Kaukolämpöyhtiöt saavat uutta tietoa varautumiseen
Kaukolämpö on suomalaisten kotien ja muiden kiinteistöjen yleisin lämmitysmuoto. Erityisen suuri rooli sillä on kaupunkien ja taajamien lämmityksessä. Lämpöyhtiöiden hyvä varautuminen takaa, että lämpöä riittää talven pakkasilla.
Varautumisen tueksi Huoltovarmuusorganisaation (HVO) Lämpöpoolissa on tuotettu työkaluja lämpöyhtiöiden käyttöön ja niistä viimeisimpänä malliraportti pienten kaukolämpöyhtiöiden varautumiseen.
Kaukolämpö tuotetaan paikallisesti lähellä asiakasta. Yleensä samassa kaukolämpöverkossa on useampia tuotantolaitoksia, jotta lämpöä voidaan tuottaa vuodenajan mukaan vaihtelevaan tarpeeseen ja varakapasiteettia löytyy myös huolto- ja häiriötilanteissa.
Lämpöyhtiöiden varautumisessa keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa polttoaineiden saatavuus ja laiterikkoihin varautuminen. Viime vuonna maailmantilanne aiheutti runsaasti epävarmuutta polttoainemarkkinoilla, ja syksyn aikana lämpöyhtiöt varautuivatkin meneillään olevan lämmityskauteen muun muassa täyttämällä polttoainevarastojaan ja varmistelemalla kuljetusketjuja kuljetusyhtiöiden kanssa. Myös mahdollisten sähkökatkojen vaikutuksia on ennakoitu, jotta katkon sattuessa olisi käytössä varavoimaa.
Varautumissuunnitelmissa on huomioitava myös esimerkiksi kyberhyökkäysten mahdollisuus, harjoittelu poikkeustilanteiden varalta, viestiminen häiriön sattuessa ja alueellinen yhteistyö. Lämpöpooli tarjoaa varautumisen tueksi useita työkaluja. LämpöKOTKA auttaa varautumisen nykytilan arvioinnissa ja analyysissa. Kaukolämpöyhtiön varautumissuunnitelman mallipohja puolestaan helpottaa varautumissuunnitelman laatimista.
Pienelläkin lämpöyhtiöllä alueellisesti suuri merkitys
Uusin tulokas työkalupakissa on pienen kaukolämpöyhtiön varautumisen malliraportti.
“Suomessa on lukuisa joukko pieniä lämpöyhtiöitä, jotka kuitenkin omalla alueellaan ovat merkittäviä lämmöntuottajia. Pienten yhtiöiden varautumistarpeet ovat samanlaiset kuin suuremmissakin yhtiöissä, mutta varautumiseen käytettävissä oleva resurssit aivan eri tasolla. Yhtiössä saattaa työskennellä vain toimitusjohtaja ja muutama laitostyöntekijä. Pienten kaukolämpöyhtiöiden varautumisen malliraportti tuli tarpeeseen, kertoo Lämpöpoolin sihteeri Hille Hyytiä Energiateollisuus ry:stä.
Pienestä koostaan huolimatta pienikin kaukolämpöyhtiö on omalla alueellaan todella tärkeä tekijä, jota ilman kiinteistöt eivät lämpene. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden turvaamisesta edellyttääkin kaikkien lämpöyhtiöiden laativan varautumissuunnitelman.
Myös kunnilla on varautumisessa oma roolinsa, sillä moni lämpöyhtiö on kuntaomisteinen, ja kuntien tehtäviin kuuluu varmistaa kriittisten tehtävien hoitaminen myös häiriötilanteissa. Lämpöhuolto olisikin hyvä saada osaksi kuntien varautumisen johtamista ja lämpöyhtiön edustajat mukaan kuntien kriisijohtoryhmiin.
Pienessä lämpöyhtiössä ei välttämättä löydy omasta takaa esimerkiksi viestinnän tai kyberturvallisuuden osaamista tai henkilöitä suunnittelemaan ja junailemaan harjoitusten käytännön järjestelyitä.
“Malliraportista löytyy riskienhallinnan lista, johon voi arvioida erilaisten riskien todennäköisyyden ja kriittisyyden omalle toiminnalle. Pohjasta löytyy valmiina myös hyviä käytäntöjä erilaisissa häiriötilanteissa toimimiseen ja sopimusten tekemiseen palvelutuottajien kanssa”, Hyytiä kertoo.
Testiryhmässä malliraporttia kokeilemassa oli mukana Network Manager Ilkka Rautio Nevelistä. Nevel on infrastruktuuriratkaisuja teollisuudelle ja kiinteistöille tuottava yritys, joka operoi yli 130:tä energiantuotantolaitosta ja hallinnoi yli 40:tä kaukolämpöverkkoa.
“Malliraportti helpotti ja nopeutti merkittävästi varautumissuunnitelman laatimista, sillä se sisälsi kaikki olennaiset asiat tärkeysjärjestyksessä ja pohjan perusrunko pakotti käymään läpi kaikki keskeiset varautumisen osa-alueet”, Rautio kehuu.
Testiryhmässä malliraportti koettiin hyväksi työkaluksi riskisen tunnistamiseen. Erityisesti hyödylliseksi koettiin ohjeet poikkeustilanteissa viestimisestä, alueellisen yhteistyön lisäämisestä, harjoitusten suunnittelusta sekä kriittisten asiakkaiden tunnistamisesta.
Lämpöpoolin tarjoamat varautumisen työkalut ovat pooliin kuuluvien yritysten käytössä ja löytyvät HVO Extranetistä. Pienten kaukolämpöyhtiöiden malliraportin saa käyttöön myös pyytämällä Lämpöpoolista.
Teksti: Auli Karra / Kuva: Colourbox
