Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Kolmen päivän kotivara: mitä kaappiin laitetaan?

Uudet kolmen päivän kotivaraohjeet valmistuivat juuri ennen pandemiavuotta.

5.1.2021
elintarvikehuolto

Maa- ja kotitalousnaiset kokosivat vuoden 2019 aikana uudet kotivara-ohjeet yhdessä Marttojen kanssa. Ne esiteltiin vuoden lopussa, jolloin koronapandemiasta ei ollut vielä tietoakaan, järjestöpäällikkö Helena Velin kertoo. Ohjeita konkretisoimaan laadittiin Kolmen päivän kotivara -esite ja koulutusvideoita. Ohjeiden pohjalta on myös järjestetty koulutuksia.

Tärkeintä on, että varalla oleva ruoka tyydyttää asukkaiden energiantarpeen.

Uudet ohjeet kattavat 72-tuntia -konseptin mukaisesti kolmen päivän varautumistarpeen ja niillä korvataan aikaisemmat ohjeet viikon mittaista omatoimista selviytymisaikaa varten. Kolme päivää on Velinin mielestä kohtuullinen aika niillekin, joilla on asunnossaan vähän varastotilaa ja joiden jääkaappina toimii vuorokaudet ympäri avoin lähimarketti.

Mitä kaappiin sitten laitetaan? Tärkeintä on, että varalla oleva ruoka tyydyttää asukkaiden energiantarpeen.

”Kolmen päivän ajan selviää, vaikka ravinnon vitamiini- ja kivennäispitoisuudet eivät olisi täsmälleen suositusten mukaisia. Pääasia että siitä saadaan energiaa, vaikka ihan pelkillä perunalastuilla en sentään suosittelisi sinnittelemään. Herkkujakin voi kotivaraan sisällyttää, sillä pitkän sähkökatkon aikana voi olla aika ankeaa, ja niillä voi nostaa perheen mielialaa.”

Osana normaalia taloudenpitoa

Velin muistuttaa, että kolmen päivän kotivara ei ole mikään erillinen pölyttynyt laatikko, joka tarpeen vaatiessa haetaan komerosta esiin. Järkevämpää on varata kotiin vähän normaalia enemmän niitä ruokia, joita perhe muutenkin käyttää.

”Kotivaran olisi hyvä kiertää kaupasta varastoon ja sieltä pöytään osana elintarvikkeiden normaalia kiertoa. Lisäksi siihen tulisi mielellään koota hyvin säilyviä ruoka-aineita. Näin tarvikkeet eivät pilaannu eikä synny ruokahävikkiä”

Kolmen päivän ajan selviää, vaikka ravinnon vitamiini- ja kivennäispitoisuudet eivät olisi täsmälleen suositusten mukaisia.

Uusissa suosituksessa on huomioitu myös kasvissyöjien tarpeet. Samoin siihen on listattu esimerkinomaisesti varastoitavista vai varastossa kiertävistä elintarvikkeista ohjeelliset määrät, jotka keskimäärin riittävät aikuiselle kolmen päivän tarpeisiin. Sellaisia ei ollut edellisessä esitteessä ja ihmiset ovat niitä kaivanneet antamaan osviittaa.

”Aiemmissa ohjeissa korostettiin veden kuljetukseen tarvittavaa puhdasta kannellista sankoa tai korkillista kanisteria. Sellainen on hyvä jokaisella edelleenkin olla, mutta nyt kiinnitetään huomio myös siihen, että varastossa on pullovettä”, Velin sanoo.

”Pullovesi saattaa tuntua turhalta maassa, jossa on niin hyvä vesijohtovesi. Mutta sitten kun sitä ei jostain syystä hanasta tule tai se on saastunut, olisi tärkeää, että pullovettäkin olisi varastossa. Se on se ensimmäinen, jota tarvitaan ja joka hamstrataan ensimmäisenä kauppojen hyllyiltä, kuten nähtiin aikoinaan Nokian vesikriisissä.”

Ohjeita ja opastusta

Oppaassa on myös käytännön ohjeita elintarvikkeiden säilyttämiseen ja ruoan valmistukseen sähkökatkon aikana. Siinä annetaan myös vinkkejä siihen, miten pakastinta ja jääkaappia käytetään järkevästi sähkökatkon aikana.

Helena Velin, valokuva.Helena Velin

Myös yhteisöllistä näkökulmaa on korostettu.

”Aikuisella pitää olla oma vastuu pärjäämisestään, eikä aina tulisi odottaa yhteiskuntaa heti apuun. Lisäksi meidän pitäisi pystyä auttamaan oman perheen ohella esimerkiksi naapurustossa asuvia vanhuksia, joille kaupassakäynti ja vedenhaku voivat olla liian raskasta puuhaa”, Velin sanoo.

”Vaikka maaseudulla on kellarit, kaivot, pakastimet, tulisijat ja marjastus- ja hirvenmetsästyskulttuuri, myös kaupunkilaisilla on mahdollisuudet pärjätä retkikeittimien ja grillien avulla, ja niitä voi käyttää yhdessä naapurien kanssa. Turvallisuus avotulien käytön yhteydessä täytyy muistaa huomioida.”

Meidän pitäisi pystyä myös auttamaan esimerkiksi naapurustossa asuvia vanhuksia, joille kaupassakäynti ja vedenhaku voivat olla liian raskasta puuhaa.

Miten ihmiset ovat ottaneet ohjeet vastaan? Varautumisasia nousi maaliskuussa nopeasti arvoon arvaamattomaan.

”Ensin pelättiin elintarvikkeiden riittävyyttä ja koettiin lyhyt hamstrausvaihe, jolloin pasta ja vessapaperi loppui. Vaikka varsinaista pulaa ei lopulta ilmennyt, ihmisiä suositeltiin tartuntojen estämiseksi harventamaan kauppareissujaan. Kotivara pysyi silloin ajantasalla, kun huomioi nykyiset suositukset kaksin-kolminkertaisina, jos kävi kerran viikossa kaupassa”, Velin kertoo.

”Emme ole päässeet levittämään uutta kotivara-ajattelua järjestön tilaisuuksissa, sillä perinteinen järjestötoiminta hiljeni pandemian takia. Keväällä kuitenkin noin 20 asiantuntijaamme suoritti 72 tuntia -kouluttajakoulutuksen. He ovat järjestäneet maakunnissa järjestöväelle Teams-tilaisuuksia, joissa myös kotivara on ollut aiheena ja vilkkaan keskustelun kohteena.”

Avauskuva: Samuli Siirala, Helena Velinin kuva: Maa- ja kotitalousnaiset, video: SPEK.

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?
North Flip -duo, kitara ja harmonikka

Kulttuuriala pitää yllä henkistä kriisinkestävyyttä

Huoltovarmuuskeskus kokosi kulttuurialan toimijat yhteen keskustelemaan alan huoltovarmuudesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Ajatus yhteistyöstä puhutteli yli kulttuurin moninaisten rajojen ja houkutti kaikkia. Tilaisuudessa esiteltiin myös aiheesta tehty esiselvitys.
Jukka Ruusunen nojaa tuolinselkään ja katsoo kameraan

Huoltovarmuus on yhteinen asia

Jukka Ruususen kuuden vuoden pesti huoltovarmuusneuvoston puheenjohtajana on ollut kriisien täyttämä. Puheenjohtajuus ja Fingridin toimitusjohtajuus ovat olleet todellinen näköalapaikka varautumiseen.