Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Maarit Laakkonen, Otava: Kolmas kerta toden sanoo

Otava-konsernin tietohallintojohtaja Maarit Laakkonen on tulossa kolmatta kertaa TIETO-harjoitukseen. Millä ajatuksilla lähdit tällä kertaa mukaan?

10.11.2020
harjoituksethuoltovarmuus

Tieto-intensiivivaihe:

Eväitä pitempäänkin harjoitukseen

Maarit Laakkoselle harjoituksen päättänyt intensiivivaihe synnytti uusia häiriönhallintaan ja varautumiseen liittyviä ajatuksia, ja avasi silmiä nimenomaan etäharjoittelun osalta.

”Samalla se myös vahvisti olemassa olevia prosesseja ja rutiineja esimerkiksi sen suhteen, milloin ja miten eri viranomaisten suuntaan tehdään aktiivisesti ilmoituksia. Ja se myös palautti mieleen kokemuksen mukanaan tuomaa hiljaista tietoa.”

Lue lisää Maarit Laakkosen ja muiden yritysedustajien kokemuksista Tieto-harjoituksen intensiivijaksolla.

”TIETO-harjoituksissa tärkeintä antia on ollut mahdollisuus verkostoitua eri henkilöiden kanssa ja vaihtaa tietoa ja näkemyksiä. Samalla olemme saaneet erittäin hyvän kokonaisvaltaisen tilannekuvan siitä, mihin globaalisti kehitys on menossa tällä alueella, eikä pelkästään yksittäisen yrityksen tai toimialan näkökulmasta.”

”Yrityksissä näille asioille ei koskaan liikene riittävästi aikaa, mutta harjoitukseen osallistumisen myötä ajan suunnitelmallinen varaaminen on mahdollista. Ja koska meiltä on useampi henkilö mukana, nämä asiat ovat harjoituksen aikaan muutenkin paremmin esillä. Samoin harjoitusten myötä tulee määrävälein panostaneeksi varautumissuunnitteluun ja riskienhallinnan kehittämiseen.”

Yrityksissä näille asioille ei koskaan liikene riittävästi aikaa, mutta harjoitukseen osallistumisen myötä ajan suunnitelmallinen varaaminen on mahdollista.

Mitä hyötyä harjoittelusta on ollut?

”TIETO-harjoitukset ovat edesauttaneet asian ymmärtämistä ja kokonaiskuvan muodostamista. Esimerkiksi poikkeustilanneohjeisto ja varautumissuunnitelmat ovat meillä nyt aivan toisella tasolla kuin vielä vuonna 2016. Samoin olemme hahmottaneet tilannekuvaa ja verkostoituneet nimenomaan näiden ryhmien kautta.”

Valokuvassa Maarit Laakkonen.
Maarit Laakkonen

”Olemme mukana myös Kyberturvallisuuskeskuksen Media ISAC ja HVK:n -tiedonvaihtoryhmissä. Mutta ilman harjoituksissa saatuja kontakteja emme olisi näistä tietoisia emmekä olisi toiminnassa mukana. Koronan myötä olemme eläneet jo keväästä saakka poikkeavissa oloissa ja tämä on jo luontaisesti tuonut eri ryhmien työskentelyä lähemmäksi. Harjoitusten kautta kanavoituu monenlaisia asioita, sillä kyberturvallisuuden ja hybridivaikuttamisen kokonaisuus on laaja. Ei enää puhuta IT:stä tai liiketoiminnasta vaan kaikkien tahojen yhteistyöstä.”

Miltä tämänvuotisen harjoituksen ensimmäiset osiot ovat vaikuttaneet?

”Tähän asti nähty ja koettu on toiminut erittäin hyvin etänäkin. Esimerkiksi esitys kriisiviestinnästä MOD1:ssä oli huippuhyvä, samoin riskianalyysi-paketti oli meille erittäin arvokas oman toiminnan kehittämiseen. Monista osioista havaitsi, että useat tekevät aivan samantyyppisiä asioita. Jossakin asioissa on kiva havaita tuloksia, koska olemme työstäneet niitä jo pitkään, mutta paljon saimme myös uutta oppia ja parannettavaa. MOD2 harjoitus oli täyttä asiaa, hyvin havainnollinen ja konkreettinen. Tämän pohjalta on helppo konkretisoida kehityssuunnitemia ja toimenpiteitä. Mielenkiinnolla odotamme mitä kaikkea harjoitus tuokaan tullessaan.”

Osallistuminen ei mene koskaan hukkaan, sillä aina tästä jää jotain käteen.

”Kyberturvan perusasiat on meillä jo tunnistettu ja kehittämisessä on enemmän kyse hienosäädöstä, esimerkiksi siitä, että tunnistamme omat kriittiset toiminnot entistä paremmin. Rakenteet ovat olemassa, mutta niitä ei voi koskaan harjoitella liikaa. Eikä osallistuminen mene koskaan hukkaan, sillä aina tästä jää jotain käteen. Harjoituksen painotuksista huomaa muutoksen yhteiskunnassa. Joka suunnassa on tapahtunut kehitystä, ja joka suunnassa on tehty paljon työtä edellisten harjoituksen pohjalta. Se näkyy selvästi.”

Jaa sivu:
FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Merja Veteläinen ja Markku Äijälä kasvihuoneessa tutkimassa syysvehnän jalostusaineistoa, valokuva.

Kotimainen kasvinjalostus on tärkeä osa omavaraisuutta

Jokioisilla kehitetään juuri Suomen olosuhteisiin sopivia kasvilajikkeita. Ne ovat perusta alkutuotannolle ja kasvinviljelyn omavaraisuudelle.
Parvekkeella kasvaa tomaatteja viljelylaatikossa, valokuva.

Kotitalouksien omavarainen ruokahuolto saa apuja jo ikkunalautaviljelystä

Itse kasvatetut vihannekset ja kasvikset sekä muut luonnon antimet ovat tärkeä osa kotitalouksien varautumista. Viljely on parhaimmillaan myös antoisa harrastus, jota voi harjoittaa pienimuotoisestikin.
Kerrostaloja ja urbaani puisto Jätkäsaaressa, valokuva.

Taloyhtiöiden varautuminen häiriötilanteisiin

Miten taloyhtiöiden tulee varautua häiriötilanteisiin? Keräsimme muistilistan taloyhtiön vastuuhenkilöille.