Iskunkestävä Suomi on meidän kaikkien vastuulla – ja meille kaikille mahdollisuus!

Suomen huoltovarmuus lepää yritystemme harteilla, ja yritysten vapaaehtoinen varautuminen muodostaa sen perustan. Meillä on suuri vastuu varmistaa, että Suomi on iskunkestävä yhteiskunta, jossa elämä jatkuu mahdollisimman häiriöttä myös kriisitilanteissa. On kuitenkin hienoa todeta, että meillä on aidosti ymmärrys, kyky ja ennen kaikkea halu vahvistaa yhteiskunnan huoltovarmuutta vahvan yhteistyön avulla.

Teknologiateollisuus on koko yhteiskunnan selkäranka

Vuonna 2022, Venäjän hyökkäyssodan juuri alettua, Eloriihen avauspuheen pitänyt Jaakko Hirvola, silloinen Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja totesi seuraavasti: “Kilpailukykyisen teollisuuden ja viennissä onnistumisen merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle on keskeistä. Teollisuuden kriittisen tuotantokyvyn turvaaminen edellyttää muun muassa energian saatavuutta, toimivaa logistiikkaa, investointeja tuotantolaitoksiin, jatkuvaa ja tasaista tilauskantaa sekä tuotannon edellyttämien kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaamista.”

Nyt kolme vuotta myöhemmin me tiedämme, kuinka tärkeitä nämä sanat olivatkaan.

Hybridivaikuttamisesta on tullut valitettavasti osa arkea – ei enää mikään kaukainen uhkakuva. Itämerellä tapahtuneet kaapelikatkokset, tietomurrot suomalaisyrityksiin sekä laajat palvelunestohyökkäykset ovat osoittaneet, että Suomeen kohdistuvat paineet voivat ilmetä samanaikaisesti useilla eri rintamilla. Kyberhyökkäysten määrä ja älykkyys ovat kasvaneet huomattavasti tekoälyn nopean kehityksen myötä. Kuten mediasta olemme nähneet, moni organisaatio on joutunut kohtaamaan täysin uudenlaisia uhkia.

Geopolitiikka vaikuttaa arvoketjuihin. Maailmantalouden turbulenssi, mukaan lukien Amerikan tullit, on koetellut monen yrityksen taloutta. Onneksi tuoreiden ennusteiden valossa nyt näyttää jo vähän valoisammalta, teollisuuden tilauskirjat ovat täyttymässä.

Teknologiapoolin tekemä uunituore tutkimus osoittaa, että kilpailukykyisen teknologiateollisuuden rooli on entistäkin tärkeämmässä roolissa Suomen huoltovarmuuden perustana. Yli 80% huoltovarmuuden kriittisestä infrastruktuurista ja tuotantokapasiteetista on yritysten hallussa, ja teknologia-alan osuus tästä on merkittävä. Lähes kaikki alan yritykset palvelevat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimialoja – ja jopa puolet yrityksistä kertoo, että heidän asiakkaansa ovat erittäin riippuvaisia juuri heidän tuotteistaan tai palveluistaan. Tämä kertoo, että teknologiateollisuus on todellakin koko yhteiskunnan ‘piiloinen selkäranka’. Samalla tämä tutkimus nostaa esiin haasteen: yli 60 prosenttia yrityksistä on riippuvaisia kriittisistä materiaaleista, kuten kuparista ja alumiinista, joiden saatavuus ei ole omissa käsissämme. Tämä tekee toimitusketjujen varmistamisesta ja vaihtoehtojen rakentamisesta entistä tärkeämpää. Tästä selvityksestä pääsette kuulemaan lisää iltapäivän viimeisessä esityksessä – pysykää siis kuulolla.

Varautuminen on koko yhteiskunnan yhteinen asia

Varautuminen ei ole kuitenkaan vain yksittäisten yritysten tai toimialojen vastuulla, vaan koko yhteiskunnan yhteinen asia. Tätä koko arvoketjun kattavaa yhteistyötä, päästäänkin harjoittelemaan tulevassa Tieto26-harjoituksessa elintarvikesektorin osalta. Huoltovarmuuskeskus ja Digipooli parhaillaan valmistelevat ja koordinoivat tämän harjoituksen toteutusta, ja jo nyt lämpimästi kannustan teitä kaikkia siihen osallistumaan. Elintarvikesektorihan tarvitsee mm. energiaa, digitaalisuutta, logistiikkaa, alkutuotantoa ja kauppaa. Tämäkin siis läpäisee koko yhteiskunnan ja toimialat.

Vapaaehtoinen varautuminen alkaa ylhäältä. Yritysten ylimmän johdon ja hallitusten käsissä on selkeyden ja ambition luominen siihen, kuinka tärkeäksi osaksi strategiaa varautuminen aidosti nostetaan. Yritysten liiketoiminnan jatkuvuus, turvallisuus ja huoltovarmuus erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa on meidän vastuullamme ja käsissämme. Suurella osalla yrityksistä ei ole lakisääteistä varautumisvelvollisuutta, kuten valtion eri viranomaisilla – tai tietyllä rajatulla yritysjoukolla, kuten esimerkiksi telesektorilla. EU-sääntely toki velvoittaa ja ohjaa yritysten johtoa entistäkin tarkemmalla kädellä, kuten nähdään mm. NIS2, Data Act ja muiden säännösten täytäntöönpanossa.

Haluankin muistuttaa siitä, että meidän yritysjohtajien ja asiantuntijoiden vastuulla on tunnistaa ne kriittiset toiminnot ja prosessit, joista liiketoiminta ja huoltovarmuus ovat riippuvaisia. Ne tulee tunnistaa, suojata ja niitä jatkuvasti parantaa. Tämä vaatii tosiasioihin pohjautuvaa tilannekuvaa, ymmärrystä muuttuneesta maailmasta, yhteistyötä, erilaisten skenaarioiden jatkuvaa harjoittelua ja niistä oppimista.

Geopolitiikan, geotalouden, sotilaallisen näkökulman, kyberturvallisuuden, fyysisen turvallisuuden – ja ylipäätään arvoketjuihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien näkeminen on oleellinen osa huoltovarmuusyrityksen strategista johtamista. Tämä vaatii kykyä kuunnella ja omaksua – luoda näkemys ja vahvistaa yrityskulttuuria jossa turvallisuus, rohkeus toimia ja jatkuvasti oppia on sisäänrakennettu yrityksen arkeen.

Omassa yrityksessäni, Fujitsulla, turvallisuus on esimerkiksi koko yrityksen toiminnan ja strategian perusta – Security as a Foundation. Me harjoittelemme säännöllisesti ja investoimme aikaa ja resursseja turvallisuuteen ja varautumiseen. Oma kokemukseni on, että turvallisuudesta huolehtivat yritykset ovat haluttuja kumppaneita – ja se luo juuri sitä kasvua, mikä vahvistaa myös Suomen huoltovarmuutta.

Digipooli tekee työtä Suomen digitaalisen huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Digipoolissa meidän tavoitteenamme on, että suomalaisilla yrityksillä on ymmärrys, tahto ja kyky toimia digitaalisen huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Tässä onnistuminen vaatii sitä, että yritysten ja viranomaisten yhteistyöhön perustuva luottamusverkosto toimii rohkeasti ja avoimesti. Meillä on yhteinen intressi edistää yhteiskunnan digitaalista turvallisuutta, vahvistaa yritysten kykyä ennakoida häiriötilanteita ja toipua niistä. Iskunkestävä digitaalinen yhteiskunta rakennetaan yhdessä.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji – mutta sitä pitää tehdä – monelta kannalta, ja rohkeasti. Huoltovarmuusorganisaation tehtävänä on tunnistaa tulevia ilmiöitä ja pyrkiä tuottamaan näihin liittyen tietoa. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat mm. Digipoolin ja HVK:n tuottamat laajat selvitykset huoltovarmuuskriittisten toimialojen kyberkypsyydestä, tai kvanttilaskennan tietoturvavaikutuksista. Kannustankin lämpimästi seuraamaan viestintää näistä tutkimuksista esim. LinkedInissä tai HVO:n sivustoilla.

Huoltovarmuus on myös myyntivaltti

Olen itse aloittanut työurani 15-vuotiaana kesätöissä Pomarkun K-Kaupan lihatiskillä. Opin siellä koulunkäynnin ohessa sen, miten tärkeää kaupanteossa on ymmärrys asiakkaan tarpeesta – ja rohkeus myydä. Meidän suomalaisten menestys ja huoltovarmuus on myös sitä, että näemme mahdollisuuksia ja käännämme ne kaupalliseksi menestykseksi. Yritykset, jotka panostavat ennakoivaan varautumiseen ja turvallisuuteen, rakentavat paitsi iskunkestävää Suomea myös omaa kilpailukykyään. Näinä päivinä suomalaisuus ja siihen yhdistetty vahva turvallisuus on myyntivaltti, se avaa ovia kansainvälisillä markkinoilla, sille on kysyntää. Meillä pitää olla rohkeutta kertoa näitä tarinoita, nostaa kissanhäntää ja olla aidosti ja rohkean kaupallisesti ylpeitä tästä osaamisesta, mitä vuosikymmenten aikana olemme varautumiseen kerryttäneet.

Iskunkestävä Suomi on todella meidän kaikkien vastuulla – ja meille kaikille mahdollisuus!

Kirjoittaja on Fujitsu Finland OY:n toimitusjohtaja ja Huoltovarmuusorganisaation Digipoolin puheenjohtaja. Kirjoitus perustuu puheeseen, jolla Hanna Kivelä avasi elokuussa 2025 järjestetyn teknologia-alan poolien Eloriihi-varautumisseminaarin.