Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Rankkasateiden aiheuttamat hulevesitulvat kaupunkien kiusana

Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus SYKE kehittävät ennustemalleja ja varoituspalvelua kaupunkitulvien varalta. Yhteistyö parantaa varautumista sään ääri-ilmiöihin ja erityisesti rankkasateiden vaikutuksiin.

28.6.2022
alueellinen-varautuminenilmastonmuutoslogistiikka-2030
Elokuinen rankkasade vuonna 2018 aiheutti hulevesitulvan, jonka vuoksi liikenne oli Lahden keskustassa kaaoksessa.

Porin keskustaan osunut elokuinen rankkasade aiheutti vuonna 2007 yli 20 miljoonan euron vahingot. Vajaan kolmen tunnin aikana taivaalta tuli vettä arviolta jopa 130 millimetriä. Runsas, pienelle alueelle osunut sade aiheutti tulvan, jonka vuoksi esimerkiksi Porin keskussairaala ja katuverkko olivat osin motissa.

Porissa koetun kaltaisen ja mittavia vahinkoja aiheuttavan rankkasateen todennäköisyys on pieni. Joka kesä ukkosmyrskyt aiheuttavat kuitenkin sateita, jotka voivat aiheuttaa isoa ja kallista tuhoa yhteiskunnan kriittiselle infrastruktuurille, liikenteelle, logistiikalle, tietoliikenneyhteyksille ja myös yksityishenkilöiden omaisuudelle.

Maan pinnalta tai vaikka rakennusten katolta johdettavia sade- tai sulamisvesiä kutsutaan hulevesiksi. Kun vettä ei saada johdettua pois riittävän nopeasti esimerkiksi rankkasateiden aikana, voi syntyä hulevesitulva. Jotta näihin tulviin pystyttäisiin varautumaan paremmin, Ilmatieteen laitos ja SYKE ovat käynnistäneet HULEHENRIKSI kutsutun projektin pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.

Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamassa hankkeessa Ilmatieteen laitoksen säätutkapohjainen sateen lähihetkiennuste yhdistetään Suomen Ympäristökeskuksen laatimaan pintavaluntamalliin.

“Kun saamme Ilmatieteen laitokselta ennusteen tulevista sadekertymistä, pystymme mallintamaan millainen tulva tai sen riski alueelle voi kehittyä. Palautamme tulvaennusteen, kuten veden virtausnopeuden ja syvyyden Ilmatieteen laitokselle. He puolestaan visualisoivat tiedon ja varoittavat tarvittaessa pilottiin osallistuvia”, hydrologi Tero Niemi SYKE:stä tiivistää pilotin askelmerkit.

Valokuva Tero Niemestä.
Tero Niemi

Ennustamisen ongelma on se, että kesäiset ukkosmyrskyt voivat kehittyä nopeasti ja osua hyvinkin pienelle alueelle.

“Ennusteita ei pysty tekemään päiviä etukäteen. Toisinaan rankkasateet havaitaan tutkassa vasta juuri ennen kuin rysähtää. Niinpä ennusteet ulottuvat korkeintaan neljän tunnin päähän, ja säätilanteesta riippuen sekin on usein melko optimistinen arvio. Onkin tärkeää, että tulviin osataan varautua etukäteen”, tutkameteorologian asiantuntija Tuuli Perttula Ilmantieteen laitokselta sanoo.

Valokuva Tuuli Perttulasta.
Tuuli Perttula

Kun mahdollinen hulevesitulva on ennalta tiedossa, esimerkiksi pelastuslaitoksen toiminta tai julkisen liikenteen sujuminen voidaan varmistaa vaihtoehtoisilla reittivalinnoilla. Tulvaennuste pystytään nimittäin laskemaan erikseen esimerkiksi jokaisen kiinteistön tai katujen risteyksen alueelle.

Hulevesien käsittely ratkaisevassa roolissa

Autotiellä tulvii, valokuva.
Rankkasateet voivat aiheuttaa yllättäviäkin hulevesitulvia, jotka vaikeuttavat liikkumista.

Kaupungistuminen ja päällystetyt pinnat ovat hulevesitulvien riskitekijä. Fiksuinta on käsitellä hulevedet jo syntypaikoillaan esimerkiksi imeyttämällä, jolloin tulvariski pienenee. Jos imeyttäminen ei onnistu, hulevedet ohjataan viemäriverkostoon.

“Uudemmassa rakentamisessa hulevedet on yleensä huomioitu, mutta ongelmia voi syntyä etenkin vanhemmilla rakennetuilla keskusta-alueilla, kuten Helsingin keskustassa. Jos vettä tulee normaalia enemmän, putkistojen kapasiteetti ei riitä. Putkistot on myös mitoitettava järkevästi ja kustannustehokkaasti, eikä aivan kaikkeen voida varautua. Niinpä mahdollisimman ajantasainen tulvariskitieto on tärkeä”, Niemi sanoo.

Ilmastonmuutos lisää hulevesitulvien riskiä

“Kun rankkasateet lisääntyvät, riskitkin nousevat”, Perttula sanoo.

Kunnat voivat kaavoituksessa ja rakentamisessa varautua hulevesitulviin esimerkiksi rakentamalla erityyppisiä imeytysalueita sekä puistoalueita, joissa hulevedet imeytyvät maaperään. Esimerkiksi syväjuuriset pensaat ja puut hyödyntävät hulevesiä tehokkaasti. Tämä kannattaa jokaisen pitää mielessä pihasuunnitelmissaan. Perttula ja Niemi ovatkin yhtä mieltä siitä, että ilmaston lämpenemistä hidastavat toimenpiteet ovat myös hulevesitulvien estämisen kannalta tärkeitä.

Yhteistyöllä syvempää tietoa

Rankkasateiden aiheuttamia tulvia on tutkittu niin Ilmatieteen laitoksella kuin SYKE:ssä jo ennen tämän vuoden alussa alkanutta HULEHENRI-projektia. Voimansa yhdistävien laitosten yhteistyö hyödyttää kaikkia, kun rankkasade- ja hulevesitulvaennustamisen uusimmat menetelmät kytketään yhteen ja valjastetaan varoituspalveluksi.

Ensi syksynä on tarkoitus testata hulevesitulvaennusteita pilottiasiakkaiden kanssa pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Samanaikaisesti Ilmatieteen laitos kehittää lähihetkiennustamista ja SYKE pintavaluntamallinnusta.

“Pilotissa on mukana noin 10 toimijaa eri alojen viranomaisista ja logistiikka-alan toimijoista Ateneumin taidemuseoon. Uusiakin testaajia otetaan mielellään mukaan”, Tuuli Perttula sanoo.

Ajantasaista tietoa tulvatilanteesta löytyy jo nyt Ilmatieteen laitoksen ja SYKE:n ylläpitämältä sivustolta: Tulvakeskus.fi.

HULEHENRI-projekti on osa Logistiikka 2030 -ohjelmaa. Projektin kestoaika on 1.1. 2022–31.12. 2023.

Teksti: Leena Filpus

Kuvat: Juha Alaluukas, Lahden kaupunki ja Eija Vallinheimo, Ilmatieteen laitos

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Ruokahuolto on kuin rauhanturvaaja

Elintarvikehuoltosektori kehittää koko alansa arvoketjun huoltovarmuustyötä pellolta kauppoihin, teollisuuteen ja meidän kaikkien pöytiin. Puheenjohtaja Minna-Mari Kailalle sektorin työ on äärimmäisen motivoivaa.
Petri Häkkinen

Julkiset palvelut taklaavat sähkökatkot yhteistyöllä

Kun sähköt katkeavat pitemmäksi aikaa, ihmisten hätään vastataan viestinnällä ja eri viranomaisten sujuvalla yhteistyöllä. Kunnat testasivat toimintatapojaan laajojen sähköhäiriöiden varalta pääkaupunkiseudun RESPA 22 -yhteisharjoituksessa syyskuussa.

Informaatioturvallisuus keskeinen osa digitaalista turvallisuutta

Informaatioturvallisuus on keskeinen osa nykypäivän digitaalista turvallisuutta. Huoltovarmuuskeskus onkin pilotoimassa informaatioturvallisuuden osaamiskeskusta, jonka tehtävänä on tunnistaa yhteiskunnalle haitallista informaatiovaikuttamista. Mutta mistä oikeastaan puhutaan kun puhutaan informaatioturvallisuudesta tai -vaikuttamisesta?