Tarkastettua laatua suojaimissa
VTT käynnisti Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimeksiannosta hengityssuojainten ja suu-nenäsuojusten laadunvarmistukselliset tutkimukset Suomessa. Lopulta lähes kaikki muutkin maahantuojat alkoivat tarkistuttaa suojaimiensa laadun.
Diplomi-insinööri Inga Mattila toimii tutkijana VTT:n tiimissä, joka tarjoaa erilaisia ilman epäpuhtauksien suodatukseen liittyviä t&k-palveluja asiakkaidensa tuotteille ja tuotantoympäristöille. Koronapandemian takia Mattila työtovereineen on joutunut perusteellisesti paneutumaan myös hengityssuojainten ja suu-nenäsuojusten materiaalien laadunvalvontaan.
”Nekin ovat suodattimia, jotka poistavat hiukkasia ilmasta. Ja koronavirus on hiukkanen. Meillä on käytössämme laaja valikoima mittalaitteita, omia kehitettyjä menetelmiä ja laitteistoja sekä standardeihin liittyvää osaamista.”
VTT oli tehnyt monen vuoden ajan yhteistyötä HVK:n kanssa heidän varastoimiensa suojainten toimivuuden vapaaehtoisessa varmistamisessa.
VTT on tehnyt monen vuoden ajan yhteistyötä HVK:n kanssa varastoitujen suojainten toimivuuden vapaaehtoisessa varmistamisessa. Tuotteiden tarkastuksia on tehty aika ajoin ja uuden pandemian uhatessa, sillä sikainfluenssa-pandemian varalle hankittujen ja silloin käyttämättä jääneiden suojainten parasta ennen -päivämäärä oli ohitettu, eikä valmistaja enää taannut niiden laatua.
”Suojainten valmistajat irrottautuvat tuotevastuusta muutamassa vuodessa sen varalta, että suojaimia esimerkiksi varastoitaisiin väärin, jolloin väärä kosteus tai lämpötila voivat vaurioittaa niiden materiaaleja. HVK:n varastoimien suojainten kohdalla näitä ongelmia ei havaittu.”
Poikkeuksellinen markkinatilanne
Suomen markkinoilla liikkuvia hengityssuojaimia valvoo STM ja kirurgisia suu-nenäsuojaimia Fimea. Ne ovat asettaneet suojaimille tietyt vaatimukset, joiden täyttymisestä valmistajan pitää esittää dokumentaatio.
”Normaalitilanteessa, kun markkina on rauhallinen ja suojaimet pystytään hankkimaan tunnetuilta ja luotetuilta toimittajilta, valmistajan selvityksiin on luotettu ilman mitään tarkistuksia. Koronapandemian aikana suojaimia alkoi kuitenkin valmistaa maailmalla suuri ja hyvin kirjava joukko yrityksiä, joiden tuotteiden laadusta ei ollut varmuutta”, Mattila kertoo.
”Kun HVK toi huhtikuun alussa maahan ensimmäiset uudet suojaimet, he halusivat ensin varmistua niiden laadusta, mitä Suomessa ei oltu ennen tehty. Aikaisemman yhteistyömme pohjalta toimeksianto tuli meille, ja tutkimme ensimmäisestä erästä alkaen kaikki heidän suojaimensa.”
Ensimmäisen suojainlastin saapuessa Helsinki-Vantaan lentoasemalle VTT:n työntekijä oli paikalla hakemassa näytteitä välittömästi tutkittavaksi.
Kun HVK toi maahan ensimmäiset uudet suojaimet, he halusivat ensin varmistua niiden laadusta, mitä Suomessa ei oltu ennen tehty. Sen jälkeen lähes jokainen suojaimia maahantuova taho halusi tutkituttaa tuotteensa meillä.
”Testit tehtiin saman tien, koska tilanne oli akuutti ja suojaimet olisi tarvittu käyttöön mahdollisimman nopeasti, mieluiten heti. Siitä käynnistyi kuitenkin todellinen julkisuusmylläkkä, sillä tuotteiden laatu osoittautui aivan muuksi kuin olisi luvattu”, Mattila muistelee.
”Meillä se käynnisti valtavan kiireisen työjakson, sillä vaikka tällaisia laadunvarmistuksellisia tutkimuksia ei ole Suomessa mikään velvollisuus tehdä, lähes jokainen suojaimia maahantuova taho – muun muassa kaikki valtiolliset ja kunnalliset terveysalan toimijat – halusi sen jälkeen tutkituttaa tuotteensa meillä. Saimme kuuden viikon aikana toistasataa uutta asiakasta, jotka testauttivat meillä vajaa 400 tuote-erää.”
Laadunvarmistus kannatti
Laadunvarmistukselliset tutkimukset eivät olleet turhia, sillä tuotteiden laatu osoittautui kirjavaksi. Kattavan testauksen ansiosta puutteellisia suojaimia ei päätynyt ainakaan suurina määrinä niitä tarvitseville.
”Laadusta ei voi koskaan tietää, ellei tunne toimittajaa hyvin entuudestaan. Hengityksensuojaimista joka kymmenes ja kirurgisista suu-nenäsuojuksista joka viides eivät täyttäneet mitään niille määriteltyä luokkaa – eli olivat suojaimina arvottomia näihin käyttötarkoituksiin”, Mattila sanoo.
”HVK:n kohuerä ei siten erityisesti poikennut ylikuumentuneiden kansainvälisten suojainmarkkinoiden tarjonnasta.”
Kaikista VTT:n tutkimista hengityksensuojaimista joka kymmenes ja kirurgisista suu-nenäsuojuksista joka viides eivät täyttäneet mitään niille määriteltyä luokkaa – eli olivat suojaimina arvottomia näihin käyttötarkoituksiin.
Toista aaltoa odotellessa
Kesällä pandemiatilanne, suojainmarkkinat ja laadunvarmistuksellisten palvelujen kysyntä ehti rauhoittua, mutta nyt syksyn kynnyksellä ja toisen pandemia-aallon uhatessa kysyntä voi jälleen olla kasvussa. Mattila arvioi, että suojainpuolella ollaan kuitenkin paremmin valmistautuneita kuin keväällä.
”Kansallinen suojainten valmistus on käynnistynyt. Mukana on useampi toimija ja myös kotimaista materiaalivalmistusta. Uskon heidän pystyvän vastaamaan nopeasti myös kansanmaskituotannon haasteisiin.”
Kansanmaski on kansalaisten käyttöön tarkoitettu suu-nenäsuojus, jonka on tarkoitus ehkäistä käyttäjänsä pärskeiden leviämistä ympäristöön. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto eli Tukes valvoo kansanmaskien ja kuluttajille myytävien hengityksensuojainten turvallisuutta Suomessa.
”Kansanmaskeille julkaistiin kesäkuussa eurooppalaiset laatusuositukset Euroopan komission pyynnöstä tehdyssä esistandardissa CWA 17553:2020. Nähtäväksi jää, tullaanko sitä noudattamaan jatkossa myös Suomessa kansanmaskien tason varmistamiseksi.”
Kuvitus: avauskuva ja Inga Mattilan kuva VTT, maskikuva JPA.
