Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Tavaraliikenteen takuumiehenä

Huoltovarmuuskeskus käynnistää mittavat taloudelliset tukitoimet, joilla turvataan huoltovarmuuden kannalta tärkeät kumipyöräliikenteen merikuljetukset Suomesta maailmalle.

25.3.2020
huoltovarmuuskriittinen-infrastruktuuri

Suomi on logistisessa mielessä saari, jonka tuonnista noin 80 % ja viennistä noin 90 % kulkee meritse. Laivoilla seilaa vuosittain noin miljoona rekkaa tuonti- tai vientitavaraa lastinaan.

Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Sauli Savisalo muistuttaa, että matkustaja-autolautoilla on tärkeä tehtävä kumipyörärahdin kuljettajina, sillä niillä kulkee paljon elintarvikkeita, lääkkeitä ja muita kulutustavaroita sekä teollisuuden tarvikkeita – joista suuri osa on välttämätöntä teollisuudelle, kaupalle ja kansalaisille.

Häiriintymätön tavaraliikenne taataan, kunnes tilanne normalisoituu

”Koronavirusepidemian torjuntatoimet ovat nyt käytännössä lopettaneet matkustaja-autolauttojen henkilöliikenteen, jonka tuotot ovat välttämättömiä toiminnan kannattavuudelle. Sen vuoksi turvaamme rahtikuljetukset lähikuukausien ajan toimenpiteilämme”, Savisalo kertoo.

”Kuljetusyritykset maksavat edelleenkin varustamolle laivamatkastaan normaaliin tapaan. Sen lisäksi Huoltovarmuuskeskus alkaa maksaa varustamoille tukea, jolla kompensoidaan matkustajaliikenteen puuttuminen. Tuella mahdollistetaan liikenteen ylläpitäminen kannattavuusrajalla.”

Valokuvassa Sauli Savisalo

Tukea myönnetään seuraavien kolmen kuukauden ajaksi, ja tukitoimia harkitaan, mikäli epidemian tilanne sitä vaatii.

”Häiriintymätön tavaraliikenne taataan joka tapauksessa kunnes tilanne normalisoituu”, Savisalo vakuuttaa.

Ruotsiin, Ahvenanmaalle ja Viroon

Tukijärjestely koskee viittä suomalaista ja yhtä ruotsalaista ja virolaista matkustaja-autolauttaa, jotka liikennöivät Helsinki-Tallinna, Turku-Tukholma ja Vaasa-Uumaja -reiteillä. Turun ja Tukholman välisellä reitillä kulkevat alukset varmistavat samalla myös Ahvenanmaan rahtiliikenteen jatkumisen Suomeen ja Ruotsiin. Saksaan suuntautuva RoRo- ja RoPax-liikenne on sen sijaan markkinaehtoista kannattavaa toimintaa, joka ei tarvitse tukea.

Tuen kokonaismäärä on useita kymmeniä miljoonia euroja. Tämän kokoluokan tukea on annettu hyvin harvoin kriittisen toiminnan jatkamiseksi.

”Olemme myöntäneet tuen varustamojen hakemuksesta ja huoltovarmuuden tarpeiden perusteella, sekä asettaneet tuelle ehdot. Niiden perusteella voimme tarvittaessa esimerkiksi priorisoida kaikkein kriittisimmät kuljetukset, kuten elintarvike- ja lääke- sekä terveydenhuollon kuljetukset.”

Huoltovarmuuskeskus on varautunut käyttämään toimenpiteisiin 45 miljoona euroa ja tuen myöntämisessä noudatetaan EU:n lainsäädännön edellyttämiä tukimekanismeja ja syrjimättömyysperiaatetta, ja siitä notifioidaan EU-komissioon.

Savisalo pitää tukisummaa erittäin merkittävänä.

”Tämän kokoluokan tukea on annettu hyvin harvoin kriittisen toiminnan jatkamiseksi. Samalla tukeminen osoittaa kansallisten huoltovarmuusjärjestelyjen ketteryyden ja vahvuuden, ja on hyvä esimerkki viranomaisten syvästä yhteistyöstä elinkeinoelämän kanssa.”

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Merisota Ukrainassa ja sen opit Suomelle

Maailmanlaajuiset jännitteet ovat lisänneet huoltovarmuuden ja erityisesti merenkulun turvallisuuden merkitystä. Suomessa tehdään erittäin hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, mutta kehitettävääkin riittää.
haarniskahahmo, jolla on rintapanssarissa HVK:n logo

Verkkokurssi avaa huoltovarmuuden salat

Maailmanlaajuisten kriisien ja epävarmuuden keskellä huoltovarmuuden merkitys korostuu ennennäkemättömällä tavalla. Mutta mitä huoltovarmuus oikeastaan tarkoittaa, ja miten se meitä kaikkia koskettaa? Muun muassa näistä asioista kertoo Huoltovarmuuskeskuksen ja HAUS kehittämiskeskuksen tuottama, kaikille avoin verkkokurssi.

Turvallisuustilanne nostaa rimaa kybervarautumisessa − mikä on tilanne eri toimialoilla?

Huoltovarmuuskeskus selvittää jälleen kybervarautumisen tilannetta eri toimialoilla. Vuoden 2025 lopussa valmistuva selvitys pureutuu huoltovarmuuskriittisten toimialojen kypsyyteen vastata kyberuhkiin. Onko kehitystä tapahtunut verrattuna aiempiin selvityksiin, ja miten turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat yritysten varautumiseen?