka omistaa tai haltijoi Suomessa erikoisajoneuvoja, kuten lämpötilasäädeltyjä ajoneuvoja, säiliöautoja, raskasta hinauskalustoa ja raskaita lavetteja.

Tällä hetkellä jos haet ajoneuvorekisteristä säiliöautoa, saat 700 auton listan, mutta et näe, mitkä niistä kuljettavat maitoa ja mitkä bensiiniä tai kemikaaleja.

 

”Tällä hetkellä jos haet ajoneuvorekisteristä säiliöautoa, saat 700 auton listan, mutta et näe, mitkä niistä kuljettavat maitoa ja mitkä bensiiniä tai kemikaaleja. Poimimme tässä hankkeessa ajoneuvorekisteriä varten nämä tiedot, jotta rekisteriä voisi paremmin käyttää ajoneuvojen hakemiseen. Nyt ne täytyy saada siirrettyä Traficomin rekisteriin ja jatkossa samat tiedot pitää pystyä merkitsemään myös hankittavan uuden kaluston kohdalle.”

Avauskuva: Näkymä Kehä III:lle Kalkkikallion kohdalta. Kuva Antti Havukainen, Wikimedia, alkuperäistä kuvaa rajattu pystysuunnassa. 

 

 

 

 

Jaa artikkeli