Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Siirtymä kiertotalouteen varmistaisi kriittisten metallien saatavuutta

Kriittisten materiaalien käyttöä ja kierrätystä suomalaisessa teollisuudessa on selvitetty viimeksi 2017, jolloin Huoltovarmuusorganisaation Teknologiapooli teetti asiasta esiselvityksen HVK:n tilauksesta.

ASIANTUNTIJALTA
21.10.2022
huoltovarmuusteollisuus

Yritykset olivat jo tuolloin pääosin tietoisia kriittisten metallien saatavuuteen liittyvistä riskeistä, kuten materiaalien varantojen ja valmistuksen keskittymisestä voimakkaasti tiettyihin maihin. Haasteena oli, että vaikka riskeistä oltiin tietoisia, yritykset näyttivät olevan liiankin luottavaisia kriittisten metallien saatavuuden suhteen.

Teknologiateollisuus ry käynnisti keväällä 2022 projektin, jonka tavoitteena oli päivittää tiedot koronaepidemian ja Ukrainan sodan aikaan. Päivitetty selvitys ”Kriittiset materiaalit teknologiateollisuudessa” julkaistiin lokakuussa 2022. Selvityksen tavoitteena oli kerätä ajankohtaiset tiedot kriittisistä metalleista, arvioida suomalaisten yritysten kykyä hallita poikkeustilanteita sekä auttaa pk-yrityksiä kehittämään osaamistaan tällä sektorilla.

Koboltti, volframi ja magnesium tärkeimmät

Selvityksen pohjaksi konsulttiyritys Ramboll toteutti yhdessä Teknologiateollisuuden kanssa verkkokyselyn, jossa kartoitettiin kriittisten metallien käyttöä Suomessa toimivissa teollisuusyrityksissä.

Kysely toteutettiin kesä-heinäkuussa 2022. Kysely lähetettiin noin 2000:lle Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille ja siihen saatiin 83 vastausta. Suurin osa vastaajista edusti konepaja- ja metallituoteteollisuutta.

Vastaajat saivat valita viisi toimintansa kannalta kriittisintä metallia, joista tärkeimmäksi tunnistettiin koboltti. 24 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi sen toimintansa kannalta kriittiseksi. Toiseksi nousi volframi, jonka nimesi tärkeimmäksi noin 20 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi tärkeimmäksi nousi magnesium noin 18 prosentin osuudella.

Suurin osa vastanneista yrityksistä tekee kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden hankintaansa Euroopasta (42 %) ja/tai Aasiasta (40 %).

Varautuminen parempaa, kierrätys yhä vähäistä

Selvityksen perusteella yritykset ovat nykyisin varautuneet paremmin saatavuusriskeihin, Kaikilla yrityksillä, jotka käyttävät kriittisiä metalleja, oli jonkinlainen riskinhallintamenetelmä käytössä.

Hieman yllättäen kriittisten metallien kierrätystilanteessa ei näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia vuoden 2107 selvitykseen verrattuna. Kriittisiä metalleja ei kierrätetä teollisella tasolla, vaikka uusia teknologioita on kehitetty.

Selvitys korostaa yritysten välisen yhteistyön merkitystä. Tietoisuutta ja ymmärrystä metallien ja metalliyhdisteiden kriittisyydestä tulee lisätä. Selvitys suosittelee, että kaikille suomalaisille merkittäville strategisille aloille tehdään kartoitus, jossa selvitetään joka alalta koko arvoketjuun liittyvät saatavuusriskit. Tämä pohjustaisi koko Suomen tasolle luotavaa riskienhallintastrategiaa. Tässä voisi olla pooleille mielenkiintoinen ja hyödyllinen harjoitus.

Arvoketjun eri vaiheiden saatavuusriskit tarkoittavat selvityksen mukaan sitä, että huoltovarmuus ei raaka-aineen tasolla välttämättä ole riittävä. Jatkuvuudenhallinta on todennäköisesti varmistettava yritysten riskienhallinnan kautta. Koska metalleja ei tule riittämään kaikille, pitäisi yritysten keskittyä enemmän metallien kierrätykseen, kiertotaloutta edistävään tuotesuunnitteluun sekä materiaalien korvattavuustutkimuksiin perinteisten toimitusketjun riskienhallintamenetelmien lisäksi, listaa selvitys. Ajatus on kaunis, mutta kuten kriittisten metallien ja mineraalien parissa työskentelevät tietävät, että kierrätys ei tule tällä vuosikymmenellä tilannetta pelastamaan. Lisäksi kriittisillä metalleilla on supervoimia, jotka tekevät niiden korvaamisesta erittäin vaikeaa ilman, että tuote menettää keskeisiä ominaisuuksiaan.

Selvitys heittää haasteen koko Euroopalle ryhtyä toimeen kriittisten metallien saatavuuden varmistamiseksi. Yhteiskunnan kriittisten sektoreiden riippuvuutta diktaattoreista tulee välttää ja järjestelmän resilienssiä tulee parantaa. Ratkaisuksi tarjotaan muutosta lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta.

Jarkko Vesa / akkualan ja kriittisten mineraalien erikoisasiantuntija työ- ja elinkeinoministeriössä

Kirjoittaja toimittaa www.kriittisetmateriaalit.fi -sivustoa ja toteutti vuonna 2017 tehdyn selvityksen.

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Taina Kallus

Purkutöissä vaanivat näkymättömät uhat

Purkutöissä vaanii biologisia riskejä, joita torjumalla voidaan vahvistaa terveysturvallisuutta. Mitä kaikkea on hyvä purkutöiden suunnittelussa huomioida, ja miten riskejä voidaan välttää? Jätehuoltopoolin poolisihteeri Taina Kallus kokosi yhteen purkutöihin liittyviä varautumistarpeita.

Pipetinkärkien pesulinjasto rakentaa uudenlaista huoltovarmuutta

Suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä luodulla pipetinkärkien pesulinjastolla parannetaan terveydenhuollon kriisinkestävyyttä. Toimintamallia voi hyödyntää laajasti.

Turvallisuuden tunnetta voi vahvistaa omalla varautumisella

Tiedätkö, miten varautua? Kotitalouksien varautuminen voi alkaa pienin askelin ja suosittu 72 tuntia – varautumiskoulutus valmentaa oikeanlaiseen varautumiseen.