Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Satokauden arvosana: tyydyttävä

Viljasato oli tuottajille huono, mutta huoltovarmuuden näkökulmasta se oli sekä määrältään että laadultaan riittävä.

19.10.2020
elintarvikehuolto

”Satokaudesta ja sitä edeltäneestä keväästä selvittiin olosuhteisiin nähden tyydyttävästi, ja huoltovarmuusmielessä riittävän hyvin. Monien viljelijöiden näkökulmasta kesä oli kuitenkin hirvittävän huono”, elintarvikehuollon varautumisesta vastaava valmiusasiamies Juha Mantila sanoo.

”Kokonaisuutena elintarvikeketjun tilanne on kuitenkin lähes normaali. Tämänhetkinen tilanne on pandemian toisesta aallosta huolimatta rauhallinen, ja varautumisen taso on kaikkialla maailmassa parempi kuin vielä keväällä. Näköpiirissä ei ole mitään hälyttävää, vaikka varpaillaan tässä saa tietysti olla.”

Poikkeuskesä jälleen kerran

Kesä 2020 oli tuotanto-olosuhteiden kannalta kaksijakoinen: kuumaa ja kuivaa alkukesää seurasi heinäkuussa kylmä ja sateinen jakso. Mantila kertoo, että heinäkuun alkupuolelle jatkuneesta kuivuudesta kärsivät pahiten maan parhaat viljantuotantoalueet Lounais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Keski-Suomessa sekä siitä vähän idempänä ja pohjoisempana sato oli kuitenkin lähes normaali.

Kokonaisuutena elintarvikeketjun tilanne on kuitenkin lähes normaali.

”Vilja-Suomessa kuivuus vaikutti orastumiseen ja kasvustojen kehittymiseen. Jyväluku jäi pieneksi ja osalla pelloista vilja kuivui pystyyn niin, että sitä ei kannattanut edes korjata.”

Jos kuivuutta olisi jatkunut koko kesän, kuten vuonna 2018, sato olisi ollut erittäin pieni, mutta laadultaan hyvä. Tänä vuonna heinäkuussa satoi normaalisti, jolloin viljakasvit pääsivät kompensoimaan huonoa alkukesää uutta kasvustoa tuottamalla. Sen seurauksena puintien alkaessa samassa pellossa saattoi olla täysin tuleentuneita ja vielä vihreitä korsia.

”Epätasainen tuleentuminen kasvatti hieman sadon määrää, mutta vaikutti kielteisesti sen laatuun, mikä näkyy pahiten ohrassa ja kevätvehnässä. Syysviljoihin eli rukiiseen ja syysvehnään kuivuus ei vaikuttanut niin pahasti, ja esimerkiksi rukiin hehtaarisato oli tyydyttävä.”

70%

Satokauden onnistumisen taso. Vilja-Suomessa koetusta heikosta sadosta huolimatta koko maassa päästiin tyydyttävään tulokseen.

Viljoissa pelivaraa

Vaikka viljasato oli tuottajille huono, huoltovarmuuden näkökulmasta se oli sekä määrältään että laadultaan riittävä.

”Ammattilaiset ennustavat sadoksi 3,5 miljardia kiloa, mutta vaikka siitä jäätäisiin hieman, se ylittää reippaasti oman kulutuksen. Sadon laatu on tietysti vielä vähintäänkin pieni kysymysmerkki”, Mantila sanoo.

”Tällä hetkellä isoin kysymys on vehnän tilanne. Uskoisin, että elintarvikkeeksi kelpaavaa vehnää saadaan lopulta riittävästi, koska puintikauden lopussa syyskuussa säät olivat niin otolliset puinnille. Ja huoltovarmuusmielessä viljojen taseissa on joka tapauksessa pelivaraa, eikä 20 prosentin pudotus sadossa merkitse huoltovarmuudelle suuriakaan.”

Marjoille löytyi poimijoita

Vihannestuotannon ja marjatilojen tarvitseman ulkomaisen sesonkityövoiman saanti tuotti keväällä kovat paineet viranomaisille, HVK:lle ja tuottajajärjestöille. Mantila kehuu viranomaisilta saatuja riittävän nopeita päätöksiä kausityöntekijöiden lupa-asiassa. Sataprosenttiseen työresurssiin ei ylletty, mutta se ei edes ollut realistinen tavoite.

”Kokonaisuutena päästiin tyydyttävään tilanteeseen, olosuhteet huomioon ottaen, vaikka ei varmaankaan kaikilla tiloilla. Maahan saatiin viime hetkellä riittävä määrä kausityövoimaa. Työvoiman tarvetta pystyttiin lisäksi paikkaamaan kotimaisella työvoimalla, jonka rekrytoinnissa tuottajajärjestö teki valtavan työn. Välttämättömät toimenpiteet saatiin tehtyä ja sato korjattua.”

Marjasato oli onneksi erinomainen ja innosti kotimaisia poimijoita metsiin. He onnistuivat ainakin osittain kompensoimaan pudotusta ulkomaisten poimijoiden määrässä.”

Luonnonmarjojen tilanteesta HVK:lla ei ole tarkkaa tilannekuvaa, sillä suurin osa marjoista kaupataan tilastojen ohi suoramyyntinä ja toreilla. Kauppaan tuleva marjasato on viime vuosina ollut lähes kokonaan tuontipoimijoiden varassa. Heitä tuli myös tänä vuonna, mutta merkittävästi normaalia vähemmän.

”Marjasato oli onneksi erinomainen ja se innosti kotimaisia poimijoita metsiin. He onnistuivat ainakin osittain kompensoimaan pudotusta ulkomaisten poimijoiden määrässä.”

Kuvat Colourbox, marjanpoimintakuvat, HVK, Mantilan kuva, ja JPA, aloituskuva

Jaa sivu:
FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Drone havainnoi radioaktiivisia pilviä

Suomessa on kehitetty maailmassa harvinaiset mittalaitteet tutkia radioaktiivisten pilvien liikkeitä. Säteilyonnettomuudet ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta jos jotain tapahtuu, tarkka data on elintärkeää.

Janne Känkänen porttikongissa

Huoltovarmuuden resurssit on varmistettava jatkossakin

Suomen turvallisuusympäristö muuttui helmikuussa yhdessä hetkessä. Lähitulevaisuudessa pitää määritellä Suomelle uusi riittävä huoltovarmuuden taso ja turvata sille riittävät resurssit, painottaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Valmiusasiamies Satu Hulkkonen, Huoltovarmuuskeskus

Toimintavarma myymäläverkosto ja sen toiminta koskettaa jokaista

Mistä voin ostaa päivittäiset elintarvikkeeni, jos sähkökatko jatkuu alueellani pitkään? Päivittäistavarahuollon merkitys on Suomen huoltovarmuudessa valtava. Se palvelee lähes kaikkia kansalaisia ja sen kautta hankitaan suurin osa päivittäisestä ruoasta kotitalouksiin.