Kriisit vahvistivat energiahuollon varautumista

Kun koronapandemia pisti maailman sekaisin vuonna 2020, alkoi tapahtumien vyöry, joka on muuttanut monella tavoin yhteiskuntia ja maailmantilannetta, tapaamme tehdä töitä, olla ja elää. Siitä sai alkunsa myös kriisien sarja, joka on pakottanut meidät asennoitumaan uudella tavoin moniin asioihin.

Myös energia-alan yritykset joutuivat jo koronapandemian seurauksena tarkastelemaan varautumisensa tasoa ja löytämään uudenlaisia ratkaisumalleja. Merkittäviä muutoksia syntyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022.

Kriisien vaikutusta ja niistä saatuja oppeja on tarkasteltu Huoltovarmuuskeskuksen ja energiahuoltosektorin poolien tuottamassa raportissa koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan opeista energiahuollossa. Raportin tietoja kerättiin kymmeniltä yrityksiltä haastatteluissa ja työpajoissa.

“Raportti on turvaluokiteltua aineistoa, mutta osa sen huomioista on julkista. Pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheissa energiahuollon kysymykset nousivat koko yhteiskuntaa kiinnostaviksi asioiksi. Huoltovarmuuskeskuksella on tärkeä rooli energiahuollon jatkuvuuden varmistamisessa sekä tiedon välittämisessä yhteistyössä energiasektorin poolien ja huoltovarmuuskriittisten yritysten kanssa”, kiteyttää varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen Huoltovarmuuskeskuksesta.

Koronapandemia käynnisti muutosten ketjun

“Koronapandemia pisti liikkeelle isoja muutoksia. Esimerkiksi meillä Tampereella alkoi samanaikaisesti koronan kanssa suuren voimalaitosyksikön rakentaminen samalla tontilla olemassa olevan voimalaitoksen kanssa. Pienellä tontilla oli yhtaikaa 550 ihmistä rakentamassa uutta ja käyttämässä vanhaa voimalaitosta. Jouduimme suojelemaan ihmisiä ja miettimään myös ratkaisuja esimerkiksi materiaalipulmiin”, sanoo Antti-Jussi Halminen, Tampereen Energia Oy:n strategisten hankkeiden johtaja ja Lämpöpoolin puheenjohtaja. Hän oli myös mukana projektissa.

Koronatestauksen merkitystä kuvaa, että jotkut urakoitsijat testauttivat työntekijät rakennustyömaalla kahden viikon välein, töihin tuloja ja ruokailuja porrastettiin, jotta ihmiset pysyisivät terveinä. Varotoimista huolimatta korona alkoi kaataa työntekijöitä ja urakka jäädä tavoitteista.

“Lisäksi meillä kuin muillakin yrityksillä oli materiaalipulaa, pidentyneitä toimitusaikoja ja kustannukset alkoivat nousta. Oli mietittävä materiaalivarastojen laajuutta ja omavaraisuutta. Myös Suezin kanavaan juuttuneella laivalla kesällä 2021 oli oma osuutensa materiaalipulaan.”

Moni asia on koronan myötä jäänyt pysyväksi käytännöksi. Esimerkiksi hybridityö ja useissa yrityksissä asiakaspalvelun siirtyminen yhä enemmän verkkoon ja puhelinpalveluun.

Venäjän hyökkäyssota vaikeutti energiahuoltoa

Venäjän hyökkäyssodan alkaminen näkyi energiasektorilla monin tavoin. Alettiin esimerkiksi aktiivisesti kartoittaa, mitä riippuvuuksia alalla ja alan yrityksillä on Venäjästä ja mitä vaikutuksia niistä irtautumisella on.

“Tiedon tarve moninaisista asioista oli valtava. Miten korvata esimerkiksi Venäjältä tuotu maakaasu tai mistä saada ajoneuvoihin tarvittavaa lisäainetta, josta oli hetkellisesti pulaa? Sähkön tuotannon ja tuonnin riittävyyttä arvioitiin tarkkaan ja tilannekuvaa ylläpidettiin tiiviisti. Varsin nopeasti Inkooseen saatiin kelluva LNG-terminaali, mikä on hyvä esimerkki toimivasta laajasta yhteistyöstä. Samalla tunnistettiin ja pienennettiin uusien ratkaisujen ja käytäntöjen haavoittuvuuksia”, sanoo niin ikään projektissa mukana ollut Sähköpoolin valmiuspäällikkö ja poolisihteeri Energiateollisuus ry:stä Kati Takala.

Uhka sähköpulasta ja korkea sähkön hinta syksyllä 2022 ja kevättalvella 2023 puhuttivat ihmisiä ja muuttivat osaltaan myös kuluttajien suhtautumista sähköön. Viimeistään silloin jokainen tuli tietoiseksi kotinsa sähkösopimuksesta. Energia-ala tekikin paljon töitä erityisesti viestinnän ja asiakaspalvelun parissa.

Tilanne on sittemmin rauhoittunut muun muassa Olkiluodon ydinvoimalan käyttöönoton myötä, mutta energiasektorin raaka-ainepuolella ja tuotannossa haetaan vielä uutta tasapainoa. “Jo senkin vuoksi, kun puuta ei saada enää Venäjältä. Se on nostanut huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitystä”, Halminen sanoo.

​​Lisääntyvästä tuotantokapasiteetista huolimatta myös sähkönjakelun ongelmat ovat aina mahdollisia usean samanaikaisen häiriön vaikutuksesta. Vaikka tällaisen tilanteet ovat epätodennäköisiä, myös pahimpaan on varauduttava. Kriisinkestävyyden tärkeyttä korostaa eritoten käynnissä oleva energiajärjestelmien murros.    

Kyberuhat ja hybridivaikuttaminen lisäävät turvallisen tiedonvaihdon tärkeyttä

Tiedonvaihto ja turvalliset kumppanuudet ovat kriiseissä isossa roolissa. Esimerkiksi tilannekuvan kartoittaminen, kenelle mitäkin tietoa annetaan ja missä vaiheessa ovat mietittäviä asioita.

“Muutos näkyi myös siinä, että alettiin entistäkin tarkemmin pohtia, keneen voi luottaa verkostossa. Tuttujenkin toimijoiden kanssa on oltava aiempaakin tarkempana tietoturvauhkien vuoksi. Vaikka kaikki toimivat niin fiksusti kuin mahdollista, inhimilliset erehdykset ovat aina mahdollisia”, Halminen sanoo.

Kyberuhkien varalta on myös harjoiteltu ja harjoitellaan edelleen niin yritysten sisällä kuin eri organisaatioiden kesken.

“Niissä jaetaan toimivia käytäntöjä, pääsee testaamaan erilaisia skenaarioita, omia toimintasuunnitelmia ja haavoittuvuuksiaan sekä verkostoitumaan. Se on todella tärkeää ennakointia tulevia kriisejä silmällä pitäen”, Takala sanoo.

Tertsunen painottaa, että energia-alalla on ollut jo pitkään varautumis- ja valmiussuunnitelmia, joita on viimeaikaisten kriisien vuoksi tehostettu ja kehitetty. “Tämä on jatkuvaluonteista työtä, jota tehdään nyt muuttuneessa toimintaympäristössä.”

“Paljon on tehty ja toivotaan, että edessä on hieman hitaampia muutoksia ja suurimmat kriisit olisivat takanapäin. Toivottavasti raportin havainnot ja opit auttavat alan toimijoita varautumaan entistä paremmin”, Takala sanoo.

Teksti: Leena Filpus / kuvat: Colourbox, Meeri Utti (Paavo Tertsusen kuva), Arttu Halminen (Antti-Jussi Halmisen kuva), Vesa Marjanen (Kati Takalan kuva)