Sähköpulan välttämiseksi säästötoimet ovat tarpeen: sähkökatkot ovat silti mahdollisia

Sähkön kotimainen saatavilla oleva kapasiteettimme on talvikaudella 2022–23 arviolta 11 300 megawattia, mikäli Olkiluoto 3 -ydinvoimala ei ole käytössä. Tuontisähkön kapasiteetti Ruotsista ja Virosta on 3400–3700 megawattia. Jos kohdalle osuu kylmiä talvipäiviä, huippukulutukseksi on arvioitu noin 14 400 megawattia. Nopea ynnäys näyttää, että kotimaisella tuotannolla ja Ruotsista tuonnilla pärjättäisiin, ja sähköpulan todennäköisyys on pieni.

Energiaviraston asiantuntijan Henri Hämäläisen mukaan marginaalit ovat kuitenkin pienet, ja pienikin muutos kapasiteetissa voi johtaa sähköpulaan. Siitäkin huolimatta, että olemme vähentäneet sähkön kokonaiskulutusta jo hyvin.

“Olemme saaneet kuluvana vuonna muun muassa lisää tuulivoiman tuotantokapasiteettia 1 800 megawatilla. Vesivoiman ja CHP-sähkön tuotanto on ollut laskussa, mutta ydinvoiman, lauhdevoiman ja aurinkosähkön tuotanto puolestaan on lisääntynyt suhteessa viime vuoteen. Kokonaisuutena kotimainen sähköntuotanto on pysynyt viime vuoden tasolla”, Hämäläinen sanoo ja lisää:

“Samaan aikaan kuitenkin sähkön nettotuontimme on laskussa. Suurin syy tähän on Venäjän hyökkäyssota, minkä takia sähkön tuonti Venäjältä loppui toukokuussa 2022. Tuontia voi verottaa myös Ruotsin ja muiden naapurimaiden tuontisähköön liittyvät epävarmuudet, kuten huoltojaksot ja viat tuotanto- ja siirtokapasiteetissa.”

Ruotsissa tilannetta heikentää muun muassa Ringhals 4 -ydinvoimalan huolto, joka kestää helmikuun 2023 loppupuolelle asti. Pohjoismaissa vesivarastojen tilanne on kuitenkin suhteellisen hyvä ja niiden täyttymisaste on yli pitkän aikavälin mediaanin, mikä tarkoittaa kuuden terawattitunnin lisäystä viime vuoteen verrattuna. Tässä mielessä olemme hyvässä tilanteessa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa kesä oli kuivin 500 vuoteen, mikä on aiheuttanut huolta sähkön riittävyydestä.

Sähköpulaa torjutaan aktiivisilla toimilla

Astetta alemmas -energiansäästökampanja on ollut tärkeä osa sähkön kulutuksen hillitsemistä ja sitä kautta sähköpulan ehkäisemistä. Kampanja kannustaa kaikkia suomalaisia kuluttajia ja yrityksiä säästämään energiaa ja siirtämään kulutusta pois kulutushuipputunneilta talviaamuisin kello 8–10 sekä iltapäivisin kello 16–18.

“Sähkönkulutus on ollut tammi-lokakuussa viisi prosenttia viime vuotta alhaisempaa. EU:n asettaman asetuksen mukainen säästötavoite olisi 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta ja viisi prosenttia huippukulutustuntien kulutuksesta”, Hämäläinen kertoo.

Olkiluoto 3 saadaan säännölliseen sähköntuotantoon näillä näkymin vasta helmikuussa 2023. Pahan päivän varalle on käytössä Fingridin vapaaehtoinen sähköjärjestelmän tuki. Tämä tarkoittaa Hämäläisen mukaan, että sähköpulan uhatessa Fingrid pyytää käynnistämään kulutusjoustoa ja varavoimageneraattoreita, jotka eivät toistaiseksi osallistu sähkömarkkinoille. Se vastaa noin 400 megawattia.

Muiden toimenpiteiden lisäksi Inkooseen loppuvuodesta tuleva kelluva LNG-terminaali helpottaa kaasun saatavuutta ja varmistaa osaltaan energiansaantiamme.

Kolme skenaariota tulevalle talvelle

Sähköä riittää kaikille tänä talvena, jos 1) kotimainen tuotanto toimii luotettavasti, 2) sähköä saadaan riittävästi Ruotsista ja 3) talvi on sekä tuulinen että lauha.

“Mikäli yksi kolmesta kohdasta jää toteutumatta, energiansäästö on todennäköisesti välttämätöntä. Jos kaksi kohtaa jää toteutumatta, energiansäästön lisäksi tarvitaan käytön ajoittamista, jotta sähköpulalta ja sähkökatkoilta vältytään. Energiansäästö on tärkein toimenpide kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi noin 10 prosentin säästö huipputilanteessa vastaisi jo lähes Olkiluoto 3:n tuotantotehoa”, sanoo johtaja Tuomas Rauhala kantaverkkoyhtiö Fingridistä.

Jos energiankäytön säästö- ja joustotoimenpiteetkään eivät auta, voidaan joutua toteuttamaan kiertäviä sähkökatkoja.

“Mikäli tehotilanne menee kireäksi, kantaverkkoyhtiö ottaa yhteyttä suuriin sähkönkäyttäjiin ja ratkaisuja etsitään yhdessä. Mikäli sekään ei auta, yhteydenottoja laajennetaan ja varmistetaan vapaaehtoisen sähköjärjestelmän tuen aktivointi. Viimeisenä toimenpiteenä on kiertävät sähkökatkot”, Rauhala kertoo.

Sähkökatkojen tarvetta tai kestoa ei voi aina ennustaa, joten niihin on kaikkien hyvä varautua. Jos tilanne ei kehity yllättäen, esimerkiksi äkillisen vian tai häiriön seurauksena, niistä ilmoitetaan ajoissa, noin vuorokautta aiemmin. Otsa- tai taskulamput ovat perusvarusteita sähkökatkon varalta joka tapauksessa.

“Jos kiertävät sähkökatkot otetaan käyttöön, kyseessä on koko sähköjärjestelmän toimintakyvyn varmistaminen. Täydellinen, vakava sähkökatko johtaisi todennäköisesti pitkäkestoiseen, jopa kymmenien tuntien keskeytykseen sähkön saatavuudessa”, Rauhala muistuttaa.

Tutustu Astetta alemmas -kampanjaan ja ilmoittaudu mukaan!

Lue:

Nopeaa reagointia energiahuollossa. Haastattelussa energiahuoltosektorin puheenjohtaja Riku Huttunen.

Sähköjakelun häiriöiden varalle on opetellut toimintamallit

Suurhäiriöpelikirja auttaa sähkökatkojen yli

Teksti: Hanna Kangasniemi / Kuvat: Colourbox, Energiavirasto ja Fingrid