Teknologiateollisuudella merkittäviä kytköksiä huoltovarmuuteen
Teollisuus, energia, logistiikka, terveydenhuolto, elintarvikehuolto, tietoyhteiskunta – kaikki nämä sektorit tarvitsevat suomalaisen teknologiateollisuuden palveluja. Huoltovarmuuden kannalta teknologiateollisuuden tuotanto on kiinteä osa kaikkien huoltovarmuuskriittisten toimialojen häiriötöntä toimintaa. Tähän johtopäätökseen tultiin Teknologiapoolin teettämässä selvityksessä, joka valmistui syksyllä 2025.
”Ei ollut yllätys, kuinka laajasti teknologiateollisuus vaikuttaa huoltovarmuuteen, mutta nyt saimme selville, miten oma yrityskenttämme toimii ja miten kehittää yhteistyötä eri sektoreiden kanssa”, Teknologiapoolin puheenjohtaja Jussi Aarnivuo ABB:ltä toteaa.
Helmi-elokuussa 2025 verkkokyselyiden, haastattelujen ja työpajojen avulla tehdyssä selvityksessä suositellaankin nimenomaan teknologiateollisuuden roolista kertomista muille huoltovarmuuskriittisille toimialoille. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi erilaisten koulutusten järjestämistä. Suosituksiin kuuluu myös yhä tiiviimpi yhteistyö muiden Huoltovarmuusorganisaation poolien kanssa.
”Jatkotoimenpiteinä suunnittelemme jo yhteisiä harjoituksia nimenomaan teollisuus-, energia- ja logistiikkasektoreiden kanssa”, kertoo Teknologiapoolin sihteeri Heikki Hernesmaa Teknologiateollisuus ry:stä.
Nimenomaan nämä sektorit korostuivatkin selvityksessä. Sen mukaan teknologiateollisuudella on merkittävä kytkös nimenomaan teollisuus-, energianhuolto- ja logistiikka-alojen huoltovarmuuteen.
Henkilöstön roolit selville
Selvityksessä suositellaan teknologiateollisuuden yrityksiä selvittämään oman henkilöstön rooli vakavien häiriötilanteiden aikana. Jussi Aarnivuo korostaa VAP-varausten merkitystä.
”Tässä yrityksillä riittää työsarkaa. On varattava oikeat henkilöt ja mietittävä, että VAP-varaukset eli henkilövaraamiset poikkeusolojen tehtäviin varmistavat myös alan omien prosessien toiminnan. On myös hyvä muistaa, että VAP-varaukset pitää päivittää, sillä organisaatiot muuttuvat ja sitä myötä myös VAP-varaukset. Päivittämällä nämä varaukset varmistetaan esimerkiksi kriittisten osaamisen saatavuus”, hän sanoo.
Aarnivuon mukaan pelkkä VAP-varausten tekeminen ei riitä, vaan yritysten on huolehdittava myös siitä, että henkilöstöllä on monipuolista osaamista. Esimerkkinä hän kertoo pitkän aikavälin häiriöstä, jolloin vaikkapa uusia varaosia ei saada globaalien toimitusketjujen kautta.
”Näissä tilanteissa meillä pitää olla työssä henkilöitä, jotka osaavat käyttää vanhaa teknologiaa. Heidän pitää osata huoltaa ja korjata teknologiaa niillä välineillä, joita meillä on saatavilla. Tällaiset tilanteet vaativat taitavia henkilöitä, jolla on erityisosaamista”, Aarnivuo muistuttaa.
Onnistuvat huolto- ja kunnossapitopalvelut ja löytyykö varaosia?
Selvityksessä suositellaan yrityksille myös huolto- ja kunnossapitopalveluiden kriittisyyden selvittämistä. Tämä on Jussi Aarnivuon mukaan oleellista niin teknologiateollisuuden omissa yrityksissä kuin sen asiakasyrityksissäkin.
”Alan sisällä on myös mietittävä, kuka hallitsee oman tuotantolaitoksen kiinteistö- ja tuotantolaitteet. Myös toimintaympäristön kriittiset toiminnot on tunnistettava. Toimintaa ei voida tuotantolaitoksissa jatkaa, jos ei lämmitys pelaa tai jos sähköt katkeavat. Myös tästä osaamisesta yritysten on pidettävä huolta.”
Teknologiateollisuuden asiakkaita hän puolestaan muistuttaa vaihtolaitesopimusten ja varaosapoolien merkityksestä.
”Teknologiateollisuuden yritykset toimivat muiden yritysten tapaan kvartaalitaloudessa. Varaosia on, jos näin on sovittu. Nykyteknologiaa sisältävistä vaihtolaitteistakin on pidettävä huolta, niitä ei voi vain varastoida. Akkuja on ladattava ja laakereita pyöritettävä, jotta vaihtolaitteet pysyvät toimintakunnossa. Näen, että yritysten väliset varastoinnin huolto- ja kumppanuussopimukset ovat yksi ratkaisu varmistaa yritysten toiminta myös pidempiaikaisissa häiriötilanteissa.”
Aarnivuon mukaan yrityksen kannattaakin riskianalyyseissä varmistaa myös palveluntuottajan resurssit. Mahdolliset sopimukset ja kumppanuudet on solmittava normaalioloissa – vain se on tapa varmistaa resurssit myös poikkeusoloissa.
”Neuvoisin yrityksiä pohtimaan toimittajien kyvykkyyttä. Näkisin myös, että paikallisen teknologian valinta on usein varmempi valinta”, hän miettii.
Yhteistyötä toimialojen välille
Sekä Teknologiapoolin puheenjohtaja Jussi Aarnivuo että poolin sihteeri Heikki Hernesmaa toivovat, että selvitys poikii jatkossa yhä fokusoidumpaa toimintaa.
”Nyt meillä on selkeä lähtökohta alan huoltovarmuustoiminnan kehittämiseen. Tiedämme, mitkä ovat kriittisimmät alat ja missä meitä tarvitaan”, Heikki Hernesmaa toteaa.
Jussi Aarnivuo toivoo, että yhteistyötä eri poolien ja pooleissa toimivien yritysten välillä tiivistetään.
”Nyt selvitimme tilanteen alan sisällä, seuraava askel on saada selville asiakkaidemme näkökulma. Toivon, että voimme jatkaa tähän kakkosvaiheeseen, sillä yhteistyötä on harjoiteltava jatkuvasti”, hän muistuttaa.
Tutustu raporttiin: Teknologiateollisuuden huoltovarmuuden arviointi
Kuvat: Colourbox, Jukka Rapo
