Rajat eivät sulkeudu tavaroilta
Suomi pyrkii varmistamaan ulkomaankaupan jatkuvuuden ja logistiikan toimivuuden kaikissa tilanteissa. Sen vuoksi tavaran liikkumista ei rajoitettu, vaikka henkilöliikenne ulkomaille katkaistiin, sanoo logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Huoltovarmuuskeskuksesta.
Logistiikassa toimitusketjut ovat globalisaation myötä muuttuneet monimutkaisiksi järjestelmiksi, joissa tavaroiden varastointi on siirtynyt kasvavassa määrin kuljetusvälineisiin. Olemme kiinteä osa eurooppalaisia sisämarkkinoita ja liikenteellisesti saari, jonka tavaraliikenne on valtaosin merikuljetusten varassa. Vuonna 2019 ulkomaankaupan tonneista noin 84 prosenttia kulki meritse.
Vaikka meillä puskuroidaan pahan päivän varalle muun muassa viljaa, polttoaineita ja lääkkeitä, ei rajojakaan voi enää sulkea. Puskurointia tekevät yritykset ja eri julkiset toimijat.
”Kuljetukset pyritään hoitamaan ja pitämään satamat ja merireitit toiminnassa. Pelkästään se, että valtioneuvosto on listannut kuljetukset ja logistiikan yhdeksi yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista, viestii koko kentälle, että siihen todella halutaan panostaa.”
Kaupan kuljetusten odotetaan jatkuvan normaalisti, sillä ihmisten tarpeet eivät muutu, vaikka tuotevalikoima saattaisikin jossain määrin muuttua.
Nyt tehdään kaikki se, mitä on tehtävissä kuljetusten turvaamiseksi, eikä Suomi ole menossa kiinni, niin kuin klikkiotsikoissa maalaillaan.
”Nyt on rajoitettu joitakin toimintoja tarkoituksena ehkäistä viruksen leviämistä mahdollisimman hyvin. Yhteiskunta kuitenkin pyritään pitämään toiminnassa”, Viljanen sanoo.
”Koko kenttä on parhaillaan isossa muutoksessa, ja tilanne elää päivästä päivään. Logistiikka sopeutuu toimialana nopeasti erilaisiin tilanteisiin ja kuljetustarpeisiin. Poliittinen päätös on, miten esimerkiksi taloudellisiin vaikeuksiin ajautuvia yrityksiä mahdollisesti tuettaisiin.”
Yritykset varautuvat
Suomen huoltovarmuus ja varautuminen perustuu markkinoilla toimivien yritysten ja julkisten toimijoiden pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jota Huoltovarmuuskeskus koordinoi ja tukee. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa markkinat eivät enää riitä ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja, huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset voivat myös puuttua asiaan.
Viljanen muistuttaa, että yritykset ovat toimineet omien varautumissuunnitelmiensa mukaisesti ja sopeutuneet ilmenneisiin uusiin tilanteisiin. Huoltovarmuusorganisaatio seuraa tilannetta ja on varautunut tekemään tilanteen vaatimia toimenpiteitä.
”Viron- ja ruotsinlaivoilla, joiden kannattavuudesta olennainen osa perustuu normaalitilanteessa matkustajaliikenteeseen, on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa vähennetty alusten ja vuorojen määriä. Jäljelle jääneiden laivojen kuormana on lähes pelkästään rekkoja ja niiden kuljettajia”, Viljanen kertoo.
” Viron-, Ruotsin- ja Saksan-liikenteen roro- ja ropax-alukset liikennöivät edelleen. Tähän mennessä tilanne ei ole näkynyt rahtipuolella kovin paljoa, mutta muutokset ovat mahdollisia.”
Olemme kiinteä osa eurooppalaisia sisämarkkinoita ja liikenteellisesti saari, jonka tavaraliikenne on valtaosin merikuljetusten varassa.
Laivayhtiöt pyrkivät suojaamaan omaa henkilöstöään ja kuljettajia virustartunnoilta esimerkiksi hygieniaa koskevilla ohjeistuksilla ja sijoittamalla heitä laivoilla omiin erillisiin hytteihinsä.
”Tällaisten käytännön toimenpiteiden suunnittelu on normaalia varautumistyötä, ja nyt nämä suunnitelmat on otettu käyttöön. Ja toki on otettu käyttöön uusiakin keinoja kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Ihminen on aika kekseliäs, kun on pakko.”
Mahdotonta ennustaa tarkasti
Sekä kansainvälisissä että kotimaisissa kuljetuksissa jotkut volyymit tulevat todennäköisesti putoamaan toisten säilyessä ennallaan. Huoltovarmuusorganisaatio seuraa tilannetta tarkasti ja kokoaa päivittäin yrityksiltä tietoa, jonka pohjalta se ylläpitää tilannekuvaa ja reagoi tarvittaessa.
Yritykset tekevät omia päätöksiään sen mukaan, mikä heidän tilanteensa on. He ovat myös yhteydessä toimialaliittoihinsa ja nämä ministeriöihin, missä tarpeelliset poliittiset päätökset tehdään.
”Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeintä hoitaa tuonnista ja viennistä se osa, jonka suinkin pystymme hoitamaan. Laivayhtiöiden lisäksi on varmistettava logistisen ketjun toimivuus: satamat ja satamaoperaattorit, alusten ylläpito, huolinta ja meklarit sekä luotsit ja toimivat väylät sekä kotimaan sisäiset kuljetukset ja jakelu.”
Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeintä hoitaa tuonnista ja viennistä se osa, jonka suinkin pystymme hoitamaan
Kotimaassa tärkeä on myös henkilöliikenteen kokonaisuus siinä määrin kuin tilanne edellyttää: junat, bussit ja taksit, erityisesti työmatkaliikenne, sairaankuljetukset ja vanhusten kuljetukset, sekä kaupan ja polttoainehuollon kuljetukset.
”Kaupan kuljetusten odotetaan jatkuvan normaalisti, sillä ihmisten tarpeet eivät muutu, vaikka tuotevalikoima saattaisikin jossain määrin muuttua”, Viljanen sanoo.
”Teollisuuden toiminnan kannalta ratkaisevaa on raaka-aineiden ja komponenttien saanti. Suuri osa materiaaleista tulee valtamerten takaa. Nyt erityisenä haasteena on, että Kiinan vienti tänne Eurooppaan väheni merkittävästi tammi-helmikuussa, jolloin myös paljon kontteja jumittui sinne. Kiinan teollisuustuotanto alkaa palautua hiljalleen, mutta vie aikansa, ennen kuin sieltä lähtevät kontit ovat täällä käytettävissä.”
