Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Myös yritykset tarvitsevat varautumissuunnitelmia pankkihäiriöiden varalta

Yritykset ottavat riskienhallinnassaan huomioon lukuisia mahdollisia häiriöitä, joista yhden tulisi olla varautuminen pankkien häiriötilanteisiin. Siinä vaiheessa kun yrityksen pankkipalvelut lakkaavat esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen takia toimimasta, ollaan myöhässä.

23.10.2024
finanssialahuoltovarmuusvarautuminen

Tästä muistuttaa Finanssialan valmiuspäällikkö Juha Nieminen. Hän sanoo, että tärkeintä on etukäteen tunnistaa, mistä pankkipalveluista yrityksen toiminta on riippuvaista.

Jollekin yritykselle voi riittää, että se saa tehtyä ja vastaanotettua muutamia maksutoimeksiantoja kuukaudessa. Varautuminen voi silloin olla kevyempää. Enemmän suunnittelua ja harjoittelua vaaditaan, jos yrityksellä on runsaasti transaktioita päivittäin. Tällöin jo lyhyet käyttökatkot voivat vaikeuttaa toimintaa, jos niitä varten ei ole varauduttu.

Finanssialan valmiuspäällikkö Juha Nieminen

”Yritykset keskittyvät varautumisessaan tyypillisesti ydintoimintansa turvaamiseen, mutta toiminnan turvaamiseksi yhtä tärkeää on pitää tukitoimintojen varautumissuunnitelmat ajan tasalla”, Nieminen sanoo.

Huoltovarmuuskeskuksen finanssialan varautumisasiantuntija Annika Hagman muistuttaa, että häiriöihin varautuminen on pitkäjänteistä työtä. Se alkaa pohtimalla, mitkä ovat liiketoiminnan riskit ja millaisia toimenpiteitä on mahdollista tehdä etukäteen: Miten henkilöstön koulutus järjestetään ja miten häiriötilanteita varten harjoitellaan? Entä kuinka saatuja oppeja saadaan hyödynnettyä?

Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Annika Hagman

Molemmat asiantuntijat kehottavat pankkihäiriöiden varalta hyödyntämään maksuliikenteen automatisointia verkkolaskuineen, jotka voi siirtää pankin päähän etukäteen siirtoa odottamaan. Asioiden hoitamista ei kannata jättää viimeiseen eräpäivään.

Käyttöoikeudet kuntoon ja varmuuskopiot talteen

Kuluttajien normaaliarkea häiriötilanteessa helpottaa käteinen. Nieminen toteaa, että yrityksen rahaliikenteen pyörityksessä käteisen käyttö ei yleensä ole realistista – etenkään yrityksien välisessä maksamisessa.

Mikäli käteistä halutaan käyttää varamenettelynä, on käteisen käytöstä häiriötilanteissa sovittava pankin ja palveluntarjoajien kanssa. Etukäteen on mietittävä myös tilanteet, joissa käteistä tulisi normaalia enemmän sisään yritykseen: miten sitä käsitellään ja missä säilytetään.

Monella yrityksellä on käytössään pääpankkinsa lisäksi toisen pankin palveluja. Häiriötilanteita varten kannattaa selvittää etukäteen, miten toisen pankin palvelut toimivat ja miten niitä voi hyödyntää.

”On syytä tarkistaa myös, että yrityksissä oikeilla ihmisillä on oikeudet käyttää yrityksen tilejä ja muita finanssipalveluja”, Nieminen sanoo.

Hagman muistuttaa kriittisten tiedostojen, kuten maksuaineistojen, varmuuskopioinnista.

Tärkeä tieto on syytä olla tallessa muuallakin kuin pankissa.

Kaksikko korostaa testaamista ja kouluttamista. Ei riitä, että mahdollisista häiriötilanteista puhutaan silloin tällöin ja oletetaan, että kun pankkipalveluiden häiriötilannetta on kerran harjoiteltu, sen opit muistettaisiin vuosien kuluttua.

Tiedossa on oltava myös, millainen varautumisen taso on yrityksen alihankkijoilla ja muilla kumppaneilla. Vastuu toiminnan jatkumisesta on kuitenkin aina yrityksellä itsellään.

Nieminen kehottaa keskustelemaan häiriötilanteiden varalta pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteyshenkilöiden kanssa. Heiltä saa vinkkejä myös riskienhallinnan tuotteista ja palveluista.

Teksti: Kirsi Riipinen / Kuvat: Colourbox, Jukka Rapo (Juha Niemisen kuva), Annika Hagman

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Salaattipöydän värikästä tarjontaa, porkkanaraastetta, tomaattia ja tonnikalaa mustissa neliönmallisissa astioissa.

Sote-palveluiden asiakkaat tarvitsevat ateriansa myös häiriötilanteissa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille ruokahuolto on osa hoitoa ja hoivaa. Näiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ruokahuolto myös kriisi- ja poikkeusoloissa on turvattu lainsäädännöllä. Koska toiminta on kriittistä, sen onnistumiseen erilaisissa olosuhteissa kiinnitetään paljon huomiota. Näin myös Päijät-Hämeessä, missä sote-palveluiden ruokahuollon eri tahot pitävät tiiviisti yhteyttä. Lisäksi poikkeusolojen toimintaa on myös harjoiteltu, viimeksi HÄME24-harjoituksessa.

Muuttuvien energiainfrastruktuurien turvaaminen on entistä monimutkaisempaa

Energia sekä siihen liittyvä tieto ovat yhä digitaalisempia ja hajautetumpia. Huoltovarmuuskeskuksen energiahuollon varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen pohtii, miten rakennetaan energiahuoltovarmuutta uusissa järjestelmissä, joiden perusominaisuuksia ovat monimutkaisuus, epävarmuus ja digitaalisuus. Ratkaisuja etsitään esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen osarahoittamassa KEMAR-projektissa, jossa mallinnetaan uutta energiajärjestelmää digitaaliseen ja virtuaaliseen muotoon sekä samalla kehitetään sen arvoketjuihin liittyvää kyberharjoitustoimintaa.
Kaksi naista seisoo vesisateessa. Toinen on varautunut sateenvarjolla ja seisoo sen alla, toinen ei.

Sateenvarjot valikoituivat suomalaisten varautumisoppaan kanteen syystä

Syksyllä julkaistua varautumisopasta on ollut koostamassa yli 20 organisaatiota. Tietoa on päivitetty ja päivitetään myös jatkossa. Oppaan kuvitukseen valittiin ruotsalaisten oppaan kuvitusta rauhallisempi tunnelma.