Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Uusittu ATV-toimintamalli

Samoin kuin reserviläisiä, armeija tarvitsee poikkeusoloissa siviilipuolelta käyttöönsä kuljetuskalustoa. Uudella ATV-toimintamallilla varmistetaan, että siviiliyhteiskunnalle kriittiset logistiset ketjut ja toiminnot eivät häiriinny liikaa.

12.3.2020
huoltovarmuus

Etteivät ketjut katkeaisi

HVK, ELY,Traficom sekä Puolustusvoimat kehittävät yhdessä uutta toimintamallia, jolla parannetaan sotilaallisten poikkeusolojen kuljettamisen koordinaatiota viranomaisten kesken. Siihen liittyy erityispiirteenä, että Puolustusvoimat tarvitsee ajoneuvoja sota-ajan joukoille, joita se varustaa kohottaessaan valmiutta.

Huoltovarmuuskeskuksen logistiikan varautumispäällikkö Tapio Tourula kertoo, että uudella järjestelyllä varmistetaan, että ajoneuvojen otto ei vaikuta liikaa siviiliyhteiskunnan tarvitsemien kriittisten kuljetuspalvelujen toteuttamiseen.

Suomen väestö on ruokittava, tapahtuipa mitä tahansa.

Toimintamallin kehittäminen on edellyttänyt aikaisempaa parempaa ymmärrystä logististen ketjujen ja verkostojen toiminnasta muuttuneessa ja monimutkaistuneessa toimintaympäristössä.

”Menneisyydessä liki kaikki yhteiskunnan toimijat huolehtivat itse kuljetuksistaan. Tänä päivänä väestön perustarpeista ja yhteiskunnan toiminnasta vastaavat kuljetusyritysten yhteensä yli 40 000 luvanvaraisessa ammattiliikenteessä ajavaa paketti- ja kuorma-autoa. Ne toimivat korkealla käyttöasteella. Tyhjää kapasiteettia ei ole enää missään, eikä auton kyljestä välttämättä voi enää lukea, mihin kuljetuksiin sitä tarvitaan”, Tourula kuvaa muuttunutta tilannetta.

”Olemme tulleet entistäkin riippuvaisemmiksi toimivista kuljetuksista niin maan sisäisessä kuin kansainvälisessä liikenteessä, sillä teollisuuden ja kaupan varastot ovat pienentyneet ja monilla aloilla lähes hävinneet. Sen vuoksi olemme huoltovarmuustyössä painottamassa logistiikan toiminnan jatkuvuutta myös vakavissa kriiseissä. Pyörien on pyörittävä kaikissa olosuhteissa.”

Valokuvassa Tapio Tourula.
Tapio Tourula

Kesällä 2019 Huoltovarmuuskeskuksella aloittanut Tapio Tourula kehitti aikaisemmin Traficomissa liikennejärjestelmän varautumisen kokonaisuutta.

ATV-ajoneuvoista on puhuttu ennenkin. Lyhenne tulee sanoista ’Ajoneuvojen ja työkoneiden varaaminen’, joka viittaa armeijan lakisääteiseen oikeuteen ottaa itselleen kalustoa poikkeusoloissa. Uutta on tapa jolla varmistetaan, että ottotoiminnassa huomioidaan aiempaa paremmin myös siviiliyhteiskunnan tarpeet.

”Menettelyn käyttöönottovaihe on käynnissä ja näyttäisi siltä, että se saadaan tämän vuoden aikana toimintaan täydessä mitassaan. Jatkossa siviiliviranomaiset pääsevät koordinoimaan ajoneuvojen ottoa niin, että siviiliyhteiskunnan kannalta tärkeillä kuljetusyrityksillä on ajoneuvoja käytössään, eikä jonkin logistisen ketjun tärkeä palanen yhtäkkiä poistu käytöstä.”

Pyörien on pyörittävä kaikissa olosuhteissa.

Tourula vertaa ATV-toimintamallia sille rinnakkaiseen VAP-prosessiin, jossa niin sanotuille VAP-listoille poimitaan ne siviiliyhteiskunnalle tärkeät reserviläiset, joita ei kutsuta palvelukseen.

”Ajattelutapa on sama. Esimerkiksi poliisit ja veturinkuljettajat eivät lähde sotilaallisen kriisin aikana perustettaviin joukkoihin, eikä myöskään iso osa päiväkotien ja koulujen opettajista tai terveydenhuollon henkilöistä. Heitä pitää aina jäädä riittävä määrä pitämään siviiliyhteiskunnan toimintoja käynnissä”, Tourula konkretisoi.

”Ajoneuvojen osalta on helppo nähdä, että esimerkiksi elintarvikehuollon ja alkutuotannon kuljetuksien on jatkuttava kaikissa oloissa. Onhan Suomen väestö ruokittava, tapahtuipa mitä tahansa. Tämän mukaan vaikkapa maitoautoja ja muita elintarvikkeiden kuljettamisen ajoneuvoja tarvitaan myös kriiseissä.”

Avauskuva: Taivalkosken Osuuskaupan kuorma-auto Pääjärvellä (Tuhkapatunan Ahvenlammella) heinäkuussa 1941. SA-KUVA

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Suurista ikkunoista koostuva rakennuksen seinä. Taivas ja vastapäinen talo heijastuvat osittain ikkunoista.

Seinät eivät enää riitä suojaksi – Digiturva on rakentamisen peruspilari

Rakennettu ympäristö ei ole enää pelkästään seiniä ja kattoja. Digitaalinen turvallisuus korostuu, kun rakennuksissa on sekä kiinteistöautomaatiota että modernia talotekniikkaa, jotka verkottuvat yhä laajemmin ulkoisten palvelujen kanssa.

Sidosryhmäseminaari: Ukrainan sota osoittaa yhteistyön ja resilienssin voiman

Yhteiskunnan resilienssin merkitys, yhteistyön voima, varautumisen merkittävyys, joustavuus ja nopea oppiminen. Muun muassa tällaisia oppeja asiantuntijat listasivat paneelikeskustelussa ”Mitä oppeja voimme Suomessa ottaa varautumiseemme Ukrainasta?” Keskustelu oli osa maaliskuun lopulla järjestettyä Huoltovarmuuskeskuksen sidosryhmäseminaaria ”Siviiliyhteiskunnan puolustaja”.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen puhumassa Siviiliyhteiskunnan puolustaja 2026 -seminaarissa

Siviiliyhteiskunnan puolustaja olemme me kaikki

Huoltovarmuuskeskuksen sidosryhmäseminaarissa 26.3.2026 teemana oli Siviiliyhteiskunnan puolustaja. Seminaarissa käsiteltiin turvallisuustilannetta ja varautumistarpeita peilaten muun muassa Venäjän Ukrainan kohdistamaan hyökkäyssotaan ja siitä saatuihin kokemuksiin. Tilaisuuteen osallistui lähes 500 vierasta, jotka edustivat Huoltovarmuuskeskuksen sidosryhmiä niin elinkeinoelämän kuin viranomaisten ja järjestöjen keskuudessa. Julkaisemme Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Janne Känkäsen tilaisuudessa pitämän puheen.