Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Luottamusta mediaan on vaalittava

Luottamus uutismedioihin ja niiden todenmukaiseen viestintään on kriiseissä turvallisuustekijä. Miten turvataan, että faktapohjainen tieto tavoittaa myös vähemmistöt?

18.10.2023
tietoyhteiskuntavarautuminen

Huoltovarmuuden kannalta on välttämätöntä, että luottamus uutismediaan säilyy, se tavoittaa ihmiset, eikä sen totuudenmukaisuutta tarvitse kriisitilanteissakaan epäillä. Suomalaismedioiden päätoimittajille tehdyssä kyselyssä faktapohjainen ja tarkistettu tieto oli tärkein ohjenuora heidän työssään. Tästä huolimatta osa väestöstä ei uutismedioihin luota.

Tämä on Huoltovarmuuskeskuksen johtavan asiantuntijan, Antti Sillanpään mielestä huolestuttavaa. Luottamus on tärkeää yhteiskunnan toimivuudelle ja demokratialle.

Valokuvassa Antti Sillanpää.
Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Antti Sillanpää

“Luottamus medioihin ja myös ihmisten tavoittaminen on olennaista myös kriisinkestävyyden kannalta”, Sillanpää sanoo.

Huoltovarmuutta on totuttu ajattelemaan materiaalisena varautumisena, mutta varautuminen on myös immateriaalista. Keskeistä on henkinen kriisinkestävyys, joka koskettaa meitä kaikkia.

Meiltä kysytään kriiseissä resilienssiä, että pystymme arkijärjellä suhteuttamaan asioita
HVK:n johtava asiantuntija Antti Sillanpää

“Meiltä kysytään kriiseissä resilienssiä, että pystymme arkijärjellä suhteuttamaan asioita, kun meihin kohdistuu esimerkiksi informaatiovaikuttamista. Ettei turhan paljon heilahdeta, vaikka henkisesti tönittäisiin”, Sillanpää kiteyttää.

Kriittisyys on tervettä

Vaikka valtaosa Suomen väestöstä luottaakin medioihin, epäileväisten vähemmistössä on merkittävä määrä ihmisiä. Esimerkiksi venäjänkielisistä jopa 30 prosenttia ei luota suomalaismedioihin. Tämä kävi ilmi venäläisten kotoutumista edistävän ja tutkivan Cultura-säätiön tuoreesta selvityksestä. Venäjänkielisissä on niin venäläisiä, ukrainalaisia kuin vaikkapa valkovenäläisiä.

Medioiden todenmukaisuutta epäileviä on tietenkin myös suomenkielisten joukossa.

“Tiedon suhteen pitääkin olla kriittinen, se on tervettä. Medioiden todenmukaisuutta epäileviä on laidasta laitaan, salaliittoteoreetikoista kaiken lähtökohtaisesti kyseenalaistajiin. Valtaosa suomalaisista luottaa silti pohjimmiltaan medioihin. On oltava tarkkana, että luottamus myös säilyy”, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen sanoo.

JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen
Tiedon suhteen pitääkin olla kriittinen, se on tervettä.
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen

Kisa Kremlin kuplia vastaan

Monipuolinen ja moniääninen, faktoihin perustuva mediakenttä takaa, että erilaisille yleisöille ikään, kieleen ja asuinpaikkaan katsomatta löytyy luotettavia ja omalta tuntuvia mediavaihtoehtoja.

“Yleisradion lisäksi tarvitaan puoluelehtiä, maakuntien asioita käsitteleviä paikallismedioita, hyvin tehtyä kaupallista mediaa – meillähän esimerkiksi iltapäivälehdet ovat huomattavasti korkeatasoisempia kuin monessa muussa maassa”, Hyvönen sanoo.

Yleisradio tuottaa sisältöjä 13 kielellä ja uusia kieliä, kiitos tekoälyn, tulee vuosittain lisää. Hyvönen ja Sillanpää toivovatkin, että myös pienet ja vähillä resursseilla uutistarjontaa tuottavat mediat pääsisivät hyödyntämään teknologisia innovaatioita. Tekoäly voisi auttaa esimerkiksi paikallisia medioita tuomaan heidän vähemmistökieliryhmilleen uutissisältöä. Mutta riittääkö tarjonta?

“On selvä, että jos omalla kielellä tulee päätoimitettuja uutisia kymmenen minuuttia tai vähemmän päivässä, uutisnälkäinen siirtyy muualle. Silloin esimerkiksi venäjänkielinen voi solahtaa Kremlin luomaan infokuplaan, jonka tarjonnalla ei välttämättä ole faktojen kanssa mitään tekemistä. Tämä rapauttaa täällä asuvien venäjänkielisten luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan”, Sillanpää sanoo.

Verkon valta vie kapean tiedon äärelle

Median kulutus on siirtynyt pitkälti verkkoon. Printtilehtiä luetaan entistä vähemmän. Myös niiden julkaiseminen on vähentynyt. Osalle median kuluttajista sosiaalisen median kanavat ovat ensisijainen uutisten lähde.

Kun mietitään moniäänistä ja -puolista tiedonvälitystä, sosiaalisen median ongelmana ovat esimerkiksi algoritmit, jotka ohjaavat voimakkaasti sitä, minkälaista sisältöä käyttäjille tulee tarjolle.

“Jos sosiaalinen media on käyttäjän pääasiallinen uutislähde, uutistarjonta on herkästi hyvin kapeaa. Sosiaalisen median viestit ovat usein myös hyvin lyhyitä, jolloin taustoittavat, ongelmia ja niiden syitä pohtivat sisällöt saattavat jäädä kokonaan saavuttamatta”, Sillanpää sanoo.

“Algoritmit suosivat tunteita herättävää sisältöä, ja se on ratkaisevasti eri näköistä kuin jos uutisointia seuraisi suoraan medioiden omien sovellusten kautta”, Hyvönen lisää.

Oma ongelmansa on myös se, että sosiaalisessa mediassa on ylipäätään runsaasti epämääräistä sisältöä ja linkkejä valemedioihin. Niitä eivät kaikki välttämättä tunnista.

Miten sitten saada ihmiset algoritmien pauloista laajemman tarjonnan äärelle? Tähän Hyvöseltä ja Sillanpäältä ei löydy ratkaisua.

“On kuitenkin tärkeää, että mediat huolehtivat siitä, että niiden sovellukset ovat helposti löydettävissä. Osittain avoin, huokoinen maksumuurikin parantaa tiedon saavutettavuutta”, Hyvönen lisää.

Työtä luottamuksen eteen

Median luottamuksen ylläpitämiseksi on tehtävä koko ajan töitä. Yksi seikka on tekemisen läpinäkyvyys vähän samaan tapaan kuin tiedemaailmassa: median seuraajien on voitava tarkistaa esimerkiksi toimittajien sidonnaisuudet tai mihin faktoihin uutisjutut perustuvat.

“Monikaan tuskin lähtee taustoja tarkistamaan, mutta tieto siitä, että näin voi tehdä, rakentaa osaltaan luottamusta”, Sillanpää sanoo.

Viranomaiset tavoittavat päämedioissa edelleen pääosan suomalaisista, mutta entä jatkossa?

“Mielestäni tarvitsemme järjestöjen, kolmannen sektorin ja uskonnollisten yhteisöjen apua tavoittamaan pienet, muista eristäytyneet ryhmät. Tämä on tärkeä huoltovarmuutta tukeva asia, jota ei saa unohtaa”, Sillanpää sanoo.

Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Juha Nenonen (Antti Sillanpää) ja Sakari Ilkka (Eero Hyvönen)

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Heli Tammivuori istuu toimistossa ikkunan vieressä ja katsoo ikkunasta ulos.

Toimiva verkosto-organisaatio tekee huoltovarmuudesta iskunkestävän

”Huoltovarmuusorganisaation avulla kehitetään yritysten huoltovarmuuden suorituskykyä. Uudella strategiakaudella vahvistamme verkoston rakenteita, luomme yhteistyölle tarkempia toimintamalleja ja määrittelemme toimijoiden tehtäviä sekä rooleja. Näin siirrymme yhteistyössä varautumisesta kohti valmiutta”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) verkostoyhteistyöyksikön johtaja Heli Tammivuori.
HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen seisoo ikkunan edessä selin kameraan

HVK:n uusi strategia vastaa turvallisuustilanteen muutokseen

”Tosiasia on, että toimintaympäristössämme on tapahtunut perustavaa laatua oleva muutos. Huoltovarmuuskeskuksen strategian ja sen painopisteiden on vastattava nykyistä turvallisuustilannetta. Meidän tehtävämme on varmistaa yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta kriittiset toiminnot, ja uusi strategiamme on vastaus tähän.” Näin sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Terveydenhuoltosektorin tärkein tehtävä on kriisinkestävyyden varmistaminen

Globaali epävarmuus, kyberuhat, pandemioiden riskit ja luontokato kirittävät terveydenhuoltoalaa varautumaan tulevaan. Varautumista johtaa terveydenhuoltosektorin puheenjohtaja Taneli Puumalainen.