Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Kulttuuriala pitää yllä henkistä kriisinkestävyyttä

Huoltovarmuuskeskus kokosi kulttuurialan toimijat yhteen keskustelemaan alan huoltovarmuudesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Ajatus yhteistyöstä puhutteli yli kulttuurin moninaisten rajojen ja houkutti kaikkia. Tilaisuudessa esiteltiin myös aiheesta tehty esiselvitys.

19.3.2024
huoltovarmuustietoyhteiskuntavarautuminen

”Henkinen kriisinsietokyky on kaikkien mielestä ehdottoman tärkeää ja siitä huolen pitäminen kuuluu kaikille. Haaste tällä hetkellä on se, että tästä yksimielisyydestä huolimatta, kukaan ei siitä juuri nyt oikein pidä huolta. Se on jäänyt Suomessa lapsipuolen asemaan”, sanoi varautumisasiantuntija Teuvo Arolainen Huoltovarmuuskeskuksen seminaarissa Kalevalanpäivänä 2024.

Miten henkistä kriisinsietokykyä sitten voitaisiin vahvistaa? Entä miten kulttuuriala voisi yhä paremmin pitää huolta omasta huoltovarmuudestaan? Muun muassa näitä kysymyksiä käsiteltiin Huoltovarmuuskeskuksen Henkinen kriisinsietokyky ja kulttuurialan huoltovarmuus -seminaarissa Kalevalan päivänä. Seminaarin keskustelun pohjana oli Huoltovarmuuskeskuksen tekemä esiselvitys ja kysely kulttuurialan huoltovarmuudesta, joita Arolainen esitteli. Kyselyssä ja esiselvityksessä kulttuurialan toimijat oli määritelty laajasti: mukana oli niin taide, urheilu, tapahtuma-ala, kunnat, uskonnolliset ja etniset yhteisöt sekä kolmas sektori.

Henkinen kriisinsietokyky on kokonaisturvallisuuden kannalta ehdoton edellytys. Kulttuuri – laajasti käsitettynä – on pohja, mille tämä kriisinkestävyys rakentuu. Seminaarin kaikki osallistujat olivatkin yhtä mieltä siitä, että kulttuurialan varautumista kriiseihin pitää vahvistaa ja samalla parantaa tietoisuutta henkisen kriisinsietokyvyn välttämättömyydestä.

Seminaarin avaussanoissaan Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen korosti kulttuurin merkitystä kokonaisvaltaisessa kriisinkestävyydessä. Hän kysyikin heti aluksi Winston Churchillin sanoin: ”Minkä puolesta taistelisimme?” ja muistutti, että kulttuuri on se pohja, minkä päälle yhteiskunta rakentuu. Vaikka kulttuurialan huoltovarmuus saattaa tuntua tavallisena arkena abstraktilta, hänen mielestään hyvä varautuminen toisi mielenrauhaa koko alalle.

Janne Känkänen ja juontaja Ernest Lawson
HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen ja seminaarin juontaja Ernest Lawson

”Miten huoltovarmuutta sitten kulttuurialalla voitaisiin vahvistaa, se pitää pohtia alan sisällä. Toki Huoltovarmuuskeskus voi tarjota tässä tukea, apua ja neuvoja”, hän lupasi.

Myös henkinen toimintakyky on tärkeää

Seminaarin paneelikeskustelussa kaikki osallistujat halusivat lähteä kehittämään alan huoltovarmuutta. Maapuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa rohkaisi kulttuurialaa ryhtymään ripeästi toimeen.

”Suomalaisuutta ei voi tuoda, joten siitä pitää pitää huolta. Yksilön toimintakyky koostuu henkisestä, fyysisestä, eettisestä ja sosiaalisesta puolesta. Näistä kaikista on pidettävä huolta. Kulttuurialalla on tässä keskeinen osa.”

Yksilön toimintakyky koostuu henkisestä, fyysisestä, eettisestä ja sosiaalisesta puolesta. Näistä kaikista on pidettävä huolta.
Mika Kalliomaa, rehtori, Maanpuolustuskorkeakoulu

Hän myös uskoi, että jo keskustelun käynnistäminen saa aikaan prosessin, missä eri tahot miettivät omaa varautumistaan kriiseihin ja niistä selviämiseen.

”Olenkin ilolla seurannut tätä keskustelua. Tämä liittyy vahvasti maanpuolustustahtoon”, hän alleviivasi.

Myös Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto oli ylpeä siitä, että vihdoin on lähdetty liikkeelle.

”Mielestäni tämä antaa uskoa siihen, että voimme oppia kriiseistä. Tämä on huikea osoitus suomalaisuudesta. Meidän pitää vain tarkasti miettiä ne työkalut ja -tavat, miten aihe viedään kenttään. Kulttuurityötä, johon urheilukin tässä kuuluu, tehdään tunteella ja intohimolla. Tämän vuoksi osallisuuden tunne on se juttu, mikä saa ihmiset tekemään tätä työtä.”

Paneelissa Mika Kalliomaa, Sami Kerman, Kaisa Rönkkö, Taina Susiluoto ja Heli Tamminen
Paneelikeskustelussa Mika Kalliomaa, Sami Kerman, Kaisa Rönkkö, Taina Susiluoto ja Heli Tammivuori. Juontajana Ernest Lawson.

Tärkeitä arvoja: Moniarvoisuus, saavutettavuus ja kentän elävyys 

Keskustelussa nousi esiin useita juuri kulttuurille merkityksellisiä arvoja. Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö muistutti, että juuri kulttuurikentän elävyys ja moninaisuus on sen kriisinkestävyyden olemus. Samalla se kuitenkin haastaa hallittavuutta.

On hyvä muistaa, että suomalaisilla ei ole vain yhtä arvopohjaa.
Kaisa Rönkkö, johtaja, Taiteen edistämiskeskus

”On hyvä muistaa, että suomalaisilla ei ole vain yhtä arvopohjaa. Kulttuurin on nyky-Suomessa puhuteltava monia suomalaisia ja henkinen kriisinkestävyys nouseekin vapaasta taiteesta ja sen vapaasta harjoittamisesta.”

Hän myös pohti, että osin tästä syystä kulttuuriala ei ole ollut kovin hyvä ennakoimaan. Myös kentän laajuus ja moninaisuus saattaa hänen mielestään lamauttaa varautumissuunnittelun jo alkuvaiheessa.

”Uskon, että kulttuurialan huoltovarmuustyössä meidän on edettävä askel askeleelta. Olisi myös erittäin tärkeää, ettei henkinen kriisinsietokyky jää vain kulttuurialan piirin hoidettavaksi, vaan se kuuluu kaikille yhteiskunnan aloille. Ehkä meille sopisikin tähän valmistautumistyöhön jonkinlainen verkostomainen pooli, missä erilaiset arvomaailmat kohtaavat”, hän pohti.

Keskustelussa tapahtuma-alaa edustanut Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman nosti esiin, että kulttuurialan huoltovarmuustyössä pitää ottaa huomioon koko Suomi maantieteellisesti.

Ei kannata jäädä odottelemaan seuraavaa kriisiä.
Sami Kerman, toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

”Huoltovarmuus rakennetaan silloin, kun elämme normaalia aikaa. Ei kannata jäädä odottelemaan seuraavaa kriisiä. Samalla on muistettava, että nimenomaan hyvä taloudellinen ja toiminnallinen kyky turvaavat sen, että kestämme myös kriisit. Tämän opimme alalla jo koronan aikana.”

Myös Taina Susiluoto oli huolissaan tiukasta taloustilanteesta.

”Juuri nyt kentällä on huoli tulevaisuudesta, koska erilaisia taloudellisia leikkauksia on tulossa. Siellä kaikki resurssit menevätkin tulevaisuudessa yhä enemmän vain perustoimintojen pyörittämiseen. Huoltovarmuustyössä on pidettävä huoli, että sitä ei tunneta jonakin ylimääräisenä mallina, joka jo valmiiksi kriisissä olevalle toimialalle pitää rakentaa.”

Pekka Sauri, dialla lukee: Strateginen avainkäsite: kommunikaatio
Filosofian tohtori Pekka Sauri muistutti puheenvuorossaan kommunikaation merkityksestä: luottamus edellyttää kaksisuuntaista kommunikaatiota.

Kokoavassa loppupuheenvuorossaan Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Petterson painottikin, että jokaisen organisaation pitäisi kehittää oma asiakaslupauksensa siitä, että kulttuuri pysyy saavutettavana myös kriisin aikana.

”Kulttuuri on tunnistettava oleellisena voimavarana. Toivon myös, että lainsäädäntö tukisi kulttuuriorganisaatiota kriisin kohdatessa.”

Mika Kalliomaa ja Susanna Pettersson keskustelevat tauolla seminaarin osallistujan kanssa
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa ja Suomen Kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Teksti: Terhi Paavola / Kuvat: Henri Juvonen

Pääkuvassa esiintyy North Flip -duo.

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Suomalainen huoltovarmuustyö kansainvälisessä ympäristössä

Suomen pysyvän Nato-edustuston (Bryssel) huoltovarmuusasioiden asiantuntija Ville-Veikko Pitkänen avaa näkemyksiään suomalaisesta huoltovarmuustyöstä ja -yhteistyöstä Natossa. Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vuosikatsauksessa 2023.

Tekoäly ei korvaa tietoturva-asiantuntijoita

Millaista apua tekoälyratkaisusta voisi olla kyberturvallisuudelle? Entä millaisia ratkaisuja on tarjolla tai kehitteillä? Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia Traficomin ja Huoltovarmuuskeskuksen tekoälypohjaisia kyberturvallisuusratkaisuja käsittelevässä selvityksessä. Selvitys tarjoaa käytännön käyttötapausvinkkejä yrityksille ja organisaatioille. Niiden lisäksi yksi sen tärkeimmistä löydöksistä on, että Suomeen tarvitaan uudenlaisia moniosaajia.

Kim Mattssonin resepti Suomen kriisinkestävyyteen