Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Ruokaa riittää varautumisyhteistyöllä

Päivittäistavarakauppa on selvinnyt hienosti koronaepidemian ensimmäisestä vaiheesta. Tilanteen pitkittyessä eteen nousee uusia haasteita.

7.4.2020
elintarvikehuolto

Huhtikuun alussa julkistetun tutkimuksen mukaan päivittäistavarakauppa – ja koko sen takana toimiva elintarvikeketju – on suomalaisten mielestä toiminut koronaepidemian aikana parhaiten. Lähes neljä viidestä vastaajasta on ollut tyytyväinen ruokakauppansa toimintaan.

Suomi on maailman viidenneksi paras maa ruokaturvan osalta.

Valmiusasiamies Jaakko Pekki Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osastolta pitää saavutusta todella merkittävänä, sillä viime viikkoina kaupoissa on nähty sekä epidemiatietoisuuden herättämä ensimmäinen lyhyt hamstrausvaihe jauho-, säilyke- ja vessapaperiryntäyksineen että kulutuksen rakenteen pitkäkestoisempi muuttuminen.

Valokuvassa Jaakko Pekki.
Jaakko Pekki

Suurkeittiöistä kotiruokailuun

Kauppojen myynti on kasvanut kolmanneksella vain muutamassa viikossa, sillä koulut ovat kiinni, päiväkodeissa on vähän lapsia ja ihmiset ovat etätöissä kodeissaan. Ja tämän seurauksena noin miljoona normaalisti päivittäin tarjoiltavaa suurkeittiöateriaa jää valmistamatta ja syömättä.

”Kuluttajat hakevat nyt lähes kaiken kuluttamansa ruoan kaupasta kotiin, missä siitä valmistetaan varsin erilaisia aterioita kuin ravintoloissa tai laitoskeittiöissä. Monissa tuoteryhmissä myynti on asettunut kymmeniä prosentteja normaalia korkeammalle tasolle”, Pekki kuvaa.

”Samalla kaupassa käyntien määrä on vähentynyt ja keskiostos on vastaavasti noussut. Ihmiset käyvät kaupassa aikaisempaa harvemmin, niin kuin on toivottukin.”

Kuluttajapaniikin tyhjentämät hyllyt on täytetty nopeasti uudelleen, eikä kauppojen edustalla ole näkynyt ruokajonoja.

Poolit yhteistyöfoorumeina

Kuluttajien paniikin tyhjentämät hyllyt on täytetty nopeasti uudelleen, eikä kauppojen edustalla ole näkynyt ruokajonoja. Onnistumisen takana on päivittäistavarakaupan laadukas jatkuvuussuunnittelu ja elintarvikeketjun pooleissaan tekemä pitkä varautumisyhteistyö, joka Pekin mielestä on viimeistään nyt osoittanut voimansa. Myös yhteisen tilannekuvan muodostaminen koronavirustilanteen vaikutuksista elintarvikehuoltoon on ollut tärkeä.

”Elintarvikehuollon poolisihteerit arvioivat jopa päivittäin Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamiesten kanssa tilannetta ja mahdollisesti tarvittavia ennakoivia toimenpiteitä. Olemme välittäneet tätä tilannekuvaa yrityksille ja valtiontason toimijoille, ja myös viestineet siitä kansalaisille avoimesti ja yhtenäisesti.”

Kauppa, teollisuus ja alkutuotanto keskustelevat nyt nimenomaan pooliensa kautta.

”Poolit ja niissä toimivat yritykset ovat tärkeitä sekä tilannekuvan luomisessa että keskustelufoorumina. Teemme myös yhteistä skenaariotyötä, jossa kaikki katsovat lähitulevaisuuteen ja miettivät keskinäisriippuvuuksiaan – esimerkiksi juuri nyt sitä, mitä alkutuotannon mahdolliset häiriöt merkitsevät aikanaan teollisuudelle ja kaupalle”, Pekki sanoo.

”Ellei alkutuotantoa pystytä nyt turvaamaan, se näkyy kesän jälkeen kaupoissa. Tällä hetkellä mietimme esimerkiksi ulkomaisten kausityöntekijöiden maahanpääsyn helpottamista.”

Valokuvassa porkkanoita jotka kasvavat mullasta.

On kansainvälisestikin poikkeuksellista, että yritykset, jotka normaalitilanteessa kilpailevat verisesti keskenään, jakavat nyt poolin kautta tietoa.

”Mitään liikesalaisuuksiin liittyvää he eivät tietenkään jaa toisilleen, vaan ainoastaan varautumiseen liittyviä parhaita käytäntöjään ja toimintamallejaan. On ollut hienoa havaita, että kaikki haluavat toimia vastuullisesti ja huolehtia ruoan saatavuudesta Suomessa.”

Varautuminen jatkuu

Vaikka tilanne kaupoissa on rauhoittunut, uusiin haasteisiin varautuminen jatkuu.

”Hamstrauksen toinen aalto on edelleen mahdollinen. Toimintaa myymälöissä uhkaavat myös lisääntyvät sairauspoissaolot. On mahdollista, että joitain myymälöitä joudutaan jopa sulkemaan henkilökunnan puutteen vuoksi”, Pekki varoittaa.

”Suomessa on tällä hetkellä noin 2800 päivittäistavaramyymälää, joten yksittäisillä sulkemisilla ei ole suurta vaikutusta ruokahuoltoon, vaikka paikallisesti se saattaakin näkyä ja tuntua. Harvaanasutuilla seuduilla keskeiset myymälät pyritään tietenkin pitämään auki, mikäli lähialueella ei ole muita vaihtoehtoja käydä ostoksilla.”

Tuontihedelmien ja -vihannesten hinnat voivat nousta ja niiden toimitukset voivat vaikeutua. Samoin kotimaisten kasvisten, vihannesten sekä marjojen hinnat saattavat nousta kesällä ja syksyllä, mikäli maatiloille ei saada riittävästi työvoimaa.

”Logistiikka toimii kohtuullisen hyvin niin kotimaassa kuin ulkomailta tuotavien elintarvikkeidenkin osalta, mutta näissä tuotteissa on kaikkialla haasteena työvoiman saanti maatiloille, ja tuottajamaissa paikallisen kulutuksen voimakas kasvu.”

Ellei alkutuotantoa pystytä nyt turvaamaan, se näkyy kesän jälkeen kaupoissa kotimaisten kasvisten, vihannesten ja marjojen korkeampina hintoina.

Ruokavarmuus säilynyt hyvänä

Kaupan ohella myös elintarviketeollisuus on joutunut sopeutumaan ravintoloiden ja suurkeittiöiden sulkemiseen ja kuluttajatuotteiden kysynnän nousuun. Samoin esimerkiksi tuoretukut ovat etsimässä uusia asiakkaita kotitalouksista joko suoraan tai kuntien kautta.

”Teollisuus pyrkii vastaamaan muuttuneeseen kysyntään lisäämällä pitkän sarjan volyymituotteiden valmistusta ja supistamaan samalla erikoistuotteiden valikoimaa. Näin vähennetään tuotannon monimutkaisuutta. Kuluttajalle se voi merkitä, että 30 laadun sijasta tarjolla on ehkä enää vain viittä laatua. Myös tuotepakkaukset merkintöineen voivat jatkossa poiketa tavanomaisesta. Ruoka ei sen sijaan ole loppumassa, vaan teollisuus päin vastoin tuottaa sitä kauppoihin enemmän kuin ennen.”

Pekki vakuuttaa, että ruokahuolto pystytään turvaamaan kaikissa tilanteissa. Kaikkia hihasta löytyviä ässiä, kuten ruoan varmuusvarastointia, ei ole vielä edes tarvinnut. Tarvittaessa se voidaan kaivaa esiin.

30 laadun sijasta tarjolla on ehkä enää vain viittä laatua.

”Suomi oli The Economistin joulukuussa 2019 julkaiseman The Global Food Security Index -vertailun mukaan maailman viidenneksi paras maa ruokaturvan osalta. Loistavan sijoituksen taustalla on peruselintarvikkeiden raaka-aineiden yli 70 prosentin kotimaisuusaste, sekä vuosikymmeniä jatkunut valtion ja yksityisen sektorin varautumisyhteistyö ja varmuusvarastointi.”

Kuvat: HVK ja Colourbox

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?
North Flip -duo, kitara ja harmonikka

Kulttuuriala pitää yllä henkistä kriisinkestävyyttä

Huoltovarmuuskeskus kokosi kulttuurialan toimijat yhteen keskustelemaan alan huoltovarmuudesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Ajatus yhteistyöstä puhutteli yli kulttuurin moninaisten rajojen ja houkutti kaikkia. Tilaisuudessa esiteltiin myös aiheesta tehty esiselvitys.
Jukka Ruusunen nojaa tuolinselkään ja katsoo kameraan

Huoltovarmuus on yhteinen asia

Jukka Ruususen kuuden vuoden pesti huoltovarmuusneuvoston puheenjohtajana on ollut kriisien täyttämä. Puheenjohtajuus ja Fingridin toimitusjohtajuus ovat olleet todellinen näköalapaikka varautumiseen.