Sotilaallisen huoltovarmuuden asema on vakaa
Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Mauri Vierula kirjoittaa puolustustaloudesta Suomen huoltovarmuusnäkökulmasta. Artikkeli on aiemmin julkaistu osittain HVK:n vuosikatsauksessa 2023.
Sotilaallinen huoltovarmuus on maanpuolustuksen keskeinen elementti. Sen avulla turvataan Puolustusvoimien kriittisten järjestelmien toimintakyky niin normaalioloissa kuin yhteiskunnan häiriötilanteissa. Suomelle sotilaallisen huoltovarmuuden merkitys on erityisen suuri, mikä johtuu pitkälti maamme geopoliittisesta asemasta ja historian kokemuksistamme.
Osana sotilaallista huoltovarmuutta Suomella täytyy olla tarvittava teollinen ja teknologinen osaaminen kriittisten järjestelmien ylläpitämiseksi ja muokkaamiseksi, jotta niiden itsenäinen käyttö voidaan taata kaikissa olosuhteissa. Toimiva ja kilpailukykyinen kotimainen puolustusteollisuus ja sen kansainvälinen verkottuminen sekä vientitoiminta mahdollistavat välttämättömän maanpuolustuksen toimintakyvyn ja sotilaallisen huoltovarmuuden ylläpitämisen.
Vakavampien häiriötilanteiden kansallinen sotilaallinen ensivaste on pidettävä omissa käsissämme ja sen on oltava viipymättä saatavissa. Ruuti- ja ampumatarviketuotantokykyä ja siihen liittyvää tietotaitoa on edelleen tarpeen ylläpitää myös kansallisista lähtökohdista. Turvallisuusympäristön nykyinen epävakaus lisää ainakin lyhyellä aikavälillä tarvetta tarkastella kansallisen ja eurooppalaisen tuotantokyvykkyyden taakanjakoa.
Eurooppalaisen puolustusteollisuuden kyvykkyys ja yhteistyö ovat keskeinen osa sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä ja ylläpitoa. Euroopassa käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota osoittaa, että kyky käydä sotaa edellyttää teollisuudelta kykyä lisätä tuotantoaan häiriötilanteissa. Yhtä tärkeää on, että valtiot sitoutuvat pitkäkestoisiin tilauksiin teollisuudelta, jotta yritykset pystyvät nostamaan omaa tuotantokykyään. Keskeinen osa huoltovarmuutta on, että ylläpidämme Euroopan unionissa yhdessä riittävää puolustusteollisuutta, joka tarvittaessa tukee Suomen puolustuskykyä niin materiaalitoimitusten kuin ylläpidonkin osalta.
Yhteinen suunnittelu vahvistuu
Loppuvuodesta 2023 Huoltovarmuuskeskus ja Puolustusvoimat solmivat yhteistoimintasopimuksen, joka ottaa muuttuneen toimintaympäristön vaatimukset huomioon. Uuden sopimuksen perusteella HVK ja Puolustusvoimat suunnittelevat, seuraavat ja kehittävät organisaatioiden välistä toimintaa niin normaalioloissa kuin vakavissa häiriötilanteissa. Toiminnan ohjaus, kehittäminen ja seuranta tapahtuvat erilaisissa yhteistoimintaryhmissä. Sopimuksen keskeisimmät uudistukset liittyvät sekä yhteisen suunnittelun lisäämiseen että sen pitkäkestoiseen kehittämiseen.
Mikko Heiskanen ja HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen Tampereella 30.11.2023.
Puolustusvoimien nykyistä materiaalista valmiutta kehitetään ja parannetaan edelleen investoimalla kriittisen materiaalin täydennyksiin varastomäärien kasvattamiseksi sekä varmistamalla varastossa olevan kaluston ja materiaalin käyttövarmuus. Kriittisen materiaalin tuotanto ja ylläpito turvataan investoimalla tuotantolaitoksiin ja varmistamalla teollisuuden henkilöstön osaamisen säilyminen ja kehittäminen. Strategisten kumppaneiden kyvykkyyksiä kehitetään osana yritysten omaa jatkuvuudenhallintaa ja myös osana laajempaa Huoltovarmuusorganisaation kehittämistä.
Puolustusvoimien erilaisissa hankinnoissa varmistetaan myös huoltovarmuuden turvaaminen järjestelmien koko elinkaaren ajaksi. Hankittavan materiaalin korjaus-, ylläpito- ja huoltovarmuusvaatimukset on määriteltävä tarkoin, jotta niiden edellyttämät kansalliset osaamis- ja järjestelmävaatimukset voidaan täyttää.
Laki velvoittaa
- Puolustustaloudessa 1990-luvun ensimmäiset vuodet olivat merkityksellisiä. Keskeisiä uudistuksia edesauttoivat valmius- ja puolustustilalakien aikaansaaminen. Kummallakin uudella lailla oli huomattava merkitys nykyaikaiselle huoltovarmuustyölle. Samaan ajankohtaan osui myös Huoltovarmuuskeskuksen perustaminen.
- Laki huoltovarmuuden turvaamisesta (L1390/1992) edellyttää varautumistoimia maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen ja niihin liittyvien teknisten järjestelmien turvaamisen poikkeusolojen ja niihin verrattavissa olevien häiriöiden varalta.
- Puolustushallinto ylläpitää valtioneuvoston päätöksen (VNp1048/2018) mukaan yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tärkeimpien sodan ajan kulutusmateriaalien, kuten ruutien ja ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia sekä välttämättömiä maanpuolustusta tukevia varmuusvarastoja.
Tuotantotaloudelliset järjestelyt vakavan kriisin varalle on yksi Huoltovarmuuskeskuksen strategian 2024–2027 viidestä painopistealueesta. Muita painopistealueita ovat energia, kuljetukset ja toimitusketjut, elintarvike- ja vesihuolto sekä digitaalinen turvallisuus ja tiedon huoltovarmuus.
Teksti: Mauri Vierula / Kuvat: Juha Nenonen & Jouni Pousi HVK
