Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Maakaasun riittävyyden turvaamisessa katse jo talvessa

Ukrainan sodan myötä Euroopan maat ovat alkaneet etsiä keinoja vähentää riippuvuuttaan venäläisistä fossiilisista polttoaineista. Maakaasun osalta Suomessa on tehty varautumistyötä pitkin kevättä, minkä ansiosta kaasun riittävyys on turvattu siitä huolimatta että 21.5. maakaasun tulo Venäjältä Suomeen katkaistiin. Tällä hetkellä kaasua saadaan Baltic Connector -putken kautta, ja tulevasta talvesta alkaen maakaasun riittävyyttä varmistaa kelluva LNG-terminaali.

ASIANTUNTIJALTA
20.6.2022
energiahuolto
Kelluva LNG-terminaalilaiva Exemplar.

Suomen kaasuverkostoon maakaasua on saatu Imatran raja-aseman välityksellä Venäjältä sekä Suomen ja Viron välisen yhdysputken Baltic Connectorin kautta. Toukokuussa maakaasun tulo Venäjän kautta katkaistiin, mihin Suomessa olikin jo varauduttu pitkin kevättä. Baltic Connectorin kautta kaasua saadaan Suomeen edelleen normaalisti.

Kesäkaudella maakaasua tarvitaan selvästi vähemmän kuin talvella. Etenkin energiatuotannossa kaasua voidaan korvata muilla polttoaineilla. Maakaasua voidaan myös varastoida nesteytetyssä muodossa (LNG), mikä mahdollistaa kuljetuksen ja käytön putkiverkon ulkopuolella. Sillä voidaan myös korvata putkikaasua jos kaasua ei saada normaalisti kaasun siirto- tai jakeluputkiston kautta. Huoltovarmuuskeskus on varautunut huolehtimaan suojatuista asiakkaista siinä tilanteessa, että myös Baltic Connector olisi poissa käytöstä.

Projektiryhmä yhdistää eri toimialojen osaamista ja valmistelee varautumistoimia kaasun riittävyyden varmistamiseksi.

Terminaali kattaa Suomen ja Viron maakaasutarpeet

Maakaasua käytetään niin kotitalouksissa, energiantuotannossa kuin teollisuudessa ja jonkin verran liikenteessä. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi Huoltovarmuuskeskukseen on perustettu erillisen projektiryhmän, joka yhdistää eri toimialojen osaamista ja valmistelee varautumistoimia kaasun riittävyyden varmistamiseksi. Kaasun tuonnin lisäksi nyrkki selvittää eri käyttäjäryhmien tarpeita kaasun saannissa, logistiikkaa kotimaassa ja mahdollisia LNG-kaasun myyntiin liittyviä kysymyksiä.

Ensi talvesta lähtien maakaasun saantia turvaa kelluva LNG-terminaali, jossa nestemäistä maakaasua voidaan varastoida. Gasgrid vuokraa kelluvan LNG-terminaalialuksen Excelerate Energy Inc. -yhtiöltä kymmenen vuoden ajaksi. Kelluva LNG-terminaali vastaa täyteen lastattuna noin
1 050 GWh energiaa, ja sen kapasiteetti riittää kattamaan sekä Suomen että Viron maakaasutarpeet.

Terminaali sijoitetaan Inkooseen, missä on tarkoitukseen erinomaisesti sopiva syväsatama lähellä kaasun siirtoputkistoa, jonka kautta kaasua voidaan toimittaa loppukäyttäjille Suomessa sekä Baltic Connectorin kautta myös Viroon ja Itämeren alueelle. Uusi terminaali varmistaa kaasun riittävyyttä ja auttaa alueen maita irtautumaan venäläisestä putkikaasusta. Samalla terminaalialus kasvattaa merkittävästi Suomessa varastoidun kaasun määrää ja parantaa huoltovarmuuttamme.

Valokuvassa Timo Vapalahti.
Timo Vapalahti

Teksti: Energia-asiamies Timo Vapalahti, Huoltovarmuuskeskus / Kuva: Excelerate Energy, Inc.

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?
Taina Kallus

Purkutöissä vaanivat näkymättömät uhat

Purkutöissä vaanii biologisia riskejä, joita torjumalla voidaan vahvistaa terveysturvallisuutta. Mitä kaikkea on hyvä purkutöiden suunnittelussa huomioida, ja miten riskejä voidaan välttää? Jätehuoltopoolin poolisihteeri Taina Kallus kokosi yhteen purkutöihin liittyviä varautumistarpeita.
Taina Kallus

Jäterikollisuuden torjunta vaatii yrityksiltä valppautta

Ympäristö- ja jäterikollisuus on nopeimmin kasvavia rikollisuuden lajeja, ja se vaarantaa sekä ympäristö- ja terveysturvallisuuttamme että elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Miten yritys voi varmistua siitä, että valittu jätehuollon tuottaja toimii vastuullisesti ja omassa tuotannossa syntyvä jäte tulee hävitettyä asianmukaisesti?