Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Uusittu ATV-toimintamalli

Samoin kuin reserviläisiä, armeija tarvitsee poikkeusoloissa siviilipuolelta käyttöönsä kuljetuskalustoa. Uudella ATV-toimintamallilla varmistetaan, että siviiliyhteiskunnalle kriittiset logistiset ketjut ja toiminnot eivät häiriinny liikaa.

12.3.2020
huoltovarmuus

Etteivät ketjut katkeaisi

HVK, ELY,Traficom sekä Puolustusvoimat kehittävät yhdessä uutta toimintamallia, jolla parannetaan sotilaallisten poikkeusolojen kuljettamisen koordinaatiota viranomaisten kesken. Siihen liittyy erityispiirteenä, että Puolustusvoimat tarvitsee ajoneuvoja sota-ajan joukoille, joita se varustaa kohottaessaan valmiutta.

Huoltovarmuuskeskuksen logistiikan varautumispäällikkö Tapio Tourula kertoo, että uudella järjestelyllä varmistetaan, että ajoneuvojen otto ei vaikuta liikaa siviiliyhteiskunnan tarvitsemien kriittisten kuljetuspalvelujen toteuttamiseen.

Suomen väestö on ruokittava, tapahtuipa mitä tahansa.

Toimintamallin kehittäminen on edellyttänyt aikaisempaa parempaa ymmärrystä logististen ketjujen ja verkostojen toiminnasta muuttuneessa ja monimutkaistuneessa toimintaympäristössä.

”Menneisyydessä liki kaikki yhteiskunnan toimijat huolehtivat itse kuljetuksistaan. Tänä päivänä väestön perustarpeista ja yhteiskunnan toiminnasta vastaavat kuljetusyritysten yhteensä yli 40 000 luvanvaraisessa ammattiliikenteessä ajavaa paketti- ja kuorma-autoa. Ne toimivat korkealla käyttöasteella. Tyhjää kapasiteettia ei ole enää missään, eikä auton kyljestä välttämättä voi enää lukea, mihin kuljetuksiin sitä tarvitaan”, Tourula kuvaa muuttunutta tilannetta.

”Olemme tulleet entistäkin riippuvaisemmiksi toimivista kuljetuksista niin maan sisäisessä kuin kansainvälisessä liikenteessä, sillä teollisuuden ja kaupan varastot ovat pienentyneet ja monilla aloilla lähes hävinneet. Sen vuoksi olemme huoltovarmuustyössä painottamassa logistiikan toiminnan jatkuvuutta myös vakavissa kriiseissä. Pyörien on pyörittävä kaikissa olosuhteissa.”

Valokuvassa Tapio Tourula.
Tapio Tourula

Kesällä 2019 Huoltovarmuuskeskuksella aloittanut Tapio Tourula kehitti aikaisemmin Traficomissa liikennejärjestelmän varautumisen kokonaisuutta.

ATV-ajoneuvoista on puhuttu ennenkin. Lyhenne tulee sanoista ’Ajoneuvojen ja työkoneiden varaaminen’, joka viittaa armeijan lakisääteiseen oikeuteen ottaa itselleen kalustoa poikkeusoloissa. Uutta on tapa jolla varmistetaan, että ottotoiminnassa huomioidaan aiempaa paremmin myös siviiliyhteiskunnan tarpeet.

”Menettelyn käyttöönottovaihe on käynnissä ja näyttäisi siltä, että se saadaan tämän vuoden aikana toimintaan täydessä mitassaan. Jatkossa siviiliviranomaiset pääsevät koordinoimaan ajoneuvojen ottoa niin, että siviiliyhteiskunnan kannalta tärkeillä kuljetusyrityksillä on ajoneuvoja käytössään, eikä jonkin logistisen ketjun tärkeä palanen yhtäkkiä poistu käytöstä.”

Pyörien on pyörittävä kaikissa olosuhteissa.

Tourula vertaa ATV-toimintamallia sille rinnakkaiseen VAP-prosessiin, jossa niin sanotuille VAP-listoille poimitaan ne siviiliyhteiskunnalle tärkeät reserviläiset, joita ei kutsuta palvelukseen.

”Ajattelutapa on sama. Esimerkiksi poliisit ja veturinkuljettajat eivät lähde sotilaallisen kriisin aikana perustettaviin joukkoihin, eikä myöskään iso osa päiväkotien ja koulujen opettajista tai terveydenhuollon henkilöistä. Heitä pitää aina jäädä riittävä määrä pitämään siviiliyhteiskunnan toimintoja käynnissä”, Tourula konkretisoi.

”Ajoneuvojen osalta on helppo nähdä, että esimerkiksi elintarvikehuollon ja alkutuotannon kuljetuksien on jatkuttava kaikissa oloissa. Onhan Suomen väestö ruokittava, tapahtuipa mitä tahansa. Tämän mukaan vaikkapa maitoautoja ja muita elintarvikkeiden kuljettamisen ajoneuvoja tarvitaan myös kriiseissä.”

Avauskuva: Taivalkosken Osuuskaupan kuorma-auto Pääjärvellä (Tuhkapatunan Ahvenlammella) heinäkuussa 1941. SA-KUVA

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Miten huoltovarmuuden taloudellisia riskejä voi vähentää?

Maailmantilanteen turbulenssit ovat nostaneet taloudelliset riskit uudella lailla pinnalle globaalisti. Sekä EU:n että Suomen tasolla pohditaan, mitkä riskit vaikuttavat huoltovarmuuteen ja miten niitä voidaan vähentää.

Kohti iskunkestävää Suomea

Suomi on huoltovarmuuden suurvalta, mutta itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. Kehittämistä on esimerkiksi yhteistyössä, koko väestön kestokyvyn huomioimisessa ja eri toimijoiden roolien selkeyttämisessä. Myös pitkäkestoiseen kriisiin varautumista on edelleen vahvistettava. Näihin johtopäätöksiin päädyttiin niin Huoltovarmuuskeskuksen seminaarin puheissa kuin paneelikeskustelussa.

Energian riippuvuudet ulottuvat yllättäville toimialoille – varautuminen vaatii yhteistyötä

Energian keskinäiset riippuvuudet ulottuvat yllättävillekin toimialoille, joten häiriöihin varautuminen vaatii uudenlaista yhteistyötä, osoittaa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tuottama poikkisektoraalinen energiatarkastelu.