Myös yritykset tarvitsevat varautumissuunnitelmia pankkihäiriöiden varalta
Yritykset ottavat riskienhallinnassaan huomioon lukuisia mahdollisia häiriöitä, joista yhden tulisi olla varautuminen pankkien häiriötilanteisiin. Siinä vaiheessa kun yrityksen pankkipalvelut lakkaavat esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen takia toimimasta, ollaan myöhässä.
Tästä muistuttaa Finanssialan valmiuspäällikkö Juha Nieminen. Hän sanoo, että tärkeintä on etukäteen tunnistaa, mistä pankkipalveluista yrityksen toiminta on riippuvaista.
Jollekin yritykselle voi riittää, että se saa tehtyä ja vastaanotettua muutamia maksutoimeksiantoja kuukaudessa. Varautuminen voi silloin olla kevyempää. Enemmän suunnittelua ja harjoittelua vaaditaan, jos yrityksellä on runsaasti transaktioita päivittäin. Tällöin jo lyhyet käyttökatkot voivat vaikeuttaa toimintaa, jos niitä varten ei ole varauduttu.
”Yritykset keskittyvät varautumisessaan tyypillisesti ydintoimintansa turvaamiseen, mutta toiminnan turvaamiseksi yhtä tärkeää on pitää tukitoimintojen varautumissuunnitelmat ajan tasalla”, Nieminen sanoo.
Huoltovarmuuskeskuksen finanssialan varautumisasiantuntija Annika Hagman muistuttaa, että häiriöihin varautuminen on pitkäjänteistä työtä. Se alkaa pohtimalla, mitkä ovat liiketoiminnan riskit ja millaisia toimenpiteitä on mahdollista tehdä etukäteen: Miten henkilöstön koulutus järjestetään ja miten häiriötilanteita varten harjoitellaan? Entä kuinka saatuja oppeja saadaan hyödynnettyä?
Molemmat asiantuntijat kehottavat pankkihäiriöiden varalta hyödyntämään maksuliikenteen automatisointia verkkolaskuineen, jotka voi siirtää pankin päähän etukäteen siirtoa odottamaan. Asioiden hoitamista ei kannata jättää viimeiseen eräpäivään.
Käyttöoikeudet kuntoon ja varmuuskopiot talteen
Kuluttajien normaaliarkea häiriötilanteessa helpottaa käteinen. Nieminen toteaa, että yrityksen rahaliikenteen pyörityksessä käteisen käyttö ei yleensä ole realistista – etenkään yrityksien välisessä maksamisessa.
Mikäli käteistä halutaan käyttää varamenettelynä, on käteisen käytöstä häiriötilanteissa sovittava pankin ja palveluntarjoajien kanssa. Etukäteen on mietittävä myös tilanteet, joissa käteistä tulisi normaalia enemmän sisään yritykseen: miten sitä käsitellään ja missä säilytetään.
Monella yrityksellä on käytössään pääpankkinsa lisäksi toisen pankin palveluja. Häiriötilanteita varten kannattaa selvittää etukäteen, miten toisen pankin palvelut toimivat ja miten niitä voi hyödyntää.
”On syytä tarkistaa myös, että yrityksissä oikeilla ihmisillä on oikeudet käyttää yrityksen tilejä ja muita finanssipalveluja”, Nieminen sanoo.
Hagman muistuttaa kriittisten tiedostojen, kuten maksuaineistojen, varmuuskopioinnista.
Kaksikko korostaa testaamista ja kouluttamista. Ei riitä, että mahdollisista häiriötilanteista puhutaan silloin tällöin ja oletetaan, että kun pankkipalveluiden häiriötilannetta on kerran harjoiteltu, sen opit muistettaisiin vuosien kuluttua.
Tiedossa on oltava myös, millainen varautumisen taso on yrityksen alihankkijoilla ja muilla kumppaneilla. Vastuu toiminnan jatkumisesta on kuitenkin aina yrityksellä itsellään.
Nieminen kehottaa keskustelemaan häiriötilanteiden varalta pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteyshenkilöiden kanssa. Heiltä saa vinkkejä myös riskienhallinnan tuotteista ja palveluista.
Teksti: Kirsi Riipinen / Kuvat: Colourbox, Jukka Rapo (Juha Niemisen kuva), Annika Hagman
