Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Suomalainen huoltovarmuustyö kansainvälisessä ympäristössä

Suomen pysyvän Nato-edustuston (Bryssel) huoltovarmuusasioiden asiantuntija Ville-Veikko Pitkänen avaa näkemyksiään suomalaisesta huoltovarmuustyöstä ja -yhteistyöstä Natossa. Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vuosikatsauksessa 2023.

ASIANTUNTIJALTA
11.7.2024
huoltovarmuuskansainvalinen-yhteistyo

Huoltovarmuuskeskus on pitänyt systemaattisesti yllä edellytyksiään toimia kansainvälisesti. Kansainvälistä työtä helpottaa jo pitkään jatkunut yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa. Suomen täysjäsenyys mahdollistaa yhä vahvemman osallistumisen liittokunnan työhön, ja yhteisen ymmärryksen laajeneminen huoltovarmuuden kriittisyydestä lisää liittolaisten kiinnostusta Huoltovarmuuskeskusta kohtaan tulevina vuosina entisestään.

Tuotamme turvallisuutta rajojemme ulkopuolella Nato-liittolaisten kanssa päivittäin. Puhutaan yhteisestä 360 asteen puolustuksesta Naton toiminta-alueella. Naton täysjäsenenä Suomikin pohtii linjauksiaan osana laajempaa transatlanttista puolustusjärjestelyä. Katsontakanta vaatii kansallisen kokonaisturvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen mallien laajentamista.

Kovien sotilaallisten suunnitelmien ja liikkuvuuden toteuttaminen vaatii rinnalleen siviilisektorin huolellista tarkastelua.

Liittokunta ja koko Eurooppa ovat havahtuneet alueidensa puolustuksen vahvistamiseen, kun Ukraina on näyttänyt mallia peräänantamattomuudesta taistelussa Venäjää vastaan. Nato on palannut kriisinhallinnan aikakaudelta puolustussuunnitteluun, joka kattaa yhteiskunnat läpileikkaavasti. Myös liittokunnan jäsenten sotilaallista liikkuvuutta Naton toiminta-alueella kehitetään.

Kovien sotilaallisten suunnitelmien ja liikkuvuuden toteuttaminen vaatii rinnalleen siviilisektorin huolellista tarkastelua. Se tarkoittaa tarvetta rajat ylittäville logistisille järjestelyille ja huolellista isäntämaan tuen järjestelyä. Eli kaikkea sitä, mitä suurten sotilaallisten joukkojen vastaanottaminen ja ylläpitäminen vaatii aina ruoka-, lääke- ja jätehuoltoa myöten.

Kriisinhallinnan tarpeisiin verrattuna mittakaava suunnittelussa on moninkertainen. Se on niin mittava, ettei järjestelyistä voi vastata ainoastaan lähettävä maa, kuten yleensä kriisinhallinnassa on tapana, vaan vastuu on kannettava vastaanottavissa ja kauttakulkumaissa. Huoltovarmuuden rooli tulee pysymään suurena pitkään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Ukrainan kokemukset ovat saaneet rattaat liikkeelle, ja tietoisuus sodankäyntiin liittyvistä keskinäisriippuvuuksista sekä strategisen huoltovarmuuden tarpeellisuudesta on kasvanut.

Kansallisten näkemysten merkitys on korkealla

Nato ei säädä lakeja. Asioista neuvotellaan täysjäsenten kesken. Uudessa tilanteessa niin kansallisen kuin kollektiivisenkin puolustuksen kehittäminen vaatii liittokunnan päätöksiin vaikuttamista. Tarvitsemme selkeät kansalliset tavoitteet ja huolellista taustatyötä neuvoteltavista asioista. Suhteet liittolaisiin ovat entistä tärkeämpiä, mutta neuvottelupöydissä korostuu kyky edistää myös kansallisia kantoja.

Koko liittokunnan huoltovarmuutta täytyy rakentaa yhteistyössä.

Huoltovarmuuden asiantuntijuutta haastetaan tulevaisuudessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansallisen puolustuksen toimijoiden kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Toisaalta myös koko liittokunnan huoltovarmuutta täytyy rakentaa yhteistyössä.

Vaikka liittolaiset ovat lähtökohdiltaan erilaisia, eikä Suomen huoltovarmuuden malli sovi kaikille, tekee vuosikymmenten kokemus huoltovarmuustyöstä meistä kiinnostavan. Esimerkiksi se, kuinka Suomessa on pitkäjänteisesti kehitetty varmuusvarastointia, puhuttu globaaleista arvoketjuista, toimittu tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa tai pidetty yllä huoltovarmuuden tilannekuvaa, ovat toimintoja, jotka kiinnostavat liittokuntaa Atlantin molemmin puolin. Yhtä aikaa uutiset Ukrainasta muistuttavat asian kiireellisyydestä.

Ville-Veikko Pitkänen

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Hyvä yhteistyö on parasta huoltovarmuutta

Suomalainen teollisuus ja rakentaminen pysähtyisivät ilman teknistä kauppaa. Siksi sitä tarvitaan entistä tiiviimmin mukaan varmistamaan Suomen huoltovarmuutta. Huoltovarmuutta ei kuitenkaan ratkaise yksittäisten tuotteiden tai komponenttien huolellinen varastointi, vaan toimittajaketjun avoin yhteistyö ja osapuolten vahva luottamus toisiinsa.
Piirilevy ja prosessori

Kvanttilaskenta laittaa yritysten salausalgoritmit uusiksi

Hyvin pian kvanttilaskenta on niin kehittynyttä, että yritykset pystyvät hyödyntämään sen mahdollisuuksia liiketoiminnassaan.  Samalla myös uhat kasvavat: käytännössä nykyiset salausalgoritmit ovat helposti murrettavissa kvanttilaskennalla. Yritysten kannattaa ottaa kvanttiuhat vakavasti ja aloittaa valmistautuminen niihin heti.
Kasvinverso kasvaa kuivuneen ja halkeilleen maan raosta.

Ympäristön ja ilmaston muutokset yhdistettävä yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja taloudellisiin muutoksiin

Ilmastonmuutos ja toimenpiteet sen hillitsemiseksi aiheuttavat geopoliittisia muutoksia. Vaikutukset voivat olla hyvin kompleksisia ja ketjuuntuneita, ja niihin on syytä varautua myös huoltovarmuuden näkökulmasta.  Näin sanovat Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus -tutkimusprojektin tutkijat Emma Hakala ja Helmi Räisänen, jotka työskentelevät Ulkopoliittisessa instituutissa.