Pandemia haastaa elintarvikehuollon

29.4.2020

Elintarvikehuollon varautumisessa pitää pystyä ennakoimaan mahdollisia tulevia tapahtumakulkuja maatiloilta ihmisten ruokapöytään saakka.

Päivittäistavarakaupan myynti on pandemiakuukausina vakiintunut noin 30% normaalitilannetta korkeammalle tasolle, sillä noin miljoona päivittäistä ateriaa, jotka normaalisti tarjottaisiin kouluissa, työpaikoilla ja ravintoloissa, valmistetaan ja syödään kotona. Ruokajonoja ei ole nähty, ja ensimmäisen hamstrausviikon jälkeen kaupat ovat toimineen lähes normaalisti. Myös tuotanto, logistiikka ja kansainvälinen elintarvikkeiden ja lääkkeiden tuonti on jatkunut lähes häiriöttä. 

Ilman EU:ta meillä olisi tämänhetkistä paljon vaikeampi tilanne ruoan ja lääkkeiden saatavuudessa.

 

 

Ei pelkkää verkkokaupan kasvua

Valmiusasiamies Jaakko Pekki Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osastolta sanoo, että onnistuminen on koko elintarvikehuoltosektorin sekä sen eri toimijoiden yhteistyön ja venymisen tulos.

”Verkkokauppa on moninkertaistunut, vaikka kokonaisuuteen sillä ei ole ollut niin suurta vaikutusta kuin lehtikirjoittelusta voisi päätellä. Verkkokaupan osuus on ollut noin sata miljoonaa euroa päivittäistavarakaupan vuosittaisesta 18,6 miljardin euron myynnin kokonaisuudesta, ja vaikka sen myynti kymmenkertaistuisi, sen osuus koko kakusta olisi vain viitisen prosenttia.”

Valtaosa ostoksista siirtyy edelleenkin kuluttajan kassissa kaupasta kotiin.

”Uskon, että ainakin osa verkkokaupan kasvusta jää pysyväksi erityisesti suurissa kaupungeissa, kun ihmiset tottuvat ja tykästyvät helppoon tapaan asioida verkkokaupassa. Siellä myös ruoan tilaaminen ravintoloista kotiin on ollut jo tuttua, mutta harvaseudulla se on etäisyyksien takia jo paljon kalliimpaa ja vaikeampaa.”

Katse kausityövoimassa

Elintarvikehuollon varautumisesta huolehtivien huomio on tällä hetkellä keskittynyt kausityövoiman saantiin maatiloille ja marjanpoimintaan. Vaikka rajat ovat kiinni, neuvoteltiin erikoisjärjestelyt 1500 Ukrainasta tulevalle ammattilaiselle, jotka olisivat karanteenin jälkeen päässeet työskentelemään kasvitarhoilla ja viljelyksillä. Valitettavasti Ukrainan hallitus päätti estää heidän lähtönsä.

”Siellä pelätään, että siirtotyöläiset tuovat virusta mukanaan syksyllä ulkomailta palatessaan. Se on ymmärrettävää, sillä ukrainalaisia on työskennellyt paljon myös maissa, joissa epidemiatilanne on huomattavasti vakavampi kuin Suomessa”, Jaakko Pekki pahoittelee.

”Viime viikolla maahan ehti saapua yksi 200 hengen lentokoneellinen työntekijöitä. Heidänkin lähtölupansa oli tiukoilla, ja aiheutti Ukrainassa hallinnon sisäistä kädenvääntöä. Diplomaattinen ponnistelu lupien saamiseksi jatkuu kuitenkin edelleen.”

Olemme tehneet paljon työtä yhdessä ministeriöiden, MTK:n ja alkutuotantopoolin kanssa, että nämä työntekijät saataisiin Suomeen. Työ on näkymätöntä ja haastavaa, ja siihen liittyy paljon erilaisia vivahteita.

 

Yhteensä Suomeen on tähän mennessä saapunut noin 400 ulkomaista kausityöntekijää.

”Valtaosa on tuttua porukkaa, joka on ollut aikaisemminkin näillä samoilla maatiloilla ja joilla on kesäsesongin käynnistämiseen vaadittavaa kokemusta ja osaamista. Lisäksi kotimaasta on voitu rekrytoida työvoimaa, joka ei välttämättä ole niin kokenutta”, Pekki kuvaa tilannetta.

”Olemme tehneet paljon työtä yhdessä ministeriöiden, MTK:n ja alkutuotantopoolin kanssa, että nämä tekijät saataisiin Suomeen. Tämä työ on näkymätöntä ja haastavaa, ja siihen liittyy paljon erilaisia vivahteita.”

Rekrytointia myös kotimaasta

Pekki korostaa, että alkutuotannon työvoiman saatavuus on kriittistä koko elintarvikehuollon varmistamisessa. Jos siinä ei onnistuta, se näkyy kesällä ja syksyllä huoltovarmuudessa ja myytävien tuotteiden valikoimissa ainakin metsämarjojen ja kotimaisten vihannesten kohdalla.

Maatilatyö vaatii osaamista ja kokemusta, ja useana kesänä tilalla jo työskenneeltä työt sujuvat huomattavasti nopeammin kuin ensikertalaiselta.

”Suomalaiset saattavat vielä lähteä maatiloille, minne heitä on muun muassa MTK:n somekampanjoiden kautta hakeutunutkin, mutta väen saaminen metsiin marjoja poimimaan on jo vaikeampaa.”

Varautumisessa katse on pidettävä myös pitemmällä tulevaisuudessa. Yksi mahdollinen tapahtumakulku on koronaepidemian ensi talvena aiheuttama kansainvälinen ruokakriisi ja sen laajat seurannaisvaikutukset.

”Ruokakriisi ei merkittävästi vaikuttaisi Suomen kaltaisiin vauraisiin EU-maihin, sillä meillä on varaa ostaa elintarvikkeita ja tuotamme joka tapauksessa 80% ruoastamme itse. Kehittyvissä maissa tilannne on toinen ja nälänhädän iskiessä ruokaa on lähdettävä hakemaan tarvittaessa myös oman maan ulkopuolelta. Ja tämä voimistaisi pakolaiskriisiä EU:n rajoilla. Sellaiseenkin skenaarioon EU:n on yhdessä varauduttava, vaikka kaikkien katse on nyt kohdistunut koronavirustilanteen hoitamiseen.”

Maatilatyö vaatii osaamista ja kokemusta, ja useana kesänä tilalla jo työskenneeltä työt sujuvat huomattavasti nopeammin kuin ensikertalaiselta.

 

EU pitää sisämarkkinat avoimina

Vaikka EU:n hidasta ja epävarmaa regointia pandemiaan on kritisoitu vahvasti, unioni on Pekin mielestä onnistunut perustehtävässään hyvin, sillä se on pystynyt pitämään talousalueen sisämarkkinat avoimina.

”Jäsenvaltioilla on tällaisessa tilanteessa voimakasta halua protektionismiin, mutta EU on kovalla työllä onnistunut torjumaan esimerkiksi ruokavientikiellot, ja ruoka, lääkkeet ja kriittiset materiaalit pääsevät liikkumaan.”

HVK seuraa lähetystöjen eri maista välittämiä hiljaisia signaaleja yhteistyössä ministeriöiden kanssa ja ylläpitää osaltaan yhteistä tilannekuvaa. Vaikka joissakin maissa käydään keskustelua ruoan vientikielloista, ne ovat jääneet keskustelun asteelle tai eivät koske EU:n sisämarkkinoita.

”Ilman EU:ta meillä olisi tämänhetkistä paljon vaikeampi tilannne ruoan ja lääkkeiden saatavuudessa. Toimivat sisämarkkinat ovat Suomen huoltovarmuudelle kriittisen tärkeät siinäkin mielessä, että elintarvikkeiden korkeasta omavaraisuusasteesta huolimatta meille tulee Euroopasta myös paljon alkutuotannon tuotantopanoksia, kuten rehuvalkuaista ja siemeniä.”

Kuvat:

Mansikanpoimija, Colourbox ja Mansikanviljelyä kasvihuoneessa Euroopassa, kuvaaja Alexey Ushanev, Wikipedia

 

 

 

 

Jaa artikkeli