Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Panostuksia kyberturvaan

Jätevesien käsittely on tärkeä ja turvattava yhteiskunnan toiminto.

13.10.2015
kriittinen-infrastruktuurikyberturvallisuusturvallisuus

Turun seudun puhdistamo Oy:n (TSP) Kakolanmäen kallioluolaan louhittu puhdistamo huolehtii Turun ja sen kymmenen naapurikunnan jätevesien puhdistuksesta. Vuonna 2009 käynnistetyn varsinaisen laitoksen ohella TSP vastaa neljästä isosta pumppaamosta alueellaan sekä niiden välillä kulkevista siirtolinjoista. Kunnat huolehtivat itse varsinaisista viemäriverkostoistaan sekä asiakasrajapinnasta ja laskutuksesta.

Toimitusjohtaja Mirva Levomäki muistuttaa, että jäteveden puhdistus on tärkeä yhteiskunnallinen toiminto, vaikka se ei ole aivan samalla tavalla elintärkeää kuin esimerkiksi puhtaan veden saanti.

Toimitusjohtaja Mirva Levomäki ja automaatiopäällikkö Jyrki Haapasaari kuvattuna kallioluolaan louhitussa puhdistamossa.
Toimitusjohtaja Mirva Levomäki ja automaatiopäällikkö Jyrki Haapasaari ovat tyytyväisiä KYBER-TEO-hankkeen tuloksiin ja oppeihin.

”Pitkäaikainen sähkökatkos tai puhdistamon toimintakykyyn vaikuttava kyberhyökkäys aiheuttaisi jätevesien pääsyn puhdistamattomana mereen tai luontoon, ja sillä olisi vakavat pitkäaikaisseuraukset ympäristölle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Yhteiskuntaa se ei kuitenkaan pysäyttäisi, ainakaan heti.”

Laaja-alaisessa viemäriverkoston toimintahäiriötilanteessa perinteiseen tapaan viettoviemäröidyillä kaupunkialueilla viemärit tyhjenisivät ja keskeisille jätevesipumppaamoille tuotaisiin varavoimaa.

”Verkostossa jouduttaisiin kuitenkin turvautumaan puhdistamattoman veden ohijuoksutuksiin ja paineviemäröidyillä haja-asutusalueilla viemäriverkosto lakkaisi kokonaan toimimasta”, Levomäki kuvaa.

Riskejä kartoitetaan

TSP on parhaillaan päivittämässä laajaa analyysiä toimintaansa liittyvistä riskeistä ja kriittisistä tekijöistä. Hankkeeseen osallistuu oman väen lisäksi myös alihankkijoita, sillä yhtiö teettää palveluntuottajilla kaiken muun paitsi hallintoon ja varsinaiseen prosessin ajoon liittyvät toiminnot.

Edellinen vastaava kartoituskierros käytiin viisi vuotta sitten.

”Toiminnanjatkuvuuden kannalta keskeiset tunnistamamme ulkoiset riskit liittyvät muun muassa toiminta-alueen kuntien viemäriverkostojen kuntoon, hule- ja sulamisvesien päätymiseen viemäriverkostoon, jätevesiin päätyviin erilaisiin kemikaalipäästöihin, sähkönsaantiin sekä automaatiojärjestelmien tietoturvaan”, Levomäki listaa.

”Sulamisvedet, kaatosateet ja mahdolliset teollisuusjätevesipäästöt haittaavat biologista puhdistusprosessia, mutta niihin on varauduttu erilaisin järjestelyin. Meille ehkä hankalin on sen sijaan kuntien viemäriverkostojen saneeraukseen varaamien määrärahojen riittävyyden varmistaminen, jotta tarpeettomilta verkostoylivuodoilta vältyttäisiin. Asialla on suora vaikutus viranomaisten mittaamaan puhdistustulokseemme ja lupaehtojemme noudattamiseen, ja pystymme vaikuttamaan asiaan vain sopimuksin.”

Kyberasiat pitää mitoittaa oikein

TSP on mukana Huoltovarmuuskeskuksen viime vuonna käynnistämässä kolmivuotisessa KYBER-TEO -hankkeessa, jossa on muun muassa kartoitettu TSP:n prosessi- ja kiinteistöautomaation kyberturvallisuutta alan ammattilaisten toimesta.

Automaatiopäällikkö Jyrki Haapasaari arvioi, että mukanaolo on terävöittänyt näiden asioiden ymmärtämistä. Laitoksen suunnitteluajankohtana 2005-2007 nykyisiä uhkia ei ollut vielä olemassa samassa laajuudessa.

Järjestelmänomistajina kyberturvasta huolehtiminen on meidän vastuullamme, ja vaadimme asioiden olevan kunnossa myös alihankkijoillamme.
Jyrki Haapasaari

”Olemme löytänet hankkeen kautta järjestelmästämme toimenpidekohteita, joiden avulla hyökkääminen tehdään niin hankalaksi kuin mahdollista”, Haapasaari kuvaa TSP:n kyberturvafilosofiaa.

Hankkeen yhteydessä asiantuntijat kartoittivat puhdistamon automaation tietoturvatason ja antoivat suosituksia, joita on jo lähdetty toteuttamaan. Haapasaari muistuttaa, että vaikka perusarkkitehtuuri on kunnossa, järjestelmä vaati jatkuvaa kehittämistä ja koventamista.

”Tunnistimme kartoituksessa pääkehityskohteiksi raportoinnin, mikä on jo käynnistynyt, sekä ja kyberturvallisuusasioiden paremman huomioimisen alihankkijoiden sopimuksissa. Järjestelmänomistajina kyberturvasta huolehtiminen on meidän vastuullamme, ja vaadimme asioiden olevan kunnossa myös alihankkijoillamme”, Haapasaari sanoo.

tsp-putkia valokuvassa.

”Kokonaisuuteen sisältyy myös olemassa olevien sopimusten jatkuva päivittäminen sitä mukaa kuin asioita tulee eteen. Sekä uusiin että päivittyviin sopimuksiin lisätään tietoturvaliite, joka käsittää tietoturvan tarkempia teknisiä määrittelyjä.”

”Emme ole kyberuhkien kannalta etulinjassa, vaan enemmänkin samalla viivalla muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa”, Mirva Levomäki vetää yhteen.

”Emme myöskään kilpaile muiden saman alan laitosten kanssa, vaan teemme tiivistä yhteistyötä ja jaamme tietoa ja kokemuksia. Myös KYBER-TEO -hankkeen meille tuoma kokemus ja osaaminen jaetaan aikanaan kollegoiden kesken.”

Teksti ja henkilökuva: Jussi-Pekka Aukia

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Terveydenhuoltosektorin tärkein tehtävä on kriisinkestävyyden varmistaminen

Globaali epävarmuus, kyberuhat, pandemioiden riskit ja luontokato kirittävät terveydenhuoltoalaa varautumaan tulevaan. Varautumista johtaa terveydenhuoltosektorin puheenjohtaja Taneli Puumalainen.

Suur-Savon Sähkö ja Jyväskylän yliopisto näyttävät tietä – Lähde mukaan parantamaan kyberturvallisuutta kumppanuusverkostossa

Yritysten kumppanuusverkostot tuovat riskejä kyberturvallisuudelle, mutta ne voivat myös auttaa niiden hallitsemisessa. Jyväskylän yliopiston vetämä kumppanuusverkostoprojekti pyrkii löytämään ratkaisuja siihen, kuinka kumppanuusverkoston kyberturvallisuutta voidaan tehostaa. Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta rahoitettu hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun. Nyt haetaan mukaan lisää yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimijoita.
Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?