Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Polttoturpeen varmuusvarastot turvaavat lämpöhuoltoa

Suomessa perustettiin ensimmäiset polttoturpeen varmuusvarastot kesällä 2022. Mikä merkitys varastoilla on, ja missä tilanteessa ne voidaan ottaa käyttöön?

ASIANTUNTIJALTA
5.10.2022
energiahuolto
Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen

Huoltovarmuuskeskus tiedotti 15.6.2022, että Suomeen on ensimmäistä kertaa perustettu valtion varmuusvarastoja polttoturpeelle. Niiden tarkoitus on lämpöhuollon turvaaminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteistyökumppanina turpeen varastoinnissa toimii Vapo.
Taustana turpeen varastoinnille on vuoden 2022 aikana nopeasti muuttunut maailmantilanne ja sen aiheuttama koko Euroopan laajuinen energiakriisi. Turpeen varastoinnilla varaudutaan tulevien lämmityskausien mahdolliseen polttoaineniukkuuteen. Energiaturpeen käyttö on kuitenkin vähentynyt jo vuosia, joten sen saatavuudessa on haasteensa.

− Tuotannon turvaamiseksi tarvitaan pidempiaikainen näkymä siitä, että turpeella on rooli energiapaletissamme. Tämä antaa varmuutta energiaturpeen käyttäjille ja ennen kaikkea tuottajille, jotta he uskaltavat investoida tarvittavaan konekantaan ja uskaltavat palkata henkilöstöä tuottamaan turvetta käyttöön ja varastoihin. Tässä mielessä energiaturpeen varmuusvarastojen perustaminen oli tärkeä päätös ja mahdollisti osaltaan Neovan nopean päätöksen energiaturvetuotannon käynnistymisestä kesällä 2022, kuvaa Neova-konsernin polttoaineista ja kiinteistökehityksestä vastaava johtaja Pasi Koivisto turvetuotannon tilannetta.

Valtion varmuusvarastot ovatkin osaltaan turvaamassa paitsi tulevien lämmityskausien energiahuoltoa myös turvetuotantoinfrastruktuurin säilymistä Suomessa tasolla, jolla sillä on todellinen rooli energiahuollon turvaamisessa.

Varmuusvarastot viimesijainen keino

Varastoja on perustettu sekä jyrsinturpeelle että turvepelletille. Jo perustetut ja perustettavat varastot on sijoitettu ympäri maan siten että näillä − kuitenkin kokonaisuutta ajatellen melko pienillä varastoilla − kyettäisiin mahdollisimman laajasti varmistamaan turpeen riittävyyttä lämpöhuollossa vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kuljetusmatkat kuitenkin väistämättä kasvavat normaaleihin turvetoimituksiin verrattuna.

Varmuusvarastojen käyttöönotto on viimesijainen toimenpide, josta päättää valtioneuvosto. Ensisijaisesti lämmöntuotannon varmistaminen on siitä vastaavien yritysten tehtävä.

Huoltovarmuuskeskus valmistelee ohjeistusta käytännöistä ja toimenpiteistä mahdolliseen varmuusvarastojen käyttöönottoon liittyen. Käyttö pyritään mahdollisimman tarkasti rajaamaan lämpöhuollon turvaamiseen kohteissa, joissa turpeen saatavuushaasteiden lisäksi muiden polttoaineiden ja lämmönlähteiden käyttö on estynyt tai merkittävästi vaikeutunut. Käyttöönottokynnys, turpeen hinta, mahdollinen ilmoittautumismenettely ym. tarkentuvat syksyn aikana. Suunnittelussa on mukana eri toimijoita.

Varmuusvarastoista ei missään tapauksessa riittäisi polttoainetta kaikille halukkaille eikä koko lämmityskaudeksi. Varmuusvarastoista luovutettavan turpeen käyttäjien todellinen tilanne ja tausta selvitetään aina, jotta varmistetaan varmuusvarastojen asianmukainen käyttö. Varastoja ei missään tapauksessa tule käyttää korvaamaan yritysten omia varautumis- ja varastointitoimia vaan vasta viimesijaisena keinona.

Valtion varmuusvarastot niin polttoturpeessa kuin muissakin polttoaineissa on perustettu yhteiskunnan tarpeisiin ja sen varoilla. Tärkeintä on luonnollisesti yritysten huolellinen etukäteinen varautuminen, mutta onneksi olemassa on pahan päivän varalle myös yhteisesti hankittuja varmuusvarastoja.

Petri Nieminen, voimajärjestelmäasiamies, Huoltovarmuuskeskus

Lue HVK:n tiedote turpeen varmuusvarastoista

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Kolme punaista putkea virekkäin. Putket tekevät 90 asteen kulman.

Kaasun saatavuus turvattiin viime vuonna erinomaisesti

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vanhempi varautumisasiantuntija Timo Vapalahti kirjoitti viime vuoden aikana tehdyistä toimista kaasun huoltovarmuuden varmistamiseksi. Kirjoitus on aikaisemmin julkaistu osana Huoltovarmuuskeskuksen vuoden 2023 vuosikatsausta.

Suomalainen huoltovarmuustyö kansainvälisessä ympäristössä

Suomen pysyvän Nato-edustuston (Bryssel) huoltovarmuusasioiden asiantuntija Ville-Veikko Pitkänen avaa näkemyksiään suomalaisesta huoltovarmuustyöstä ja -yhteistyöstä Natossa. Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vuosikatsauksessa 2023.
Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?