Energiahuoltovarmuus ei ole vaarassa
Sähkön tukkumarkkinahinnat ovat korkealla. Taustalla on moninaisia erilaisia syitä eikä yksittäistä syytä voida nostaa ainoaksi selittäväksi tekijäksi. Suomessa vaikutus näkyy kustannuksissa, ei toimitus- tai huoltovarmuudessa.
Merkittävin tekijä sähkön hinnan nousuun on Euroopassa huoli kaasun riittävyydestä ja siitä seurannut kaasun hinnannousu. Markkina-analyytikkojen mukaan noin 80 prosenttia sähkön hinnan noususta liittyy tavalla tai toisella kaasun hinnan nousuun.
Keski- ja Etelä-Euroopan energiankäyttö on riippuvainen erityisesti kotitalouksissakin kaasusta (lämmitys sekä lämmin vesi ja ruoka). Euroopan oma kaasuntuotanto on vähentynyt ja tuonnin osuus käytetystä kaasusta on kasvanut seitsemässä vuodessa 70 prosentista lähes 90 prosenttiin.
Euroopan kaasuvarastot ovat vajaat ja lisäksi epävarmuutta kasvattavat LNG-kuljetusten suuntautuminen Aasiaan, kylmä viime talvi, koronan viivästyttämät laitoshuollot ja Venäjän sisäiset kaasuverkon pullonkaulat.
Moni tekijä nostaa nyt sähkön hintaa
Kaasun niukkuus on lisännyt kivihiilen kysyntää ja siten sen hintaa. Myös tuulivoimatuotannon määrä on alkusyksystä ollut Euroopassa alhaisella tasolla, mikä on lisännyt fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tarvetta Euroopassa. Fossiilisen energiantuotannon lisääntyminen nostaa puolestaan päästöoikeuksien hintaa, mikä edelleen heijastuu sähkön hintaan – ja kaukolämmön hintaa Suomessa.
Vesivoiman hyvät tuotantoedellytykset ovat yksi merkittävä keino turvata toimitus- ja huoltovarmuutta.
Pohjoismaissa heikko vesivuosi vaikuttaa sähkön hintatasoihin, sillä vesivarastot ovat olleet tänä vuonna matalalla tasolla. Tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä vesivoiman merkitys säätävänä voimana Suomessa kasvaa entisestään. Vesivoiman hyvät tuotantoedellytykset ovatkin yksi merkittävä keino turvata toimitus- ja huoltovarmuutta.
Investoinnit siirtoyhteyksiin vahvistavat huoltovarmuutta
Lisääntyvät siirtoyhteydet eri maiden ja hinta-alueiden välillä vahvistavat markkinoiden toimintaa ja sähkön toimitus- ja huoltovarmuutta. Suomessa onkin meneillään isot investoinnit niin maan sisäiseen siirtoon kuin pohjoisessa Suomen ja Ruotsin väliseen siirtoyhteyteen.
Lisääntyvät siirtoyhteydet eri maiden ja hinta-alueiden välillä vahvistavat markkinoiden toimintaa ja sähkön toimitus- ja huoltovarmuutta.
Lähtökohtaisesti sähkön hinnan nousu ei Suomessa vaikuta energian toimitus- ja huoltovarmuuteen. Kaasun maahantuonnin mahdollisuudet ovat kehittyneet meillä entistä laajemmiksi. Kivihiilen käyttö on vähentynyt ja varastot ovat hyvällä tasolla. Suomessa kyse on energiantuotannon kustannuksista, ei varsinaisesti polttoaineiden tai sähkötehon riittävyydestä. Suomeen rakentuu myös sähköntuotantokapasiteettia ennätysvauhdilla tuulivoimaan ja OL3 on käynnistymässä.
Suomessa kyse on energiantuotannon kustannuksista, ei varsinaisesti polttoaineiden tai sähkötehon riittävyydestä.
EU komissio pohtii parhaillaan ohjeistusta siitä, mitä jäsenvaltiot voisivat tehdä energian niukkuudelle ja hinnoille ilman, että ilmastopoliittiset tavoitteet vaarantuvat. Helsingin sähkön hinta oli kuitenkin syyskuussa Euroopan pääkaupungeista halvin.
Pia Oesch
Johtaja, Energiahuolto-osasto, Huoltovarmuuskeskus