Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Huoltovarmuuselonteko on jo itsessään merkittävä työ

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle huoltovarmuusselonteon, joka on ensimmäinen laatuaan. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) näkökulmasta on erittäin hienoa, että huoltovarmuus huomioidaan nyt itsenäisenä kokonaisuutena. Näin yksi suomalaisen kokonaisturvallisuuden kulmakivistä nostetaan muiden kansalaisten turvallisuuden ja mahdollisimman häiriöttömän elämän kannalta keskeisten teemojen joukkoon.

ASIANTUNTIJALTA
15.9.2022
huoltovarmuusvarautuminen
Johdon strategisen tuen päällikkö Nuutti Nikula, Huoltovarmuuskeskus

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuudessa tapahtuvan huoltovarmuustyön kautta Suomessa myös elinkeinoelämä ja järjestöt on tunnistettu keskeisiksi turvallisuuden tuottajiksi ja on tärkeää, että tämä kansainvälisestikin poikkeuksellinen malli avataan laajemmin omana selontekonaan.

Prosessi selonteon kirjoittamiseksi aloitettiin vuoden 2021 loppupuolella. Huoltovarmuutta on aiemmin käsitelty valtioneuvoston muissa selonteoissa, kuten puolustusselonteko (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78), ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:30) ja sisäisen turvallisuuden selonteko (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:48).

Varautumisen eri toimijoita osallistettiin laajasti

Koronapandemia testasi suomalaista varautumistyötä laajasti, ja siten oli perusteltua ja tärkeää avata huoltovarmuusjärjestelmää laajemmin parlamentaariseen keskusteluun. Vaikka huoltovarmuustyötä on Suomessa tehty pitkäjänteisesti jo vuosikymmeniä, sen erityispiirteitä, ongelmia ja tulevaisuuden haasteita ei ole aiemmin pyritty kirjoittamaan yhtä kootusti yksiin kansiin. Työ organisoitiin niin, että selonteon valmistelua ohjasi suppea poikkihallinnollinen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi TEM:n kansliapäällikkö. Myös HVK:lla oli edustajansa ryhmässä.

Selonteon valmistelun seurantaa varten asetettiin myös kansanedustajista koostuva parlamentaarinen seurantaryhmä, jolle avattiin myös Huoltovarmuuskeskuksen tekemän työn luottamuksellisia erityispiirteitä ja siten konkretisoitiin maan tärkeimmän päätöksentekoelimen jäsenille sitä, miten Suomessa on erilaisiin uhkiin varauduttu. Parlamentaarisen seurantaryhmän kiinnostus osoitti, että tällainen tapahtuma oli erittäin tärkeä ja olisi toivottavaa, että sellaisia kyetään jatkossakin pitämään.

Selontekotyössä järjestettiin myös työpajoja, joihin osallistettiin Huoltovarmuusorganisaatio, Huoltovarmuusneuvosto, Huoltovarmuuskeskuksen hallitus, valmiuspäälliköitä, etujärjestöjä ja Huoltovarmuusorganisaation ulkopuolisia elinkeinoelämän edustajia. Työpajoissa osallistujat toivat esiin huoltovarmuuden kannalta keskeisiä tulevaisuuden uhkia ja käsittelivät sitä, miten huoltovarmuus tulisi Suomessa järjestää. Työpajoissa käytiin vilkasta ja varautumistyön kehittämisen kannalta tärkeää keskustelua. Vaikka kaikki löydökset eivät selontekoon kirjautuneetkaan, työpajat toimivat niihin osallistuneille henkilöille hyvänä oppituntina huoltovarmuustyöstä ja siitä, miten siitä eri tahot ajattelevat.

Nato-jäsenyys tuo omat muutoksensa myöhemmin

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan vaikutti selonteon tekemiseen ja ministeriö teki punnitun päätöksen siitä, että selonteko valmistellaan nykyiselle eduskunnalle alkuperäisessä annetussa aikaraamissa. Tämä tarkoitti, että joitakin selonteon kannalta keskeisiä kohtia, kuten toimenpidesuosituksia, ei voitu käsitellä niin syvällisesti, kuin ehkä työtä aloitettaessa olisi toivottu.

Suomen tuleva Nato-jäsenyys jo itsessään muuttaa varautumistyötä ja sen järjestäytymistä tavoilla, joita ei voida tyhjentävästi huoltovarmuusselonteossa kirjoittaa auki, sillä ne vaativat oman poliittisen päätöksentekonsa. Myös EU:sta tuleva CER-direktiivi vaatii muutoksia, jotka väistämättä muuttavat sitä, miten huoltovarmuus Suomessa tulevaisuudessa järjestetään. HVK kritisoikin omassa lausunnossaan sitä, että näistä asioista olisi pitänyt kyetä tekemään voimakkaampia linjauksia. Toisaalta HVK:ssa kyllä ymmärrettiin hyvin se, miten kovassa aikataulullisessa paineessa ministeriö työtään teki ja miten hankalaa tällaisten liikkuvien maalien auki kirjoittaminen on. Kuten muualta tulleessa laajassa palautteessa, myös HVK:n lausunnossa todetiin selontekotyön tärkeä merkitys.

Huoltovarmuustyön resurssien turvaaminen tärkeää

Selonteossa tunnistetaan neljä huoltovarmuuden kehittämislinjausta:

  • huoltovarmuuden taloudelliset resurssit
  • huoltovarmuussääntelyn ajantasaistaminen
  • sektorikohtainen varautumisen ja yhteistyön kehittäminen sekä osaamisen varmistaminen
  • verkostomallin kehittäminen sekä jatkuvan yhteiskunnallisen vuoropuhelun tarve.

HVK:n näkökulmasta ensimmäinen linjaus on kaikkein merkittävin. Huoltovarmuusmaksuun ei ole tehty inflaatiotarkistusta sen säätämisen jälkeen, joka tapahtui jo 30 vuotta sitten. Myös, sinänsä erinomainen ja välttämätön siirtymä pois fossiilisista polttonesteistä, pienentää niitä resursseja, joita HVK:lla on käytössään. Nämä tekijät yhdistettynä uuteen turvallisuusympäristöön ja sen asettamiin haasteisiin ja välttämättömiin panostuksiin tarkoittavat, että Huoltovarmuusrahaston kantokyky tulee turvata erillistoimenpitein. Tämä huoli selonteossa nyt tunnistetaan ja HVK on luottavainen, että asialle myös tehdään jotain.

Huoltovarmuusselonteko on lukemisen arvoinen paketti myös huoltovarmuustyön veteraaneille ja antaa erinomaisen pohjan työn kehittämiselle. Se ei itsessään vielä kirjaa auki niitä haasteita, joita huoltovarmuustyöllä on, mutta se luo pohjaa laajemmalle keskustelulle siitä, miten varautumistyö voidaan jatkossakin organisoida tavalla, joka palvelee kansalaisten parempaa arkea.

Nuutti Nikula / Johdon strategisen tuen päällikkö, Huoltovarmuuskeskus

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Ruokahuolto on kuin rauhanturvaaja

Elintarvikehuoltosektori kehittää koko alansa arvoketjun huoltovarmuustyötä pellolta kauppoihin, teollisuuteen ja meidän kaikkien pöytiin. Puheenjohtaja Minna-Mari Kailalle sektorin työ on äärimmäisen motivoivaa.
Petri Häkkinen

Julkiset palvelut taklaavat sähkökatkot yhteistyöllä

Kun sähköt katkeavat pitemmäksi aikaa, ihmisten hätään vastataan viestinnällä ja eri viranomaisten sujuvalla yhteistyöllä. Kunnat testasivat toimintatapojaan laajojen sähköhäiriöiden varalta pääkaupunkiseudun RESPA 22 -yhteisharjoituksessa syyskuussa.

Informaatioturvallisuus keskeinen osa digitaalista turvallisuutta

Informaatioturvallisuus on keskeinen osa nykypäivän digitaalista turvallisuutta. Huoltovarmuuskeskus onkin pilotoimassa informaatioturvallisuuden osaamiskeskusta, jonka tehtävänä on tunnistaa yhteiskunnalle haitallista informaatiovaikuttamista. Mutta mistä oikeastaan puhutaan kun puhutaan informaatioturvallisuudesta tai -vaikuttamisesta?