Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Toimiva verkosto-organisaatio tekee huoltovarmuudesta iskunkestävän

”Huoltovarmuusorganisaation avulla kehitetään yritysten huoltovarmuuden suorituskykyä. Uudella strategiakaudella vahvistamme verkoston rakenteita, luomme yhteistyölle tarkempia toimintamalleja ja määrittelemme toimijoiden tehtäviä sekä rooleja. Näin siirrymme yhteistyössä varautumisesta kohti valmiutta”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) verkostoyhteistyöyksikön johtaja Heli Tammivuori.

28.5.2024
huoltovarmuusstrategia
Huoltovarmuuskeskuksen verkostoyhteistyöyksikön johtaja Heli Tammivuori.

Verkostoyksikön tehtävä on koordinoida ja kehittää huoltovarmuusorganisaation sektorien, poolien ja toimikuntien muodostamaa kokonaisuutta. Heli Tammivuoren johdolla jo edellisellä strategiakaudella käynnistynyttä kehitystyötä jatketaan verkoston tehokkuutta ja yhteistyötä lisäten.

”Uuden strategiakauden aikana haemme verkostotoimintaan yhä enemmän selkeyttä, ohjausta ja yhtenäisiä johtamiskäytäntöjä. Kaikella kehityksellä tähtäämme suorituskyvyn lisäämiseen”, hän sanoo.

Koko yhteiskunnan kyvykkyyttä on nostettava vastaamaan uudessa strategiassamme esillä oleviin huoltovarmuuden uhkiin.

Tammivuori korostaa, että tummenevassa turvallisuusympäristön tilannekuvassa juuri verkostomallin valmiuden rakentaminen yhdessä on ehdottoman järkevää ja kannattavaa.

”Koko yhteiskunnan kyvykkyyttä on nostettava vastaamaan uudessa strategiassamme esillä oleviin huoltovarmuuden uhkiin. Osa näistä uhkakuvista on globaaleja ja niiden vaikutukset ovat monimutkaisia – kuten globaalintalouden vakavat häiriöt.  Se onkin hyvä esimerkki siitä, miten keskinäisriippuvaisia eri toimialat ja maat ovat globaalilla tasolla. Nämä pitkät toimitusketjut ja niiden vaikutukset huoltovarmuuteen on osattava analysoida ja otettava huomioon varautumisen suunnittelussa. Tähän tarvitaan hyvin toimivaa huoltovarmuusorganisaatiota, jotta tiedon pohjalta pystytään parantamaan yritysten jatkuvuudenhallintaa ja esimerkiksi harjoittelemaan erilaisia tilanteita”, hän perustelee.

Verkoston vaikuttavuus on valtava

Verkostoituminen ja poolitoiminta ei ole Huoltovarmuuskeskuksessa mitään uutta. Heli Tammivuoren mukaan huoltovarmuuden turvaaminen on aina perustunut yhteistyöhön, ja itseasiassa poolitoimintaakin on ollut jo yli 30 vuotta.

”Organisaatiomme on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja herättää paljon kiinnostusta. Tätä yksityisen ja julkisen sektorin välistä toimintamallia on myös jo testattu erilaisissa tilanteissa, joissa se on osoittanut toimintakykynsä”, Heli Tammivuori muistuttaa.

Verkostoituminen itsessään sekä huoltovarmuustyön systemaattinen kehittäminen luo yhteiskuntaan ja yksittäisille toimijoille/yrityksille valtavasti arvoa.

Toimialojen kirjo eri pooleissa on valtava ja niiden toiminta kattaa kaikki yhteiskunnan kannalta kriittiset osa-alueet. Verkostoyhteistyöyksikön johtaja korostaakin, että sinänsä koko verkoston olemassaolo ja siellä virtaavan toiminnan ja osaamisen määrä on vaikuttavuudelta suuri.

”Sektorien, poolien ja toimikuntien toiminnassa on mukana useiden satojen yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoita. Verkostoituminen itsessään sekä huoltovarmuustyön systemaattinen kehittäminen yhteistyössä monialaisesti luo yhteiskuntaan ja yksittäisille toimijoille/yrityksille valtavasti arvoa.”

Laaja ja monipuolinen verkosto vaatii sen veturilta eli Huoltovarmuuskeskukselta eri toimialojen ja -sektoreiden syvää ymmärtämistä, mutta samalla palvelut tarvitsevat myös virtaviivaistamista. ”Tietty yhdenmukaisuus on esimerkiksi tilannekuvatiedon keräämisessä todella tärkeää. Tilannekuvatietoa ryhdytäänkin keräämään pooleilta yhteisen sovelluksen avulla. Harjoitus- ja koulutustoiminnassa sekä pooleille ja yrityksille suunnattavissa jatkuvuudenhallinnan palveluissa on myös paljon kehitettävää.”

Yhä parempaa palvelua koko verkostolle

Heli Tammivuoren mukaan huoltovarmuusorganisaation tärkeä kehitystyö on myös verkoston hyötyjen mittaamisen kehittäminen.

”Yhtenäisten mittarien avulla voimme kehittää verkostotoimintaa edelleen ja myös konkretisoida yrityksille vapaaehtoisesta huoltovarmuustoiminnasta syntyviä hyötyjä”

Heli Tammivuori summaakin huoltovarmuusorganisaation toiminnan ja sen kehittämisen ydinajatuksen:

”Koko verkostoa tarvitaan. Verkoston palveluja ja toimintaa kehitetään yhdessä. Tietoa kerätään yhdenmukaisesti ja analysoitua tietoa käytetään toiminnan ohjaamiseen koko verkostossa. Kun tiedostamme riskit ja harjoittelemme niiden varalta, meillä on valmius toimia. Ja jos toimintaa tarvitaan, jokainen verkoston jäsen tietää oman roolinsa ja osaa toimia sen mukaisesti kaikissa tilanteissa.”

Huoltovarmuusorganisaatio muodostuu Huoltovarmuuskeskuksesta ja sen hallituksesta, huoltovarmuusneuvostosta sekä eri toimialojen sektoreista, pooleista ja toimikunnista.

Verkosto kattaa yhteiskunnan kriittiset sektorit

HVK sovittaa yhteen julkishallinnon ja elinkeinoelämän varautumistoimintaa yhteistyöverkostonsa avulla, ohjaa elinkeinoelämän varautumista sekä tukee elinkeinoelämän jatkuvuudenhallintaa ja varautumista.

Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimii sektoreita ja pooleja, jotka pitävät yllä ja kehittävät huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa oman toimialansa yritysten ja organisaatioiden verkostossa.

Sektoreita on kuusi, toimialakohtaisia pooleja 27 ja alueellisia elinkeinoelämän varautumistoimikuntia (Elvar) viisi.

Yhteensä 35 HVO:n henkilökuntaan kuuluvaa pooli- ja toimikuntasihteeriä vastaa sektoreiden, poolien ja toimikuntien toiminnasta sekä oman toimialansa varautumisverkostojen kehittämisestä.

Teksti: Terhi Paavola / Kuva: Pia Inberg

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Kolme punaista putkea virekkäin. Putket tekevät 90 asteen kulman.

Kaasun saatavuus turvattiin viime vuonna erinomaisesti

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vanhempi varautumisasiantuntija Timo Vapalahti kirjoitti viime vuoden aikana tehdyistä toimista kaasun huoltovarmuuden varmistamiseksi. Kirjoitus on aikaisemmin julkaistu osana Huoltovarmuuskeskuksen vuoden 2023 vuosikatsausta.

Suomalainen huoltovarmuustyö kansainvälisessä ympäristössä

Suomen pysyvän Nato-edustuston (Bryssel) huoltovarmuusasioiden asiantuntija Ville-Veikko Pitkänen avaa näkemyksiään suomalaisesta huoltovarmuustyöstä ja -yhteistyöstä Natossa. Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vuosikatsauksessa 2023.

Tekoäly ei korvaa tietoturva-asiantuntijoita

Millaista apua tekoälyratkaisusta voisi olla kyberturvallisuudelle? Entä millaisia ratkaisuja on tarjolla tai kehitteillä? Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia Traficomin ja Huoltovarmuuskeskuksen tekoälypohjaisia kyberturvallisuusratkaisuja käsittelevässä selvityksessä. Selvitys tarjoaa käytännön käyttötapausvinkkejä yrityksille ja organisaatioille. Niiden lisäksi yksi sen tärkeimmistä löydöksistä on, että Suomeen tarvitaan uudenlaisia moniosaajia.