Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Maakaasun riittävyyden turvaamisessa katse jo talvessa

Ukrainan sodan myötä Euroopan maat ovat alkaneet etsiä keinoja vähentää riippuvuuttaan venäläisistä fossiilisista polttoaineista. Maakaasun osalta Suomessa on tehty varautumistyötä pitkin kevättä, minkä ansiosta kaasun riittävyys on turvattu siitä huolimatta että 21.5. maakaasun tulo Venäjältä Suomeen katkaistiin. Tällä hetkellä kaasua saadaan Baltic Connector -putken kautta, ja tulevasta talvesta alkaen maakaasun riittävyyttä varmistaa kelluva LNG-terminaali.

ASIANTUNTIJALTA
20.6.2022
energiahuolto
Kelluva LNG-terminaalilaiva Exemplar.

Suomen kaasuverkostoon maakaasua on saatu Imatran raja-aseman välityksellä Venäjältä sekä Suomen ja Viron välisen yhdysputken Baltic Connectorin kautta. Toukokuussa maakaasun tulo Venäjän kautta katkaistiin, mihin Suomessa olikin jo varauduttu pitkin kevättä. Baltic Connectorin kautta kaasua saadaan Suomeen edelleen normaalisti.

Kesäkaudella maakaasua tarvitaan selvästi vähemmän kuin talvella. Etenkin energiatuotannossa kaasua voidaan korvata muilla polttoaineilla. Maakaasua voidaan myös varastoida nesteytetyssä muodossa (LNG), mikä mahdollistaa kuljetuksen ja käytön putkiverkon ulkopuolella. Sillä voidaan myös korvata putkikaasua jos kaasua ei saada normaalisti kaasun siirto- tai jakeluputkiston kautta. Huoltovarmuuskeskus on varautunut huolehtimaan suojatuista asiakkaista siinä tilanteessa, että myös Baltic Connector olisi poissa käytöstä.

Projektiryhmä yhdistää eri toimialojen osaamista ja valmistelee varautumistoimia kaasun riittävyyden varmistamiseksi.

Terminaali kattaa Suomen ja Viron maakaasutarpeet

Maakaasua käytetään niin kotitalouksissa, energiantuotannossa kuin teollisuudessa ja jonkin verran liikenteessä. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi Huoltovarmuuskeskukseen on perustettu erillisen projektiryhmän, joka yhdistää eri toimialojen osaamista ja valmistelee varautumistoimia kaasun riittävyyden varmistamiseksi. Kaasun tuonnin lisäksi nyrkki selvittää eri käyttäjäryhmien tarpeita kaasun saannissa, logistiikkaa kotimaassa ja mahdollisia LNG-kaasun myyntiin liittyviä kysymyksiä.

Ensi talvesta lähtien maakaasun saantia turvaa kelluva LNG-terminaali, jossa nestemäistä maakaasua voidaan varastoida. Gasgrid vuokraa kelluvan LNG-terminaalialuksen Excelerate Energy Inc. -yhtiöltä kymmenen vuoden ajaksi. Kelluva LNG-terminaali vastaa täyteen lastattuna noin
1 050 GWh energiaa, ja sen kapasiteetti riittää kattamaan sekä Suomen että Viron maakaasutarpeet.

Terminaali sijoitetaan Inkooseen, missä on tarkoitukseen erinomaisesti sopiva syväsatama lähellä kaasun siirtoputkistoa, jonka kautta kaasua voidaan toimittaa loppukäyttäjille Suomessa sekä Baltic Connectorin kautta myös Viroon ja Itämeren alueelle. Uusi terminaali varmistaa kaasun riittävyyttä ja auttaa alueen maita irtautumaan venäläisestä putkikaasusta. Samalla terminaalialus kasvattaa merkittävästi Suomessa varastoidun kaasun määrää ja parantaa huoltovarmuuttamme.

Valokuvassa Timo Vapalahti.
Timo Vapalahti

Teksti: Energia-asiamies Timo Vapalahti, Huoltovarmuuskeskus / Kuva: Excelerate Energy, Inc.

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Petri Häkkinen

Julkiset palvelut taklaavat sähkökatkot yhteistyöllä

Kun sähköt katkeavat pitemmäksi aikaa, ihmisten hätään vastataan viestinnällä ja eri viranomaisten sujuvalla yhteistyöllä. Kunnat testasivat toimintatapojaan laajojen sähköhäiriöiden varalta pääkaupunkiseudun RESPA 22 -yhteisharjoituksessa syyskuussa.
Jarkko Vesa

Siirtymä kiertotalouteen varmistaisi kriittisten metallien saatavuutta

Kriittisten materiaalien käyttöä ja kierrätystä suomalaisessa teollisuudessa on selvitetty viimeksi 2017, jolloin Huoltovarmuusorganisaation Teknologiapooli teetti asiasta esiselvityksen HVK:n tilauksesta.
Jarmo Ström pelikeskuksessa katsoo tietokoneen ruudulle

Sähkönjakelun häiriöiden varalle on harjoitellut toimintamallit

Sähköyhtiöt, viranomaiset ja huoltovarmuuskriittiset toimijat testaavat ja kehittävät koko ajan toimintatapojaan sähkönjakelun häiriöiden varalta. Syyskuun lopulla pidetty pääkaupunkiseudun yhteisharjoitus, RESPA 22, osoitti jälleen yhteistyön merkityksen.