Yksityinen turva-ala tuottaa muille työrauhaa

Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan yksityisen turva-alan poolin puheenjohtaja vaihtui vuodenvaiheessa. Jarmo Mikkosen kolmivuotiskausi päättyi 2024 lopussa, ja uutena puheenjohtajana aloitti Tuomas Lehmusmetsä. Kysyimme näiltä turvallisuusalan konkareilta, mitä he ajattelevat huoltovarmuudesta omalla alallaan.

Uudelle puheenjohtajalle yksityisen turva-alan poolin toiminta on tuttua, sillä hän on ollut mukana sen toiminnassa ja ohjausryhmässä jo aiemmin.

Mikä sai sinut mukaan poolin toimintaan ja nyt myös puheenjohtajaksi?

”Tasavallan presidenttiä Alexander Stubbia lainaten voisin sanoa, että kun yhteiskunta kutsuu, silloin mennään”, Lehmusmetsä heittää hymyillen.

Myös täysin vakavissaan hän sanoo, että haluaa omalta osaltaan olla mukana kehittämässä yhteiskunnan varautumista. Tehtävä on hänelle isänmaallisena ihmisenä tärkeä.

Päivätyö tukee poolin puheenjohtajuutta hyvin, sillä Lehmusmetsä toimii Senaatti-konsernin turvallisuusjohtajana.

Myös Mikkonen jatkaa edelleen poolin toiminnassa aktiivisesti. Hän toimii Securitas Oy:n toimitusjohtajana, mutta poolin puheenjohtajuuden taustalla oli erityisesti luottamustoimi Suomen Vartioliikkeitten liitossa (SVLL), jonka puheenjohtajana hän toimii.

Kyberturvallisuuden ja tietoturvallisuuden merkitys kasvaa

Yksityisen turva-alan tehtävä on varmistaa arkisen toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys sekä turvallisuus rikollisuuden varalta, jotta organisaatiot voivat keskittyä omiin ydintehtäviinsä, Mikkonen summaa.

Jokainen organisaatio joutuu pohtimaan, miten sen omaisuutta ja toimintaa kannattaa suojata vahingoilta ja rikoksilta, ja miten varmistetaan turvallisuus ja työrauha ennaltaehkäisevästi. Siihen tarvitaan yksityisen turva-alan toimijoita.

Yrityksillä on vapaus päättää, millaisia turvallisuuden ja varautumisen sopimusvelvoitteita se vaatii kumppaneiltaan. Sopimukset rakentuvat kullekin yritykselle oleellisten uhkien varalle ja valuvat edelleen pitkin toimitusketjua.

Yksityinen turvallisuusala tukee ja tarvittaessa vahvistaa myös julkisen puolen eli valtion ja kuntien turvatoimintaa. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi poliisin ja pelastusalan kanssa.

Teknologia vaikuttaa alaan siinä missä muutoinkin yhteiskuntaan, kun kyberturvallisuuden ja tietoturvallisuuden merkitys kasvaa.

”Pyörittämme arjen turvaa, mutta olemme valmiita toimimaan heti, jos rikos tai onnettomuus sitä vaatii”, Mikkonen sanoo.

Lehmusmetsä lisää, että yhteiskunnan toimimista ja varautumista varten on oltava käytettävissä erilaisia turvallisuusratkaisuja ja -palveluja. Yksityistä turvallisuusalaa tarvitaan ennaltaehkäisemään häiriöitä ja niiden sattuessa lieventämään vaikutuksia.

Varautumista hybridivaikuttamisesta vesihuollon häiriöihin 

Yksityisen turva-alan huoltovarmuus tarkoittaa hyvää ja asianmukaista varautumista, kykyä selviytyä häiriötilanteissa ja kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin – kuten kaikilla muillakin toimialoilla.

Häiriötilanteissa tarvitaan ennalta suunniteltua ja harjoiteltua toimintaa.

Pooli on toimialan toimijoiden yhteinen foorumi, jossa luodaan verkostoja ja käydään läpi erilaisia mahdollisia uhkia ja haetaan niihin ratkaisuja.

Varautumista vaativina ilmiöinä Yksityisen turva-alan poolissa ovat esillä olleet muun muassa hybridivaikuttaminen, sabotaasit, ydinlaskeuma, luonnonkatastrofit, sota ja hallitsematon maahanmuutto. Varautumista on kehitettävä myös vaikkapa energian saannin häiriöitä tai paikallisen vesihuollon häiriötä varten.

Moni varautumista vaativista uhkatekijöistä koskee useita toimialoja, joten varautumista on mietittävä myös yhdessä muiden alojen poolien kanssa. Hyvä esimerkki yhteistoiminnasta ovat laajat toimialarajat ylittävät harjoitukset.

Poolin keskeisiä tehtäviä on kerätä tilannetietoa omalla toimialallaan ja auttaa näin luomaan kokonaiskuvaa yhteiskunnan tärkeiden toimintojen tilanteesta. On kyettävä havaitsemaan turvallisuusympäristön mahdolliset muutokset hyvissä ajoin sekä ymmärrettävä, miten muuttuneeseen tilanteeseen kyetään vastaamaan. Poolissa seurataankin kotimaan tapahtumien ohella myös kansainvälisiä ilmiöitä ja erityisesti pohjoismaisia naapureita. Onko niissä tapahtumassa jotakin, joka voisi heijastua meille? Esimerkki tällaisesta voisivat olla Ruotsin jengiyhtymiset.

Pooleissa ei kilpailla

Mikkonen huomauttaa, että poolin toiminnassa alansa kilpailijat istuvat huoltovarmuuslainsäädäntöön perustuen samassa pöydässä ja noudattavat kilpailulainsäädännön periaatteita ja määräyksiä. Mikään yksittäinen yritys ei voi alkaa markkinoida omia palvelujaan tai tuotteitaan.

Mikkonen kiittää suomalaista yhteispeliä: alansa kilpailijat rakentavat huoltovarmuutta yhdessä reilusti. 

Poolin periaatteisiin kuuluu lisäsi, että siinä ei tehdä esimerkiksi työmarkkinapolitiikkaa.

Lehmusmetsän mielestä yksi poolin isoista hyödyistä on, ettei jokaisen alan toimijan tarvitse pähkäillä varautumista yksin. Parhaita työkaluja voidaan etsiä ja kehittää yhdessä.

Tuomas Lehmusmetsän vinkit turva-alan sopimuksiin

Huomioi ainakin nämä kun teet sopimuksia turva-alan kumppaneiden kanssa: 

• Riskianalyysit: Tunnista omaan toimintaan kohdistuvat riskit ja niiden todennäköisyys sekä vaikutukset.
• Turvallisuusvaatimukset: Määrittele selkeästi sopimuksiin turvallisuus- ja varautumisvaatimukset.
• Vakuutusehdot: Huomioi vakuutusehdot ja viranomaisvaatimukset.
• Tietoturvallisuus: Sisällytä tietoturvallisuuteen liittyvät vaatimukset kuten salassapitovelvollisuudet.
• Perehdyttäminen ja työnopastus: Varmista että kumppanit perehdyttävät työntekijänsä asianmukaisesti.
• Seuranta ja auditointi: Sisällytä säännölliset seuranta- ja auditointikäytännöt.

Teksti: Kirsi Riipinen I Kuvat: Tero Ikäheimonen