Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen huoltovarmuuteen mutkan kautta

Ilmastonmuutoksella ei ole Suomen huoltovarmuuteen juurikaan suoria tai välittömiä vaikutuksia, mutta ilmastonmuutoksen epäsuorat ja hitaasti etenevät vaikutukset meillä ja muualla maailmassa voivat olla yllättäviä.

27.3.2023
ilmastonmuutoslogistiikka-2030

Ensin hyvät uutiset: Vaikka ilmastonmuutos etenisi pessimistisimmänkin skenaarion mukaan, Suomi ei sen vaikutuksesta muutu asumiskelvottomaksi. Esimerkiksi myrskyjen ja rajuilmojen määrä ja voimakkuus ei näyttäisi juurikaan muuttuvan. Huono uutinen on se, että osassa maapalloa elämisen edellytykset saattavat heiketä rajustikin ilmastonmuutoksen edetessä. Se tarkoittaa muun muassa ilmastopakolaisuutta, kun ihmiset siirtyvät elinkelpoisemille alueille, kuten Suomeen.

“Äärimmäinen ilmastopakolaisuus olisi sotatilaa vastaava, yhteiskunnan kestävyyttä koetteleva tilanne, joka heijastuisi myös Suomeen. Todennäköisimmin kykenemme kuitenkin globaalisti vaikuttamaan ilmastonmuutoksen etenemiseen niin, ettei tällaisiin ääritilanteisiin jouduta. Ilmastonmuutoksella on silti vääjäämättä vaikutuksia myös Suomeen ja huoltovarmuuteemme, vaikka sen eteneminen saataisiinkin hidastumaan tai pysähtymään”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä.

Tutkija Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos

Mäkelä on ollut laatimassa selvitystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa. Logistiikka 2030 -ohjelmassa toteutetussa ILMAHUOLTO-hankkeessa HVK:n asiantuntijat kävivät läpi oman sektorinsa toimintaa ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

“Tarkastelimme lähinnä ilmastonmuutoksen suoria huoltovarmuusvaikutuksia Suomeen. Niitä ei juurikaan tunnistettu tai niiden esiintymisen todennäköisyys on pieni, mutta epäsuorat- ja etenkin siirtymävaikutukset voivat olla merkittäviäkin. Selvityksemme mukaan huoltovarmuuskriittisistä aloista haavoittuvimpia ovat elintarvike- ja energiahuolto sekä logistiikka”, Mäkelä sanoo.

Paikalliset sääilmiöt voivat aiheuttaa suurtakin tuhoa

Ilmastonmuutosten vaikutukset jaetaan kolmeen ryhmään, suoriin, epäsuoriin- ja siirtymävaikutuksiin. Suorat vaikutukset liittyvät paikallisiin sääilmiöihin ja ilmasto-oloihin.

Ilmastonmuutoksen epäsuoria vaikutuksia ovat valtioiden rajat ylittävät vaikutusketjut: esimerkiksi yleistyneen kuivuuden aiheuttamat satotappiot jollain Suomen elintarvikehuollolle tärkeällä alueella tai pahimmillaan konfliktit, jotka johtavat muun muassa ilmastopakolaisuuteen.

Siirtymävaikutuksiin luetaan ilmastonmuutoksen hillinnän seuraukset, kuten siirtyminen fossiilisista uusiutuviin polttoaineisiin. Muun muassa varmuusvarastoinnin kannaltahan muutos on erittäin merkittävä.

Vaikka Suomen ilmaston muuttumisella ei juurikaan ole suoria kasvavia vaikutuksia nimenomaan Suomen huoltovarmuuteen, paikalliset sääilmiöt ja ilmasto-olot vaikuttavat silti kuten aina ennenkin.

“Esimerkiksi ankaria jäätalvia on Suomessa jatkossakin, mutta todennäköisesti harvemmin. Se on syytä huomioida esimerkiksi, kun mietitään jäänmurtajakapasiteetin ylläpitoa. Kun talvi on ankara, pohjoisen satamiin ei pääse ilman jäänmurtajien apua”, ILMAHUOLTO-hankkeesta HVK:ssa vastannut johtava varautumisasiantuntija Tapio Tourula sanoo.

Johtava varautumisasiantuntija Tapio Tourula, Huoltovarmuuskeskus

Toisaalta äkillisten, äärimmäisen kovien myrskyjen mahdollisuus on aina olemassa, ilman ilmastonmuutostakin.

“Pahimmillaan myrsky voi aiheuttaa yhteiskunnallisen poikkeustilan. Gudrun-myrsky Ruotsissa vuonna 2005 aiheutti metsätuhot, joka vastaa Suomen vuotuisia hakkuita. Vastaavanlainen myrsky on mahdollinen myös meillä. Emme vain tiedä, milloin se osuu kohdalle”, Mäkelä sanoo.

Tiestön ja vesihuollon korjausvelka pidettävä mielessä

Myrskyihin on jo varauduttu erilaisilla Ilmatieteen laitoksen, eri pelastusviranomaisten ja HVK:n hankkeissa (lue lisää SILVA-hankkeesta). Mäkelä ja Tourula ovatkin enemmän huolissaan hitaasti ja hiipien etenevistä sään muutoksista ja niiden vaikutuksista.

Suomi on riippuvainen logistiikan toimivuudesta. Siksi jäänmurtajakapasiteetin lisäksi esimerkiksi tiestön kuntoon ja korjausvelan kasvuun kannattaisi kiinnittää huomioita. Kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin pitkin talvea, tiestö kuluu kovia pakkastalvia enemmän.

“Leudontuvien talvien vaikutukset eivät konkretisoidu yhtenä talvena, joten on helppo ajatella, että korjataan joskus myöhemmin. Onko kuitenkin mahdollista, että vuosien kuluessa nämä hitaat vaikutukset konkretisoituvat jopa huoltovarmuuskriittisesti?” Tourula pohtii.

Tiestön kunto vaikuttaa usealle teollisuudenalalle. Suuri osa maaliikenteestä kulkee pääväyliä pitkin, mutta metsätaloudessa myös pienemmät tieosuudet ovat tärkeitä. Lisäksi kun talvet ovat leutoja, maa ei routaannu, eikä metsähakkuitakaan voida tehdä talviaikaan. Monen toimialan on varmasti mietittävä uusia vaihtoehtoja.

Hitaasti eteneviä ilmaston lämpenemisen seurauksia ovat myös esimerkiksi hellejaksojen lisääntyminen ja niiden vaikutus terveydenhuoltoon. Sen lisäksi, että helteet voivat lisätä kuolemantapauksia, niillä on vaikutusta terveydenhuoltomme kantokykyyn etenkin, kun väestö ikääntyy.

“Jos helleaallon aikana sattuu olemaan jokin pandemia päällä, riittääkö terveydenhuollon resurssit ihmisten hoitamiseen?”

Mäkelä nostaa esiin myös lämpenemisen lisäämät riskit maa- ja metsätaloudelle. Esimerkiksi kuusipuuta hajottava kirjanpainajakuoriainen aiheuttaa suurta tuhoa nyt Unkarin korkeudella. Ilmaston lämmetessä kirjanpainajan esiintymisalue siirtyy pohjoisemmaksi.

“Jos kesät ovat riittävän lämpimiä, kirjanpainajat saattavat tuhota myös terveitä puita. Riski ei välttämättä ole huoltovarmuuskriittinen, mutta sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia metsätaloudelle. Ruotsissa kirjanpainajat ovat jo aiheuttaneet merkittäviä tuhoja”, Mäkelä sanoo.

Mäkelä mainitsee myös vesihuollon korjausvelan, joka on selvityksen mukaan joillain alueilla huomattava.

“Kaikilla vedenottamoilla ei välttämättä ole varajärjestelmiä esimerkiksi raakaveden saastumisen varalta. Suuri osa juomavedestämme tehdään pintavedestä, ja kun talvet ovat aiempaa leudompia, pelloilta ja esimerkiksi avohakkuualueilta valuu isoja määriä ravinteita vesistöihin. Tämä on mahdollinen terveysuhka. Meidän puhtaina pitämämme vedet eivät välttämättä ole enää niin puhtaita.”

Sadekausien lyheneminen vaikuttaa laajasti

Ruokaan, veteen ja olosuhteisiin liittyvät kriisit muualla maailmassa vaikuttavat Suomeen epäsuorasti joko nopeasti tai viiveellä. Ilmastonmuutos nostaa keskilämpötiloja ympäri maailmaa. Sadekaudet ovat paikoin jääneet tulematta tai ne ovat aiempaa lyhyempiä. Vesipulalla on laajat ja moninaiset vaikutukset paikallisesti sekä ilmastonmuutoksen epäsuorien vaikutusten kautta myös Suomeen.

“Vesi on elämisen edellytys. Sillä on merkitystä ruokaturvaan ja elämisen edellytyksiin laajasti. Jos satokausi menetetään Afrikan tai Lähi-idän alueella useampana vuonna peräkkäin, tilanne johtaa pahimmillaan ilmastopakolaisuuteen. Se vaikuttaa konfliktiherkkyyteen, yhteiskuntien toimivuuteen, talouteen ja ruokaturvaan monella tavoin”, Mäkelä sanoo.

Kaikella tällä on pitkälle vaikuttavia seurauksia.

“Suomi on lähes täysin riippuvainen esimerkiksi valkuaisaineiden tuonnista. Vastaavasti paikalliset rajuilmat tai tulvat saattavat aiheuttaa aasialaisessa komponentti- tai kemiantehtaassa tuotantokatkoksia. Vaikutukset Suomen teollisuuteen voivat olla äkillisiä ja merkittäviä. Meidän olisi hyvä pystyä paremmin ymmärtämään näiden vaikutuksia Suomen huoltovarmuuteen”, Tourula sanoo.

Uudistuva energiantuotanto tuo innovaatiomahdollisuuksia

Ilmastonmuutoksen hillinnän seuraukset luetaan ilmastonmuutoksen siirtymävaikutuksiin. Ilmaston ja luonnon kannalta on hyvä, että fossiilisesta energiantuotannosta pyritään eroon. Tähän meidät pakottaa myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.

“Uudenlainen energiantuotanto ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Se muuttaa jopa globaaleja valta-asemia. On mietittävä toimintatapoja uusiksi ja kehitettävä uusia innovaatioita. Fossiilisia polttoaineita on helpompi varastoida kuin monia uusiutuvia polttoaineita tai esimerkiksi sähköä. Ja varmuusvarastointihan on Suomen huoltovarmuuden yksi tärkeä osa”, Mäkelä sanoo.

Toisaalta Mäkelä ja Tourula ovat toiveikkaita. Uudet innovaatiot ovat kansantaloudelle mahdollisuus. Ilmastonmuutoksen siirtymävaikutusten vuoksi Suomi tavoittelee merkittävää vetytalouden kasvua. Vihreää vetyä tuotettaisiin suuria määriä vihreällä sähköllä ja käytettäisiin edelleen teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin korvaamaan nykyisiä fossiilisia raaka- ja polttoaineita. Samalla myös sähkön varastoimisen ongelma helpottuisi.

Mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa ja tutkimusta.

”HVK:ssa on aloittanut ilmastonmuutos- ja avaruusasioihin keskittyvä oma tiimi, jonka avulla ilmastonmuutokseen ja avaruusmyrskyihin liittyvät huoltovarmuusvaikutukset ja -riskit voidaan arvioida ja hallita aiempaa paremmin”, Tourula sanoo.

Lue lisää ILMAHUOLTO-hankkeen raportista.

Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Jari Nenonen, Ilmatieteenlaitos ja Colourbox

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Jukka Ruusunen nojaa tuolinselkään ja katsoo kameraan

Huoltovarmuus on yhteinen asia

Jukka Ruususen kuuden vuoden pesti huoltovarmuusneuvoston puheenjohtajana on ollut kriisien täyttämä. Puheenjohtajuus ja Fingridin toimitusjohtajuus ovat olleet todellinen näköalapaikka varautumiseen.
Symbolikuva, jossa mm. lukko ja robottikädet

Kyberhyökkääjät käyttävät tekoälyä – mitä suojautuminen vaatii?

Tekoäly tehostaa perinteisiä kyberhyökkäyksiä lisäämällä niiden nopeutta, laajuutta, kattavuutta ja yksilöllistä kohdentamista. Suojautuminen tuleviin hyökkäyksiin vaatii kyberturvallisuudelta automaatiota ja nopeutta.

Pipetinkärkien pesulinjasto rakentaa uudenlaista huoltovarmuutta

Suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä luodulla pipetinkärkien pesulinjastolla parannetaan terveydenhuollon kriisinkestävyyttä. Toimintamallia voi hyödyntää laajasti.