Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Kenelle sähköä, kuka jää ilman?

Myrsky on kaatanut puita useiden voimajohtojen päälle. Verkkoyhtiössä täytyy päättää nopeasti, missä järjestyksessä asentajat ja metsurit lähetetään töihin. Virrat ovat poikki muun muassa hoivakodissa, matkapuhelinten tukiasemilla sekä karjatilalla. Miten tämä vaikuttaa korjausjärjestykseen?

17.11.2021
energiahuoltohuoltovarmuus

Sähkömarkkinalaki edellyttää sähköverkkoyhtiöitä suunnittelemaan, miten ja missä järjestyksessä sähköt palautetaan asiakkaille häiriötilanteessa. Verkkoyhtiöiden täytyy varautua myös harvinaisiin sähköpulatilanteisiin. Sähköpulassa sähköä ei riittäisi kaikille, vaan eri alueet jäisivät ilman sähköä vuorotellen esimerkiksi 1–2 tunnin jaksoissa. Tarkempia sääntöjä tai ohjeita priorisoinnista ja erilaisten sähkönkäyttöpaikkojen huomioon ottamisesta näissä ja muissa tilanteissa ei tällä hetkellä ole.

“Verkkoyhtiöiden toiminnan tueksi tulisikin kehittää lisää menettelytapoja, joilla verkkoyhtiöt saisivat helposti tietoja keskeisiltä viranomaisilta ja sähkönkäyttäjiltä.”

Keskeytyskriittisten sähkönkäyttöpaikkojen priorisointia selvitettiin Huoltovarmuuskeskuksen tilaamassa selvityksessä, jonka laati asianajaja Petri Vesa. Työtä ohjasi ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana oli Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Suurimmat käytännön ongelmat liittyvät keskeytyskriittisten sähkönkäyttöpaikkojen tunnistamiseen ja tietojen ajan tasalla pitämiseen. Jo yhden kunnan alueella keskeytyskriittisiä kohteita voi olla satoja. Suuressa verkkoyhtiössä kohteita voi olla jopa kymmeniä tuhansia. Verkkoyhtiöiden toiminnan tueksi tulisikin kehittää lisää menettelytapoja, joilla verkkoyhtiöt saisivat helposti tietoja keskeisiltä viranomaisilta ja sähkönkäyttäjiltä.

Selvityksessä on lueteltu erilaisia toimijoita, jotka tulisi ottaa huomioon mahdollisina keskeytyskriittisinä sähkönkäyttöpaikkoina. Tällaisia ovat esimerkiksi hoivakodit, matkapuhelinten tukiasemat ja karjatilat. Erikseen selvityksessä on mainittu sähkönkäyttöpaikkoja, jotka tulisi priorisoida kaikkein korkeimpaan kriittisyysluokkaan. Tällaisia ovat vaikkapa sairaalat ja hätäkeskukset.

Petri Vesa

Selvityksessä ei ehdoteta, että vikojen korjauksen tulisi edetä täsmälleen sähkönkäyttöpaikkojen keskeytyskriittisyyden mukaisessa järjestyksessä. Jonkun linjan päälle voi olla kaatunut yksi puu ja toisen päälle viisikymmentä. Tarkoitus ei ole edellyttää, että pahemmin vaurioitunut linja olisi korjattava välttämättä ensin, vaikka jonkin keskeytyskriittisen käyttöpaikan sähkönsaanti riippuisikin siitä. Myös sähköpulatilanteessa sähköjä voidaan pahimmillaan joutua katkaisemaan hyvin suurelta määrältä asiakkaita nopeasti. Tällöinkään ei voida edellyttää, etteikö katkosten kohteeksi joutuisi myös keskeytyskriittisiä sähkönkäyttöpaikkoja.

Mikään priorisointi ei voi estää täysin sähkökatkoja.

Sähkönkäyttöpaikkojen keskeytyskriittisyyden tulee kuitenkin vaikuttaa muiden huomioon otettavien seikkojen ohella vikojen korjausjärjestykseen ja sähköpulatilanteeseen varautumiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan jatkossa, tulisiko keskeytyskriittisiä sähkönkäyttöpaikkoja koskevaa lainsäädäntöä täsmentää. Suuri osa suosituksista on mahdollista ottaa huomioon jo nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Mikään priorisointi ei voi estää täysin sähkökatkoja. Sähkönkäyttöpaikan priorisointi ei tarkoita, että sähkönsaannin varmistaminen jäisi yksi verkkoyhtiön vastuulle. Jatkossakin keskeytyskriittisten sähkönkäyttäjien tulee varautua sähkökatkoksiin esimerkiksi omilla varavoimalaitteilla. Myös jokaisessa kodissa ja työpaikalla tulisi olla pohdittuna, kuinka sähkökatkojen aikana toimitaan.

Kirjoittaja Petri Vesa, Asianajotoimisto Petri Vesa Oy:stä on Keskeytyskriittisten sähkönkäyttöpaikkojen priorisointi -selvityksen laatija.

Avauskuva JPA

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?
North Flip -duo, kitara ja harmonikka

Kulttuuriala pitää yllä henkistä kriisinkestävyyttä

Huoltovarmuuskeskus kokosi kulttuurialan toimijat yhteen keskustelemaan alan huoltovarmuudesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Ajatus yhteistyöstä puhutteli yli kulttuurin moninaisten rajojen ja houkutti kaikkia. Tilaisuudessa esiteltiin myös aiheesta tehty esiselvitys.
Jukka Ruusunen nojaa tuolinselkään ja katsoo kameraan

Huoltovarmuus on yhteinen asia

Jukka Ruususen kuuden vuoden pesti huoltovarmuusneuvoston puheenjohtajana on ollut kriisien täyttämä. Puheenjohtajuus ja Fingridin toimitusjohtajuus ovat olleet todellinen näköalapaikka varautumiseen.