Varmuusvarastojen veljeskunta
ACOMES-kokous tarjoaa öljytuotteiden varmuusvarastoinnista vastaaville organisaatioille käytännönläheistä kansainvälistä yhteistyötä.
Syyskuussa vuosittain pidettävä Annual Coordinating Meeting Entities Stockholding (ACOMES) kokoaa öljyn varmuusvarastoinnista vastaavien valtiollisten organisaatioiden edustajia eri puolilta maailmaa jakamaan tietoa ja vertailemaan kokemuksiaan.
Kokouksissa on tyypillisesti kuutisenkymmentä osanottajaa edustamassa kolmeakymmentä maata ja valtiollista organisaatiota. Eurooppalaisten valtioiden lisäksi osallistujia on Yhdysvalloista, Japanista, Koreasta ja Kiinasta.
Joukosta puuttuu toisaalta sellaisia maita kuin Iso-Britannia, Ruotsi ja Norja, joissa varmuusvarastointi ja sen organisointi on lakisääteisesti määrätty yritysten tehtäväksi ja viranomainen vain valvoo sen toteuttamista. Nämä maat osallistuvat kansainväliseen yhteistyöhön Kansainvälisen energiajärjestön eli IEA:n kautta, johon myös ACOMES-osallistujat kuuluvat.
Kaikki hyötyvät yhteistyöstä
Kokouksiin Huoltovarmuuskeskuksen edustajina osallistuneet energiahuolto-osaston johtaja Risto Leukkunen ja tuoteryhmäpäällikkö Jouni Kivi muistuttavat, että ACOMES ei ole organisaatio vaan tapahtuma, jossa käsitellään pelkästään öljytuotteiden varmuusvarastointiin liittyviä teknisiä, taloudellisia ja hallinnollisia käytännön kysymyksiä.
”Tässä joudutaan tekemään jatkuvaa rajankäyntiä teknis-hallinnollisten asioiden ja energiapolitiikan välillä, sillä politiikka – esimerkiksi EU-direktiivit – vaikuttaa voimakkaasti käytännön varastointiin” Leukkunen kuvaa.
”Arvostamme kovasti tätä tapahtumaa, sillä se perustuu vapaaehtoisuudelle ja siellä vallitsee hyvä yhteistyön henki. Osapuolet kokevat selvästi hyötyvänsä osallistumisestaan ja siksi he jakavat mielellään tietojaan ja osaamistaan esityksissä ja keskusteluissa.”
Kokouksella on myös joitakin työryhmiä. Huoltovarmuuskeskus on ollut perustamassa kustannusvertailuihin keskittyvää työryhmää ja toimii siellä aktiivisesti. Toinen HVK:lle tärkeä ryhmä kokoaa yhteen parhaita käytäntöjä.
Avoimuutta anonymiteetin suojassa
Kokouksissa noudatetaan Chatham house -sääntöä, jossa kaikki osanottajat voivat hyödyntää vapaasti sieltä saamaansa tietoa, mutta eivät saa paljastaa tietolähteitään eivätkä yksittäisten osanottajien kantoja.
Jouni Kivi arvioi, että luottamuksellisuudesta on kaikille osapuolille selvää hyötyä.
”Anonymiteetin suojassa voidaan kerätä ja jakaa sellaista tietoa, jota ei muuten olisi mahdollista saada kokoon. Meillä on esimerkiksi käytettävissä erittäin yksityiskohtaista tilastotietoa ja benchmark-vertailulukuja eri ratkaisuille, vaikka emme tiedäkään yksittäisten maiden lukuja. Suomalainen kustannustasomme on näiden vertailulukujen valossa parasta AAA-luokkaa.”
Edullisesta kustannustasosta saamme kiittää suomalaista peruskalliota, sillä pohjaveden alapuolelle louhittavat kallioluolat ovat paitsi ympäristön kannalta turvallisia, myös kustannusmielessä ylivoimaisia.
”Muualla maailmassa käytetään samaan tarkoitukseen muun muassa vanhoja suolakaivoksia sekä erilaisia maanpäällisiä säiliöitä ja varastotiloja. Varsinkin jälkimmäisessä tapauksessa turvallisuudesta huolehtiminen ja ympäristöriskien minimointi tulee todella kalliiksi.”
Lue lisää verkosta: Huoltovarmuusorganisaation energiahuollon toimiala
Teksti ja valokuva: Jussi-Pekka Aukia
