Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Yhteiskunnan toimintavarmuus otettava huomioon rokotusjärjestyksessä

Uutiset koronarokotteista ovat rohkaisevia ja Suomessakin valmistaudutaan kansalaisten rokottamiseen. Asiassa on monta käytännön kysymystä ratkaistavana kuten rokotusjärjestys, jota valmistelee Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä. Huoltovarmuuskeskus on pitänyt esillä myös asiaan liittyviä huoltovarmuusnäkökulmia.

1.12.2020
terveydenhuolto

Euroopan komission koronarokotestrategia korostaa, että jäsenmaiden on tehtävä päätös rokotteiden kohdentamisesta eri ryhmiin sekä näiden ryhmien priorisoimisesta. Kansallisessa päätöksessä on komission mukaan huomioitava alkuvaiheessa mm. kuolemantapausten määrän vähentäminen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen sekä myöhemmässä vaiheessa myös yhteiskunnallisten ja taloudellisten rajoitusten vähentäminen.

Valokuvassa Jaakko Pekki.Jaakko Pekki

Rokotteiden kohdentamisessa onkin tunnistettavissa erilaisia näkökulmia, joiden kanssa joudutaan tasapainoilemaan, kun rokotusjärjestystä suunnitellaan ja siitä päätetään.

– On selvää, että terveyden turvaaminen on kaiken lähtökohta. Sen lisäksi tärkeitä näkökulmia ovat yhteiskunnan toimintavarmuus, talous sekä tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen Perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki.

Rokoteasiantuntijaryhmän tehtävänä on kokonaisharkinta rokotejärjestyksestä sekä siihen liittyvistä painopisteistä. HVK:ssa työskennellään yhteiskunnan toimintavarmuuden turvaamiseksi ja pidetään siksi tätä näkökulmaa esillä terveyden rinnalla.

– Huoltovarmuuskeskuksen ensisijainen tehtävänä on turvata väestön toimeentulo vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että välttämättömät tarpeet, kuten lämpö, sähkö, vesi, ruoka, logistiikka, terveydenhuolto ja turvallisuustoiminnot sekä ict-järjestelmät toimivat, Pekki muistuttaa.

Huoltovarmuuskeskuksessa nähdään oleellisena, että yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen huomioidaan yhtenä keskeisenä näkökulmana myös rokotusjärjestystä suunniteltaessa. Toisin sanoen: huomioidaan kansalaisille edellä mainittuja perustarpeita tuottavien ammattiryhmien kriittinen merkitys.

Kokonaisharkinnassa on lisäksi syytä ottaa huomioon ne toimialat, joissa pandemian aikana maailmalla tai Suomessa on esiintynyt tavallista enemmän tartuntaryppäitä. Näistä esimerkkeinä terveydenhuolto, elintarviketeollisuus ja rakennusteollisuus.

Olemme tuoneet esiin näkökulmia yhteiskunnan toimintavarmuuden huomioimiseksi, kun rokotuksia kohdennetaan.

Mitä lähemmäs käytäntöä mennään, sitä vaikeammaksi järjestyksen laatiminen muodostuu:

– On kyettävä myös tunnistamaan kriittiset organisaatiot priorisoitavien alojen sisältä sekä työtehtävän kriittisyyden perusteella priorisoitavat henkilöt, Pekki sanoo.

Huoltovarmuuskeskus ei tee listoja siitä, missä järjestyksessä kansalaisia rokotetaan. HVK pitää kuitenkin tärkeänä, että Kansallisessa rokotusasiantuntijaryhmässä otetaan huomioon yhtenä keskeisenä näkökulmana myös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen.

– Käymme jatkuvaa keskustelua elinkeinoelämän ja valtionhallinnon kanssa tässäkin asiassa ja olemme tuoneet esiin näkökulmia yhteiskunnan toimintavarmuuden huomioimiseksi, kun rokotuksia kohdennetaan.

Avauskuva: Daniel Paquet/Wikimedia (kuvaa rajattu), Jaakko Pekin kuva: HVK.

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Testissä Suomen selviytyminen vakavista kyberhyökkäyksistä

Vakavassa kyberhäiriötilanteessa tietoa häiriön aiheuttajasta ja laajuudesta saattaa olla vähän, mutta silti pitäisi pystyä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti.  TIETO22-harjoituksen intensiivivaiheessa testattiin huoltovarmuuskriittisten organisaatioiden toimintaa tällaisesta painetilanteessa. Kävimme harjoituksessa seuraamassa, mitä osallistujat kolmen pelipäivän aikana oppivat.

Huoltovarmuuselonteko on jo itsessään merkittävä työ

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle huoltovarmuusselonteon, joka on ensimmäinen laatuaan. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) näkökulmasta on erittäin hienoa, että huoltovarmuus huomioidaan nyt itsenäisenä kokonaisuutena. Näin yksi suomalaisen kokonaisturvallisuuden kulmakivistä nostetaan muiden kansalaisten turvallisuuden ja mahdollisimman häiriöttömän elämän kannalta keskeisten teemojen joukkoon.

Kaavoituksella varmuutta lämpö- ja vesihuoltoon

Lämpö ja puhdas vesi ovat jokaisen kansalaisen perustarpeita, jotka on pyrittävä turvaamaan kaikissa tilanteissa. Tyypillisesti ne tuotetaan alueellisesti lähellä käyttöpaikkaa, joten alueiden ja kuntien kaavoituspäätöksillä on keskeinen rooli lämpö- ja vesihuollon huoltovarmuuden turvaamisessa.