Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Miten varaudumme energiantuotannon häiriöihin vähähiilisessä Suomessa?

Energiakatkoksiin ja hätätiloihin on tähän mennessä varustauduttu säilömällä fossiilisia polttoaineita varmuusvarastoihin. Nyt fossiilisista polttoaineista halutaan luopua, ja sota Ukrainassa ja pyrkimys eroon venäläisestä öljystä ja kaasusta saattaa jopa nopeuttaa kehitystä. Mitä se tarkoittaa huoltovarmuuden kannalta?

6.4.2022
energiahuoltohuoltovarmuuskriittinen-infrastruktuuri

Jos kotipaikkakunnan sähköt katkeaisivat yhtäkkiä ja joutuisit olemaan 72 tuntia ilman valoja, nettiyhteyttä, lämmitystä, vesivessaa, juomavettä, liettä ja jääkaappia, miten pärjäisit? Aikana, jolloin suurin osa päivittäisistä askareistamme ja vaikkapa ruokakauppojen toiminta edellyttävät sähköä, varautuminen poikkeustilanteisiin on entistä tärkeämpää.

Fossiiliset polttoaineet ovat tällä hetkellä ainoita energiamuotoja, joita voi varastoida kymmeniksi vuosiksi ilman, että niiden ominaisuudet muuttuvat.
Jouko Kinnunen, Kemianteollisuus ry

“Laajamittainen sähkökatkos vaikuttaisi elämäämme pandemiaakin vakavammin. Yhteiskuntamme on täysin riippuvainen vakaasta sähkön saannista, minkä ymmärrämme vasta, kun sähköä ei ole”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch. Oesch itse varautuisi sähkökatkoon esimerkiksi paristokäyttöisellä radiolla, taskulampulla, säilykeruoalla, kynttilöillä – ja jos mahdollista tulisijalla.

Energiaa tarvitaan kotitalouksien ohella runsaasti esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteessä. Ja energiakatkoksiin sekä hätätiloihin on olemassa taskulamppua järeämpiäkin strategioita, joiden parissa Oesch työskentelee päivittäin Suomen Huoltovarmuuskeskuksessa.

Yli puolet Suomen sähköstä tuotettiin vuonna 2020 uusiutuvilla energialähteillä. Hätätilanteissa olemme kuitenkin vielä riippuvaisia fossiilisista energiamuodoista.
Pia Oesch, Huoltovarmuuskeskus

Perinteisesti energian huoltovarmuus on tarkoittanut sitä, että valtion varmuusvarastoissa säilötään usean kuukauden kulutuksen edestä tuontipolttoaineita, kuten öljytuotteita ja kivihiiltä. Näistä fossiilisista energiamuodoista ollaan kuitenkin irtaantumassa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, jotta päästään ilmastonmuutosta hillitseviin päästötavoitteisiin. Sota Ukrainassa saattaa jopa nopeuttaa tätä kehitystä, kun Euroopan maat pyrkivät eroon venäläisestä öljystä ja kaasusta.

Siirtymä vähähiilisiin energiamuotoihin näkyy jo esimerkiksi siinä, että yli puolet Suomen sähköstä tuotettiin vuonna 2020 uusiutuvilla energialähteillä. Hätätilanteissa olemme kuitenkin vielä riippuvaisia fossiilisista energiamuodoista.

Onko uusien energiamuotojen huono varastoitavuus ongelma?

Siirtymä uusiutuviin energialähteisiin ei tapahdu hetkessä. Energiamurroksen tueksi Huoltovarmuuskeskus on käynnistänyt laajan Energia2030-ohjelman, jonka avulla tunnistetaan, millaista osaamista ja sijoituksia huoltovarmuus tulee vaatimaan tulevaisuudessa.

“Vesivoima, tuulivoima ja ydinvoima muodostavat sähköntuotannon peruspohjan, jonka päälle vähähiilisten energiamuotojen huoltovarmuus Suomessa rakennetaan”, Oesch kertoo.

Osana huoltovarmuusorganisaatiota toimivien Kaasu- ja Polttonestepoolien sihteeri ja Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen pitää energiamurroksen suurena haasteena uusien polttoaineiden huonoa varastoitavuutta.

“Käytännössä fossiiliset polttoaineet ovat tällä hetkellä ainoita energiamuotoja, joita voi varastoida kymmeniksi vuosiksi ilman, että niiden ominaisuudet muuttuvat.”

Tämän takia onkin todennäköistä, että hätätilanteissa nojaamme vielä pitkään öljyyn ja kivihiileen, vaikka ne arkikäytöstä poistuisivatkin.

Uusista energiamuodoista yksi kiinnostavimpia on Kinnusen mukaan vety, joskin sen täysimittainen hyödyntäminen teollisuuden ja liikenteen energialähteenä vaatii vielä työtä. Kinnunen on kuitenkin optimistinen.

“Pitää muistaa, että eihän tuulivoimaankaan uskonut juuri kukaan, ja nykyään se on yksi merkittävimpiä energianlähteitä”, Kinnunen muistuttaa.

Sähkön huoltovarmuus on energiamurroksessa erityisen tärkeää

Uudenlaisia ratkaisuja energian huoltovarmuuden varmistamiseksi kehitetään osana Huoltovarmuusorganisaatiota toimivissa eri toimialojen sektoreissa ja pooleissa. Ne ylläpitävät ja kehittävät huoltovarmuutta oman toimialansa yritysten ja organisaatioiden verkostossa.

Energiasektorilla on neljä poolia: Kaasu-, Polttoneste-, Sähkö- ja Lämpöpooli. Niiden toimintaa koordinoivat poolisihteerit ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että juuri sähkö tulee olemaan keskeisessä asemassa energiamuotojen kehityksessä. Tämä johtuu digitalisaatiosta, joka lisää yhteiskunnan sähköistymistä. Huoltovarmuudessa ei siis riitä, että taataan nykyinen sähköntuotannon kapasiteetti, vaan pitää myös ennakoida lisääntyvää sähkönkulutusta.

Ennen kuin sähkö tulee kodin pistorasiasta, sen matkalla on monia toisistaan riippuvaisia toimitusketjuja. Siksi sähköpoolin sihteeri, Energiateollisuus ry:ssä työskentelevä valmiuspäällikkö Kati Takala painottaa kunkin organisaation omien varautumissuunnitelmien merkitystä. Poolit harjoittelevat varautumista yritysten kanssa simuloimalla peliteknologian avulla erilaisia häiriötilanteita. Jos sähkön toimitus katkeaa, on tiedettävä heti, mitä tehdä.

Tehokkaan energiansaannin ja -käytön kehittäminen on tärkeä osa huoltovarmuuden kehitystä. Se edellyttää laajaa ja moniulotteista ymmärrystä paitsi energiasta itsestään, myös sitä ympäröivistä teknologioista.

“Kun liikenne sähköistyy, älykkäiden latausteknologioiden rooli kasvaa. Esimerkiksi sähköautojen latausta voidaan kehittää niin, että lataus optimoidaan niihin hetkiin, kun sähköntuotanto on parhaimmillaan, mutta auto on silti käytettävissä aina silloin, kun sitä tarvitsee”, Takala kertoo.

Tehokkaalla energiankäytöllä ja -tuotannolla on myös huoltovarmuudellinen tehtävä. “Mitä vähemmän energiaa tarvitaan, sitä helpompaa on turvata sen saanti myös kriisitilanteissa”, toteaa Jouko Kinnunen.
Monipuolinen ratkaisupaletti huoltovarmuuden tueksi

“Hyvä huoltovarmuus muodostuu monipuolisesta ratkaisupaletista”, sanoo Lämpöpoolin sihteeri ja Energiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Hille Hyytiä.

Kun kivihiilen ja turpeen käytöstä energiantuotannossa luovutaan, korostuu puun käyttö lämmöntuotannon polttoaineena. Sen rinnalla hyödynnetään enenevissä määrin muun muassa savukaasujen, jätevesien ja datakeskusten hukkalämpöjä. Samaan aikaan tutkitaan ja pilotoidaan uusia lämmöntuotannon mahdollisuuksia, kuten geotermistä eli maan sisältä peräisin olevaa energiaa.

“Onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä yritysten ja viranomaisten välillä. Me poolit autamme ja ohjaamme muutoksessa”, Hyytiä sanoo.

Pia Oesch on luottavainen Suomen huoltovarmuuteen. “Vaikka monet ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia, ja siirtymä kestävämpiin energiamuotoihin pitää tehdä vauhdilla, kymmenessä vuodessa on kuitenkin mahdollista saada aikaan paljon.”

Group 305

Energiasektorin uudet poolit

Energiasektorin poolirakenne uudistui vuoden 2022 alusta vastaamaan paremmin alan muutoksia energiamurroksessa. Nyt energiasektorilla toimivat Kaasu-, Polttoneste-, Sähkö- ja Lämpöpoolit. Niiden tehtävänä on seurata, selvittää, suunnitella ja valmistella oman alansa huoltovarmuutta yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Poolisihteerit ylläpitävät tilannekuvaa omasta alastaan, koordinoivat kehitystyötä hallinnollisesti, pitävät yhteyttä teollisuuden edustajiin ja viranomaisiin sekä auttavat yrityksiä laatimaan omia varautumissuunnitelmiaan.

Sähköpoolin poolisihteeri Kati Takala:
Koulutus: Diplomi-insinööri
Titteli: Valmiuspäällikkö
Työpaikka: Energiateollisuus ry
Mikä inspiroi työssä? “Sähköjärjestelmän muutos on äärettömän mielenkiintoinen asia, ja huoltovarmuuden takaaminen on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää työtä.”

Lämpöpoolin poolisihteeri Hille Hyytiä:
Koulutus: Diplomi-insinööri ja filosofian maisteri
Titteli: Valmiuspäällikkö
Työpaikka: Energiateollisuus ry
Mikä inspiroi työssä? “On mielenkiintoista olla mukana kehittämässä ratkaisuja energiamurroksen tuomiin huoltovarmuuskysymyksiin. Työ on yhteiskunnallisesti merkittävää ja yhteistyö yritysten kanssa motivoivaa.”

Kaasu- ja Polttonestepoolin poolisihteeri Jouko Kinnunen:
Koulutus: Filosofian maisteri
Titteli: Valmiuspäällikkö
Työpaikka: Kemianteollisuus ry
Mikä inspiroi työssä? “Huoltovarmuustyö tarjoaa uuden näkökulman omaan alaan ja mahdollistaa uusien asioiden oppimisen.”

Energia2030-ohjelma pähkinänkuoressa

Koska fossiilisten polttoaineiden käytöstä on siirryttävä kohti vähähiilisempiä energiantuottamisen muotoja, myös energiahuoltovarmuuden on varauduttava tähän. Energia2030 on laaja ohjelmakokonaisuus, joka kehittää ratkaisuja häiriöttömän energiansaannin turvaamiseksi myös vähähiilisessä yhteiskunnassa. Lisää projekteista voit lukea Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilta täältä:

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Ruokahuolto on kuin rauhanturvaaja

Elintarvikehuoltosektori kehittää koko alansa arvoketjun huoltovarmuustyötä pellolta kauppoihin, teollisuuteen ja meidän kaikkien pöytiin. Puheenjohtaja Minna-Mari Kailalle sektorin työ on äärimmäisen motivoivaa.
Petri Häkkinen

Julkiset palvelut taklaavat sähkökatkot yhteistyöllä

Kun sähköt katkeavat pitemmäksi aikaa, ihmisten hätään vastataan viestinnällä ja eri viranomaisten sujuvalla yhteistyöllä. Kunnat testasivat toimintatapojaan laajojen sähköhäiriöiden varalta pääkaupunkiseudun RESPA 22 -yhteisharjoituksessa syyskuussa.

Informaatioturvallisuus keskeinen osa digitaalista turvallisuutta

Informaatioturvallisuus on keskeinen osa nykypäivän digitaalista turvallisuutta. Huoltovarmuuskeskus onkin pilotoimassa informaatioturvallisuuden osaamiskeskusta, jonka tehtävänä on tunnistaa yhteiskunnalle haitallista informaatiovaikuttamista. Mutta mistä oikeastaan puhutaan kun puhutaan informaatioturvallisuudesta tai -vaikuttamisesta?