Vuosi 2020 pani suunnitelmat uusiksi

2.10.2020

Lue täältä juttu Maakuljetuspoolin laajoista kartoitus- ja selvityshankkeista. 

Lue täältä juttu Satamajaoksen tilannekuvatyöstä: "Pitää esittää oikeita kysymyksiä, jotta saisi järkeviä ja tilannekuvan rakentamista aidosti hyödyttäviä vastauksia."


 

Maantie- ja rautatiekuljetusten varautumisesta vastaavalla Maakuljetuspoolilla on pitänyt kiirettä pandemiavuonna 2020.

”Nyt ei harjoiteltu vaan oltiin todellisessa tilanteessa, ensimmäisen kerran sodan jälkeen”, Maakuljetuspoolin poolisihteeri Kyösti Orre muistuttaa.

Pooli keräsi valtioneuvostolle maaliskuun puolivälistä asti päivittäisen tilannekuvaa kuljetusyritysten tilanteesta, tarvittaessa myös viikonloppuisin. Tilanteen rauhoituttua tahti hiljeni ja on syyskuussa haastattelua tehtäessä kerran kuukaudessa.

”Logistiikkasektorin poolit ja Satamajaosto selvittivät alansa yrityksiltä, miten kuljetukset sujuivat, oliko yrityksissä sairastuneita, ja oliko niillä ongelmia, joihin pitäisi puuttua. Tästä tiedosta koottu tilannekuva välitettiin Huoltovarmuuskeskuksen kautta valtioneuvostolle, jossa oltiin hyvin tyytyväisiä luotettavaan tietoon.”

Nyt ei harjoiteltu vaan oltiin todellisessa tilanteessa, ensimmäisen kerran sodan jälkeen.

 

Valtioneuvostolle välitetty tilannekuva auttoi myös kuljetusyrityksiä esimerkiksi tilanteessa, jossa poliisi pysäytteli Uudenmaan sulkemisen alussa raskaan liikenteen kuljetuksia, vaikka niille oli luvattu vaivaton maakuntarajan ylitys. Se hidasti merkittävästi liikennettä.

”Onnistuimme selvittämään asian nopeasti valtioneuvoston kautta ja liikenne alkoi sujua. Satamissa jouduttiin samalla tavoin puuttumaan laivojen miehistöjenvaihtojen ja merimiesten lääkärissäkäyntien kaltaisiin pieniin mutta tärkeisiin asioihin.”

Viestit kentältä menevät perille

Viranomaisille välitetyt pyynnöt otettiin Orren mielestä todella hyvin huomioon. Iso apu oli myös siitä, että ajoaikoihin saatiin kaivattua joustavuutta.

”Ajoaikojen joustomenettelyä on pidetty kassakaapissa pahan päivän varana ja harjoituksissa on aina mietitty, saataisiinko se tosiaankin tarvittaessa käyttöön. Ja saatiinhan se. Raskaalle liikenteelle pakolliset ajo- ja lepoajat menevät sekaisin, jos jonot alkavat poikkeustilanteessa venyä kohtuuttoman pitkiksi, sillä jonotusaika lasketaan ajoajaksi. Joustoa tarvitaan esimerkiksi laivaan ehtimiseen tai kotiin pääsemiseen. Ei sellaisessa tilanteessa voi lähteä pitämään taukoa.”

Oli todellinen huoltovarmuuden menestystarina, että kumipyörillä kulkeva tavaraliikenne kuljettajineen saatiin kulkemaan rajojen läpi ilman karanteeneja Euroopasta Suomeen ja Suomesta Eurooppaan.

”Aivan ongelmatonta ei sekään tietysti ollut. Esimerkiksi Puolan ja Liettuan rajalla oli pitkiä jonoja, koska Puolan viranomaiset eivät millään tahtoneet uskoa, että raskas liikenne täytyy päästää läpi. Saimme viestin ongelmista toimitettua Traficomin avulla Euroopan komissiolle, jonka tuella ongelmat aikanaan poistuivat.”

Toimialakohtaisia ongelmia

Tällä hetkellä Maakuljetuspoolin toimialoista suurinta huolta tuottaa linja-autoliikenne, jonka matkustajamäärien putoaminen vertautuu lentoliikenteen vastaaviin lukuihin: tilausajot ovat loppuneet käytännössä kokonaan, markkinaehtoinen liikenne on pudonnut 90% ja sopimusliikennekin 60%.

”Yritysten hengissäselviäminen on noussut tärkeimmäksi asiaksi, ja alan jatkuvuussuunnittelu keskittyy siihen, että näitä yksityisiä yrityksiä estetään kaatumasta. Onneksi siihenkin on saatu osaratkaisuja, kuten erilaisia rahoitustyökaluja, joiden hankkimisessa olemme olleet aktiivisesti mukana”, Orre kertoo.

Linja-autoliikenteen yksityisten yritysten hengissäselviäminen on noussut tärkeimmäksi asiaksi, ja alan jatkuvuussuunnittelu keskittyy siihen, että niitä estetään kaatumasta.

 

”Joukkoliikenteen suurimmat haasteet ovat nimenomaan HSL-alueen ulkopuolella, missä maksajan löytäminen on vaikeaa, kun ei ole asiakkaitakaan. Etätöitä tehdään edelleen, eivätkä ihmiset uskalla käyttää joukkoliikennettä, vaan käyttävät bussin ja junan sijasta kakkosautoa. On meidän kaikkien kannalta oleellisen tärkeä asia, mitä joukkoliikkeelle tapahtuu.”

Tavaraliikenne on sen sijaan selvinnyt kohtalaisen hyvin.

”Toki sielläkin esimerkiksi etätöihin siirtyminen käänsi elintarvikkeiden kuljetusreittejä ravintoloista ja suurkeittiöistä kauppoihin. Kuljetusmäärät pysyivät kuitenkin pitkään ennallaan. Ne ovat alkaneet pudota vasta alkusyksystä paperiteollisuuden ja raskaan metalliteollisuuden vaikeuksien vuoksi. Kansainvälisessä laivaliikenteessä jouduttiin jopa priorisoimaan lääkkeitä kuljettaneita rekkoja.”

 

Avauskuva: Julian Nyča, Wikimedia, Rekkajono Valko-Venäjän ja Puolan rajalla elokuussa 2014

 

 

 

 

Jaa artikkeli