Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Venäjän hyökkäyssota laittoi teollisuuden raaka-ainevirrat uusiksi

Venäjän hyökkäyssota vaikutti monen yrityksen raaka-aineiden saatavuuteen ja niiden kuljetuksiin. Lue kahden yrityksen, Valtran ja Borealis Polymersin, tarinat siitä, miten varautuminen on auttanut niitä selviytymään viime vuosien myllerryksissä.

16.3.2023
teollisuusvarautuminen

Viime vuosien isot kriisit ovat aiheuttaneet muun muassa raaka-aine- ja komponenttipulan takia tavarantoimitusongelmia. Venäjän hyökkäyssota niistä viimeisimpänä.

Traktoreita valmistavan Valtran toimitusjohtaja Jari Rautjärvi ja Borealis Polymersin petrokemian tuotantojohtaja Jari Koivumäki kertovat, miltä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen näyttävät yritysten näkökulmasta. He avaavat myös sitä, miten yritykset ovat varautuneet saatavuus- ja logistiikkaongelmiin.

Globaalien toimitusketjujen läpinäkyvyys ja ymmärtäminen tärkeää

Traktorivalmistaja Valtran tavarantoimittajien määrä on vaikuttava. Yli 300 toimittajaa, joista 20-30 on kotimaisia. Isot osat, kuten traktorien ohjaamot ja moottorit, tulevat suomalaisilta toimittajilta.

“Meillä on käytössä noin 10 000 komponenttia, eikä tavaraa voi varastoida määrättömästi. Siksi tavaraliikenteen sujuvuus on a ja o. Valtran tehtaalle tulee noin 300 rekka-autollista tavaraa viikossa. Rekoilla ja laivoilla myös lähtee traktoreita maailmalle päivittäin. Yrityksemme tuotteiden komponentit eivät ole mitään bulkkia. Saatavuudesta on pidettävä hyvää huolta”, kertoo Jari Rautjärvi, joka toimii myös Huoltovarmuusorganisaation (HVO) teknologiapoolin puheenjohtajana.

Jari Rautjärvi traktorin vieressä
Valtran toimitusjohtaja Jari Rautjärvi

“Kaiken tarvittavan on oltava oikeassa paikassa, oikeaan aikaan pakkotahtisella tuotantolinjalla. Meidän käyttämiämme komponentteja valmistaa rajallinen määrä tehtaita. Siksi olemme satsanneet jokaisen toimittajamme oman toimitusketjun hyvään ymmärtämiseen ja olemme myös vaatineet toimitusketjujen läpinäkyvyyttä”, Rautjärvi sanoo.

Toimitusketjujen ymmärtämiseen liittyy riskienhallinta, mutta myös kyky nähdä ja analysoida, miten maailman mahdolliset ja toteutuneet tapahtumat vaikuttavat toimitusvarmuuteen. Toimittajien taustalla voi olla useita toimitustasoja, ja kaikilla tasoilla ilmenevät ongelmat voivat näkyä lopputuloksessa.

“Venäjän hyökkäyssota esimerkiksi vaikutti kumipyöräkuljetusten kapasiteettiin, koska iso osa Euroopan kuljettajista on ukrainalaisia. Yhtäkkiä ei ollutkaan enää kuljettajia.”

Meillä on oltava kyky nähdä, mihin tavarantoimittajiimme kriisi vaikuttaa.
Jari Rautjärvi, Valtra

“Kun eteen tulee kriisi, meillä on oltava kyky nähdä, mihin tavarantoimittajiimme se vaikuttaa. Tarvitsevatko he esimerkiksi siruja ja puolijohteita tai joitain kemikaaleja tietyn osan valmistamiseen, ja miten niiden saatavuuden heikentyminen koskettaa meitä. Parhaimmillaan pystymme auttamaan toimittajiamme löytämään vaihtoehtoisia reittejä”, Rautjärvi konkretisoi.

Hän antaa esimerkin myös varautumisstrategioiden merkityksestä:

“Koronapandemia pisti isoja kuorma-autotehtaita kiinni. Meillä käytetään samanlaisia elektroniikkakomponentteja kuin kuorma-autoissa ja oli reagoitava, kun näiden komponenttien tuotantolinjoja oltiin sulkemassa kysynnän vähennettyä. Hyvät suhteet ja varautumisen strategiat auttoivat pitämään tuotantolinjat toiminnassa”, Rautjärvi kertoo.

Varautumistyö vaatii suunnitelmallisuutta ja investointeja

Kriisit opettavat Rautjärven mukaan kehittämään varautumisen strategioita, mutta varautumisen pohjaa ei rakenneta päivässä. Esimerkiksi investointi globaalien toimitusketjujen toiminnan ymmärtämiseen omassa yrityksessä on pitkän linjan päätös. On osattava katsoa myös tulevaisuuteen, kuten juuri nyt esimerkiksi Kiinan ja Taiwanin suhteiden kehitykseen: raaka-aineet ovat Kiinalla ja puolijohde- ja komponenttiteollisuus Taiwanissa.

“Meidän kaltaisella kansainvälisellä toimijalla on iso organisaatio suhteineen tukena, mutta pienemmillä kotimaisilla yrityksillä pitkäjänteinen varautumistyö ja omien hyvien suhteiden rakentaminen on vielä merkittävämpi elinehto. Yritysten kannattaakin investoida osaavaan osto- ja hankintaosaamiseen.”

Rautjärvi toivoisi, että myös materiaalien kierrättämiseen satsattaisiin entistä enemmän ja että ohjaus tulisi Eurooppa-tason poliittisena päätöksenä.

“Kriittisten materiaalien määrä ei tule riittämään kasvaviin tarpeisiimme.”

Mitä Rautjärvi antaisi ohjeeksi varautumiseen?

“Ainakin raaka-aineille ja komponenteille on oltava useampi toimittaja. Yhden varassa
oleminen on valtava riski. Varautumiseen satsaaminen kannattaa nähdä liiketoiminnan varmistamisena, ei kulueränä. Tarvitaan osaavia ihmisiä hoitamaan jatkuvuudenhallintaa, sillä aina tulee uusia kriisejä.”

Puolet raaka-ainetoimituksista katosi Venäjän hyökkäyksen myötä

“Kun Venäjän hyökkäyssota alkoi, meidän raaka-ainetoimituksiemme perustasta katosi käytännössä puolet yhdessä yössä”, kertoo Jari Koivumäki Borealis Polymersilta. Hän toimii myös HVO:n Muovi- ja kumipoolin puheenjohtajana.

Jari Koivumäki tehdasalueella, takana putkia
Jari Koivumäki, Borealis Polymers

Borealis Polymers on muoviraaka-ainevalmistaja ja -toimittaja, joka tarvitsee vuodessa noin miljoonaa tonnia syöttöaineita. Niistä puolet on tullut aiemmin Venäjältä junilla. Etuna kun on ollut sama raideleveys kuin Suomessa. Toinen puoli syöttöaineista on tullut Nesteen Porvoon tehtailta Kilpilahdelta sekä laivoilla maailmanmarkkinoilta.

“Olihan se sokki, mutta ei liian iso, sillä olemme osa isoa konsernia ja olimme onneksi varautuneet hyvin”, sanoo Koivumäki.

Varautumisella pyritään estämään turhat tuotannon pysäyttämiset. Niistä kertyy valtavat kustannukset.
Jari Koivumäki, Borealis Polymers

Muoviraaka-aineteollisuus on raskasta prosessiteollisuutta, jossa laitoksen alasajo tai tuotannon käynnistäminen eivät ole pikku juttuja.

“Jollain kappaletuotantotehtaalla voidaan tuotanto keskeyttää ja käynnistää napista painamalla, mutta meillä puhutaan 1-2 viikon tapahtumasta, jolla on valtavat kustannukset. Siksi varautumisella pyritään estämään turhat tuotannon pysäyttämiset.”

“Teimme jo vuosina 2016-2018 strategisia investointeja, joilla taklata mahdolliset raaka-aineiden saatavuusongelmat. Välivarastojen puute ratkottiin louhimalla kaksi isoa varastoluolaa nestekaasulle ja teollisuusbensiinille. Ilman niitä olisimme olleet pulassa hyökkäyssodan seurausten takia”, Koivumäki kertoo.

Meriliikenteen turvaaminen tärkeää

“Yhdellä laivalla tuodaan kerralla raaka-aineita saman verran kuin 40 päivän rautatiekuljetuksilla. Raaka-ainevolyymimme on sellaista luokkaa, ettei kannata tuoda pienillä laivoilla tai pitkiä matkoja junilla. Venäjän tuonnin loputtua raaka-aineita saapuu nyt pitkien matkojen takaa merikuljetuksina”, Koivumäki sanoo.

“Kun kaikki tuonti tulee meriteitse, hankala sijaintimme talvisin jäätyvän meren rannalla ja Euroopan perukoilla on konkretisoitunut. Kuljetus vaatii esimerkiksi laivoilta jäävahvistusta.”

Suomen sijaintia ei voi muuttaa, mutta Borealis Polymersissa on hajautettu ja kasvatettu toimittajien määriä. Raaka-ainevirtoja olisi toki voinut hajauttaa vieläkin enemmän jo aiemmin.

“Harva oli kuitenkaan varautunut Venäjän hyökkäyssotaan ja sen seurauksiin, vaikka kaikki merkit olivat ilmassa jo 2014”, Koivumäki pohtii.

Hänen mukaansa pitää osata katsoa myös pienemmiltä tuntuvien asioiden merkitystä:

“Muoviaineiden valmistuksessa tarvitaan erilaisia lisäaineita, jotta niistä saadaan juuri tiettyyn käyttöön sopivia muovituotteita, olivatpa ne sitten lääkeruiskuja, ruokapakkauksia tai sähkökaapeleita. Koko tuotteen valmistus voi pysähtyä, jos jotain lisäainetta ei ole. On iso työ lähteä sertifiointiprosessiin, jos lisäaine joudutaan korvaamaan toisen toimittajan aineella.”

Borealis Polymers hankkii lisäaineita ympäri maailmaa ja usein isoilta kemikaalijäteiltä. Tässä suomalaisillekin on hyötyä kansainvälisen konsernin suhteista.

Koivumäellä on vielä yksi varautumisasia mielessä:

“Vihreä siirtymä on mahdollisuus varautumisen suhteen. On tutkittava, saisimmeko esimerkiksi jatkossa syöttöaineita kierrätetystä muovista tai biomassasta. Omavaraisuus tiettyyn pisteeseen asti on hyväksi.”

Tommi Tyrväinen, Huoltovarmuuskeskus
Tommi Tyrväinen, Huoltovarmuuskeskus

“Tarvitsemme hyvää yhteistyötä ja ketteryyttä toimialojen kesken”

Arvoketjuihin liittyvän ymmärryksen lisääminen on tärkeää, jotta kriisitilanteissa pystytään toimimaan nopeasti ja tehokkaasti.

“Säännöllisen tilannekuvan laatiminen aloitettiin Huoltovarmuusorganisaatiossa koronapandemian alettua 2020. Pandemian ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset teollisuuteen olivat nopeat. Teollisuuden oli löydettävä nopeasti vaihtoehtoisia raaka-aineita, toimittajia ja logistisia reittejä. Häiriöiden myötä toimijoilla tuli ilmi uusia keskinäisriippuvuuksia ja heijastevaikutuksia, mikä osoittaa, että arvoketjuihin liittyvää ymmärrystä pitää lisätä. Huoltovarmuuden suhteen meidän onkin oltava yhä ketterämpiä ja tehtävä yhä enemmän yhteistyötä toimialojen kesken”, sanoo Tommi Tyrväinen, Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija.

Teksti: Hanna Kangasniemi / Kuvat: Borealis Polymers ja haastateltavien arkistot, Tommi Tyrväisen kuva Juha Nenonen.

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Suur-Savon Sähkö ja Jyväskylän yliopisto näyttävät tietä – Lähde mukaan parantamaan kyberturvallisuutta kumppanuusverkostossa

Yritysten kumppanuusverkostot tuovat riskejä kyberturvallisuudelle, mutta ne voivat myös auttaa niiden hallitsemisessa. Jyväskylän yliopiston vetämä kumppanuusverkostoprojekti pyrkii löytämään ratkaisuja siihen, kuinka kumppanuusverkoston kyberturvallisuutta voidaan tehostaa. Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta rahoitettu hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun. Nyt haetaan mukaan lisää yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimijoita.

”Radalla tilanne päällä!"

Yhdistelmä24-valmiusharjoitus toi kemian, terveydenhuollon sekä jätehuollon toimijat yhteen ennennäkemättömässä laajuudessa Satakunnassa maaliskuun puolivälissä. Simuloitu suuri kemikaalionnettomuus testasi, miten esimerkiksi suurten potilasmäärien hoito, turvallisuusviestintä ja jälkihoito sujuvat kriisitilanteessa.
Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?