Finanssiala sopeutui pandemiaan

5.11.2020

Hyvä varautumistyö osoitti arvonsa, kun virus muutti finanssialan toimintaympäristön.

”Kuten muutkin poolit, Rahoitushuoltopooli ja Vakuutuspooli sovittavat yhteen alansa varautumista niin, että parhaat käytännöt leviävät kaikille ja yhteisen tekemisen kautta parannetaan kaikkien varautumisen tasoa”, varautumispäällikkö Tehi Palletvuori tiivistää. Hän toimii näiden finanssialan poolien yhteysjäsenenä Huoltovarmuuskeskuksessa.

Pandemia-aika tuotti kertaheitolla isoja muutoksia rahalaitosten, vakuutusyhtiöiden ja niiden asiakaskunnan elämään ja toimintaan.

Robotiikan käyttöönotto kuvastaa, kuinka ketterästi toimialalla pystytään ottamaan koppia muuttuneessa tilanteessa."

Tehi Palletvuori

 

”Poikkeusolot ovat teettäneet runsaasti sellaista taustalla tehtävää työtä, joka ei kuitenkaan näy julkisuudessa, kertoo poolisihteeri Niko Saxholm, joka toimii Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta sekä turvallisuusasioista vastaavana johtajana.

Palletvuori ja Saxholm aloittivat työnsä maaliskuussa 2020 ja joutuivat suoraan pandemiatapahtumien keskiöön.

”Rahoitushuoltopooli ja Vakuutuspooli alkoivat kerätä tiiviiseen tahtiin tilannekuvaa kentältä. Ne tekivät tiedon keruussa erinomaista työtä, vaikka isompia operatiivisia ongelmia ei ilmennytkään. Henkilöstön massasairastumisia ei nähty, verkot ovat toimineet ja maksamisen häiriöitä oli todella vähän”, Palletvuori vetää yhteen.

Nordean korttimaksudatasta näkyy, miten näennäisesti irrallaan olevat asiat linkittyvät toisiinsa. Pandemian alussa pienetkin muutokset koronapositiivisten osuudessa testatuista näkyivät pienellä viiveellä korttiostojen määrissä. Kesän jälkeen sidos näyttää olleen väljempi.

 

Pankit sopeutuivat uuteen normaaliin

Tällä hetkellä pankeissa seurataan tilannetta ja tehdään etätöitä, sillä pandemiatilanteen aktivoitumisen takia paluusuunnitelmia on myöhästytetty.

”Pandemian talousvaikutukset eivät ole vielä iskeneet pankkeihin, koska lainat eivät ole jääneet maksamatta. Kuluttaminen ei ole romahtanut ja kasvuakin on esimerkiksi verkkokaupan puolella. Toisaalta eläkeyhtiöt ovat antaneet vuokraisäntinä maksuhelpotuksia yrityksille, joiden toiminta oli päättynyt pandemian alkaessa kuin seinään”, Saxholm kertoo.

”Taloudellisen aktiviteetin hidastuminen vähensi transaktioita. Käteisen volyymit putosivat voimakkaasti, ja korttimaksamisessa lähimaksujen suhteellinen osuus kasvoi.”

Siirtyminen etätyöhön sujui hyvin: Infra kesti ja palvelut saatiin nopeasti pystyyn.

Niko Saxholm

 

Poolien keräämä yhteinen tilannekuva on ollut hyvä tietolähde sen seurantaan, mitä yhteiskunnassa muutenkin tapahtui pandemian aikana.

”Korttitapahtumista saattoi esimerkiksi nähdä, miten kulttuurialat romahtivat ja miten päivittäistavarakaupan määrä taas kasvoi.”

Nordean korttimaksudatan mukaan tavarakauppa kävi vilkkaana läpi kesän, eikä siinä ole ollut näkyvissä hidastumista syksyn myötä. Palveluissa aktiviteetti ensin romahti, ja oli lokakuun lopussa edelleenkin noin neljänneksen vuoden takaista alempana.

 

Sekä kuluttajien että yritysten lyhennysvapaapyynnöt lisääntyivät, mikä työllisti vahvasti finanssialan toimijoita. Palletvuori kertoo, että hakemusten käsittelyä saatiin kuitenkin nopeutettua robotiikan avulla.

”Robotiikan käyttöönotto kuvastaa, kuinka ketterästi toimialalla pystytään ottamaan koppia muuttuneessa tilanteessa. Ei vain jääty miettimään, mitäs tälle asialle voisi tehdä."

Etätyö sujui ja jatkuu

Vaikka rahalaitosten jatkuvuussuunnitelmissa oli varauduttu etätyöhön siirtymiseen, sen keväällä toteutuneisiin määriin ei oltu varauduttu.

”Siirtyminen sujui kuitenkin hyvin: Infra kesti ja palvelut saatiin nopeasti pystyyn. Yrityskohtaisia tietoverkkojen kaistojen leveyksiä jouduttiin toki kasvattamaan, mutta niitä oli onneksi operaattoreilta saatavissa”, Saxholm kuvaa.

”Etätyöhön siirtymistä helpotti, että osa henkilökunnasta on tähänkin asti työskennellyt etänä ainakin ajoittain, joten etätyökalut olivat olemassa. Niiden turvallinen skaalaaminen laajemmalle joukolle sujui luontevasti.”

Osuuspankin kortimaksudatasta voidaan nähdä, miten eri sektorien tilanne muuttui viikko viikolta pandemian takia normaalitilaan nähden. Suurimpia voittajia ovat olleet ruokauppa ja kodin kunnostus, suuria häviäjiä ovat puolestaan olleet matkustaminen, palvelut ja ravintolat.   

 

 

Finanssialan poolien keräämä yhteinen tilannekuva on ollut hyvä tietolähde sen seurantaan, mitä yhteiskunnassa muutenkin tapahtui pandemian aikana.

Niko Saxholm

 

Asiakkaiden kanssa työskentelevän henkilöstön kohdalla pandemia vaati ehkä eniten miettimistä, kuinka järjestää asiakkaiden turvallinen kohtaaminen.

”Siinäkin onnistuttiin, eikä altistumisia ja henkilökunnan sairastumisia ole raportoitu. Nämä järjestelyt jatkuvat pandemian takia vielä pitkään. Pankin tai vakuutuslaitoksen omaa tehtävää ei kuitenkaan voi jättää tekemättä, vaan asiakkaiden palveleminen on saatava hoidettua.”

Finanssialan huoltovarmuusorganisaatio

Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva finanssiala tukee ja edistää rahaliikenteen ja vakuutusalan toimintaedellytysten turvaamista ja varmistamista erilaisten häiriöiden ja poikkeusolojen varalta. Alan huoltovarmuutta koordinoivat Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosasto, Finanssialan sektori sekä Rahoitushuoltopooli ja Vakuutusalan pooli.

Rahoitushuoltopooli vastaa rahoituksen, maksuliikenteen ja rahahuollon varautumisesta, alan toimintaedellytysten yleisestä turvaamisesta ja kansainvälisen yhteistyön koordinoinnista. Poolissa ovat edustettuina luottolaitos- ja muu rahoitustoiminta, arvopapereiden kaupankäynti-, säilytys- ja selvitystoiminta, raha- ja muu maksuliikenne sekä rahahuolto.

Vakuutusalan pooli vastaa lakisääteisen ja vapaaehtoisen vakuutustoiminnan varautumisesta, toimintaedellytysten yleisestä turvaamisesta ja kansainvälisen yhteistyön koordinoinnista. Vakuutusalan poolissa on alaryhmät henki- ja vahinkovakuuttajille ja työeläke- ja sosiaalivakuuttajille.

 

Avauskuva ING Nederland/Wikimedia, kaaviot Nordea ja Osuuspankki.

 

 

 

 

Jaa artikkeli