Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Kaasun terminaalilaiva tuli tarpeeseen

Suomen kaasumarkkinoilla vuosi 2022 oli varsinainen myllerrysten vuosi. Venäjän käynnisti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa ja toukokuussa se katkaisi putkikaasutoimituksensa Suomeen. Tämä jälkeen maakaasun riittävä saanti Suomeen oli pitkälle vain yhden langan eli Balticconnectorin varassa. Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomessa käynnistettiin laaja poikkihallinnollinen yhteistyö sekä varauduttiin mahdolliseen täyskatkotilanteeseen.

ASIANTUNTIJALTA
9.3.2023
energiahuolto
Kelluva LNG-terminaali Exemplar sijaitsee Inkoossa

Suomi päätti ripeällä aikataululla vuokrata myös suuren kokoluokan kelluvan LNG:n terminaalilaivan. Samaan aikaan Huoltovarmuuskeskus (HVK) varmisti taustalla, että maakaasua on saatavilla suojatuille asiakkaille kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Tätä varten on olemassa hätätilannesuunnitelma ja siihen liittyvät valmistelut.

Kaasun markkinahinta ampaisi pilviin ja oli korkeimmillaan yli kymmenkertainen vuoden 2021 tasoon nähden. Itämerellä Nord Stream 1 ja 2 kaasuputket vaurioituivat räjähdyksistä. Haminassa otettiin jo syksyllä käyttöön pienen kokoluokan LNG-tuontiterminaali. Kun päästiin joulukuun loppuun, seurattiin suoraa live-kuvaa LNG terminaalilaivan Exemplarin saapumisesta Inkoon syväsatamaan, mihin oli nopealla aikataululla rakennettu tekniikka laivan ankkuroinnille ja liittämiselle kaasun siirtoverkkoon. Gasgrid Finland Oy (GGF) oli onnistunut erinomaisesti tiukassa aikataulussa saamaan terminaalihankkeen valmiiksi.

HVK oli yhtenä toimijana varmistamassa terminaalilaivan sujuvaa käyttöönottoa ja oli kiinnostunut myös mahdollisuudesta käyttää terminaalilaivaa keskitalvella yhtenä keskeisenä, uutena varautumiskeinona uhkaavassa talven energiakriisissä. Syksyllä nähtiin riskinä erityisesti sähkön riittävyys tulevan talven pakkasjaksoilla. Marraskuun lopulla HVK päätti hankkia erän LNG:tä varastoitavaksi terminaalilaivaan. Tarvittaessa LNG:tä voitaisiin tarjota kehitettävän kilpailutusmallin kautta sähköntuottajille varmistamaan kaasun saantia ja pienentämään sähkön tehopulan riskiä Suomessa. Tämä olisi viimekätinen toimenpide, jos tilanne ei hoituisi markkinoiden omilla toimilla. LNG:stä höyrystettävää kaasua voitaisiin tarjota myös suojatuille asiakkaille, sote-sektorille ja pien- ja keskisuurille elintarviketeollisuuden yrityksille vakavassa kaasun häiriötilanteessa. Hankinnan katsottiin myös edistävän sekä nopeuttavan terminaalilaivan toiminnan aloittamista Suomen kaasujärjestelmässä ennen sen saamista markkinoiden käyttöön.

Helmikuussa haastava jakso kaasun riittävyydessä

Energian riittävyyden suhteen olemme olleet osin toistaiseksi myös onnekkaita. Vuoden 2023 alussa tammi- ja helmikuussa talvi oli leuto eikä pelättyjä paukkupakkasia tullut. Helmikuussa viikolla 8 oli kaasun riittävyyden suhteen haastava jakso. Tällöin GGF:n mukaan Suomen ja Viron välisen kaasuputken (Balticconnector) syöttöpisteessä syntyi useina päivinä sekä niukkuutta siirtokapasiteetista että merkittävää määräeroa Suomen kaasujärjestelmään tapahtuvassa fyysisessä syötössä verrattuna ennakoituun kaasun käyttöön.

HVK päätti poikkeuksellisesti tarjota Inkoon laivaterminaalista LNG:stä höyrystettyä maakaasua kaasupörssin kautta Suomen kaasumarkkinoille.

GGF järjestelmävastaavana siirtoverkonhaltijana toteutti taseohjaustoimenpiteitä, jotka ohjasivat markkinaosapuolet tasapainoon. Jatkuessaan tilanne olisi voinut pahimmillaan johtaa siihen, että suojattujen asiakkaiden kaasun saanti olisi vaarantunut. Ennakkotoimena uhan pienentämiseksi sekä sen vaikutusten hallitsemiseksi HVK päätti poikkeuksellisesti tarjota Inkoon laivaterminaalista LNG:stä höyrystettyä maakaasua kaasupörssin kautta Suomen kaasumarkkinoille. Tilanteessa Balticconnectorin koko siirtokapasiteetti Virosta Suomeen oli käytössä ja Haminan LNG-terminaali ei teknisen vian vuoksi ollut käytössä.   

Talven vielä jatkuessa HVK päätti jatkaa kaasun tarjoamista maaliskuussa Inkoon laivaterminaalista kaasupörssin kautta. Tavoitteena on, että toimi ei haittaa kaasumarkkinoiden normaalia toimintaa ja että siitä olisi erityisesti hyötyä Suomen kaasun huoltovarmuudelle pienentämällä kaasun hätätilan uhkaa. Maaliskuun jälkeen HVK:n huomio kaasun varautumistoimissa kohdistuukin sitten jo seuraavaan talvikauteen. Sitä ennen HVK myös vahvistaa maakaasulaitoksien maakaasun velvoitevarastojen määrät sekä lisävarastointivelvoitteet.

Timo Vapalahti

Teksti: Vanhempi varautumisasiantuntija Timo Vapalahti, Huoltovarmuuskeskus / Kuva: Excelerate Energy, Inc.

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Suomalainen huoltovarmuustyö kansainvälisessä ympäristössä

Suomen pysyvän Nato-edustuston (Bryssel) huoltovarmuusasioiden asiantuntija Ville-Veikko Pitkänen avaa näkemyksiään suomalaisesta huoltovarmuustyöstä ja -yhteistyöstä Natossa. Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vuosikatsauksessa 2023.
Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?
Taina Kallus

Purkutöissä vaanivat näkymättömät uhat

Purkutöissä vaanii biologisia riskejä, joita torjumalla voidaan vahvistaa terveysturvallisuutta. Mitä kaikkea on hyvä purkutöiden suunnittelussa huomioida, ja miten riskejä voidaan välttää? Jätehuoltopoolin poolisihteeri Taina Kallus kokosi yhteen purkutöihin liittyviä varautumistarpeita.