Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Polttoturpeen varmuusvarastot turvaavat lämpöhuoltoa

Suomessa perustettiin ensimmäiset polttoturpeen varmuusvarastot kesällä 2022. Mikä merkitys varastoilla on, ja missä tilanteessa ne voidaan ottaa käyttöön?

ASIANTUNTIJALTA
5.10.2022
energiahuolto
Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen

Huoltovarmuuskeskus tiedotti 15.6.2022, että Suomeen on ensimmäistä kertaa perustettu valtion varmuusvarastoja polttoturpeelle. Niiden tarkoitus on lämpöhuollon turvaaminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteistyökumppanina turpeen varastoinnissa toimii Vapo.
Taustana turpeen varastoinnille on vuoden 2022 aikana nopeasti muuttunut maailmantilanne ja sen aiheuttama koko Euroopan laajuinen energiakriisi. Turpeen varastoinnilla varaudutaan tulevien lämmityskausien mahdolliseen polttoaineniukkuuteen. Energiaturpeen käyttö on kuitenkin vähentynyt jo vuosia, joten sen saatavuudessa on haasteensa.

− Tuotannon turvaamiseksi tarvitaan pidempiaikainen näkymä siitä, että turpeella on rooli energiapaletissamme. Tämä antaa varmuutta energiaturpeen käyttäjille ja ennen kaikkea tuottajille, jotta he uskaltavat investoida tarvittavaan konekantaan ja uskaltavat palkata henkilöstöä tuottamaan turvetta käyttöön ja varastoihin. Tässä mielessä energiaturpeen varmuusvarastojen perustaminen oli tärkeä päätös ja mahdollisti osaltaan Neovan nopean päätöksen energiaturvetuotannon käynnistymisestä kesällä 2022, kuvaa Neova-konsernin polttoaineista ja kiinteistökehityksestä vastaava johtaja Pasi Koivisto turvetuotannon tilannetta.

Valtion varmuusvarastot ovatkin osaltaan turvaamassa paitsi tulevien lämmityskausien energiahuoltoa myös turvetuotantoinfrastruktuurin säilymistä Suomessa tasolla, jolla sillä on todellinen rooli energiahuollon turvaamisessa.

Varmuusvarastot viimesijainen keino

Varastoja on perustettu sekä jyrsinturpeelle että turvepelletille. Jo perustetut ja perustettavat varastot on sijoitettu ympäri maan siten että näillä − kuitenkin kokonaisuutta ajatellen melko pienillä varastoilla − kyettäisiin mahdollisimman laajasti varmistamaan turpeen riittävyyttä lämpöhuollossa vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kuljetusmatkat kuitenkin väistämättä kasvavat normaaleihin turvetoimituksiin verrattuna.

Varmuusvarastojen käyttöönotto on viimesijainen toimenpide, josta päättää valtioneuvosto. Ensisijaisesti lämmöntuotannon varmistaminen on siitä vastaavien yritysten tehtävä.

Huoltovarmuuskeskus valmistelee ohjeistusta käytännöistä ja toimenpiteistä mahdolliseen varmuusvarastojen käyttöönottoon liittyen. Käyttö pyritään mahdollisimman tarkasti rajaamaan lämpöhuollon turvaamiseen kohteissa, joissa turpeen saatavuushaasteiden lisäksi muiden polttoaineiden ja lämmönlähteiden käyttö on estynyt tai merkittävästi vaikeutunut. Käyttöönottokynnys, turpeen hinta, mahdollinen ilmoittautumismenettely ym. tarkentuvat syksyn aikana. Suunnittelussa on mukana eri toimijoita.

Varmuusvarastoista ei missään tapauksessa riittäisi polttoainetta kaikille halukkaille eikä koko lämmityskaudeksi. Varmuusvarastoista luovutettavan turpeen käyttäjien todellinen tilanne ja tausta selvitetään aina, jotta varmistetaan varmuusvarastojen asianmukainen käyttö. Varastoja ei missään tapauksessa tule käyttää korvaamaan yritysten omia varautumis- ja varastointitoimia vaan vasta viimesijaisena keinona.

Valtion varmuusvarastot niin polttoturpeessa kuin muissakin polttoaineissa on perustettu yhteiskunnan tarpeisiin ja sen varoilla. Tärkeintä on luonnollisesti yritysten huolellinen etukäteinen varautuminen, mutta onneksi olemassa on pahan päivän varalle myös yhteisesti hankittuja varmuusvarastoja.

Petri Nieminen, voimajärjestelmäasiamies, Huoltovarmuuskeskus

Lue HVK:n tiedote turpeen varmuusvarastoista

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Tuulivoiman huoltovarmuustyö korostuu infrastruktuurien muuttuessa

Tuulivoiman tuotanto kasvaa, ja tuulivoimalat siintävät yhä useamman suomalaisen kunnan horisontissa. Koska tuulivoimajärjestelmät ovat yhä selvempi osa niin sanottuja kriittisiä infrastruktuureja, alan yritykset olisi hyvä saada aktiivisesti mukaan huoltovarmuustoimintaan, kirjoittaa Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen.

Huoltovarmuus paranee riippuvuuksia vähentämällä

Vesihuoltopoolin projektissa vahvistettiin vesihuoltolaitosten edellytyksiä pienentää riippuvuuksiaan kriittisten tuotantopanosten saatavuuden osalta. Riippuvuuksia ja keskinäisriippuvuuksia tarkastelemalla voidaan myötävaikuttaa varautumistoimenpiteisiin myös monessa muussa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisessä järjestelmässä.
Taina Kallus

Öljyonnettomuuksien torjunta Itämerellä edellyttää osaamista ja yhteistyötä

Laajamittaisen merellisen öljyvahingon riski Itämerellä on suurempi kuin ehkä koskaan aiemmin. Venäjän varjolaivaston aiheuttamat kaapelirikot sekä alusonnettomuudet ovat herättäneet huolen laajasta öljy-, tai kemikaalionnettomuudesta Itämerellä. Niihin varautuminen vaatii osaamista ja yhteistyötä eri tahojen kesken. Uudesta ympäristövahinkorahastosta voidaan kattaa onnettomuudesta mahdollisesti koituvia kustannuksia.