Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Tiedonkeruun jättiurakka jatkuu vielä

Huoltovarmuusyhteistyöhön osallistuvat eri toimialojen yritykset päivittivät kiihkeinä pandemiaviikkoina huoltovarmuuden tilannekuvaa jopa päivittäin. Vaikka tautitilanne on rauhoittunut, valmiutta tehokkaaseen tiedonkeruuseen pidetään yllä.

9.7.2020
huoltovarmuuskriittinen-infrastruktuuri

Huoltovarmuusorganisaation toimialakohtaiset poolit ja niiden toimintaan osallistuvat yritykset ovat olleet koronakevään aikana ratkaisevassa asemassa tuottamassa päättäjien tarpeisiin yleiskuvaa maan elinkeinoelämän ja huoltovarmuuden nopeasti muuttuvasta tilanteesta.

Huoltovarmuuskeskuksen suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja Christian Fjäder kertoo, että tilannekuvaa on tuottanut toistakymmentä poolia.

Nimenomaan poolit ja niiden yritysverkoston tahto ja kyky toimia yhdessä ovat mahdollistaneet historiallisesti ainutlaatuisen tiedonkeruun.

”Kun tilanne eskaloitui maaliskuulla, poolit alkoivat vain päivien varoitusajalla kerätä tietoa pandemian vaikutuksista toimialoihinsa. Poolit laativat kyselyillä, haastatteluilla ja skype-kokouksissa kootusta informaatiosta raporttinsa, jotka vedettiin sen jälkeen Huoltovarmuuskeskuksessa sektoreittain yhteen ja lopulta koottiin ja tiivistettiin huoltovarmuuden yleiseksi tilannekuvaksi”, Fjäder kertoo.

”Parin sivun mittaisesta ja aluksi päivittäin julkaistusta tilannekuvaraportista viranomaiset ovat esimerkiksi nähneet, millaisia vaikutuksia pandemialla saattaa olla toimialojen yli. Raporttia on jaettu omalle henkilöstölle, poolien yrityksille itselleen, Huoltovarmuusneuvostolle, ministeriöille ja muille viranomaisille sekä ylimmälle valtionjohdolle.”

Christian Fjäder valokuvassa
Christian Fjäder

Tilannekuva myös kartalle

Nyt tilanteen helpotuttua tilannekuvaraportin julkaisusykliä on hidastettu asteittain kertaan viikossa

”Nyt olemme alkaneet koota yhteisiä havaintoja toimialakohtaisiin tilannekuvakarttoihin, joissa on katsottu, millaisia teemoja sieltä nousee. Kartoilla pyritään lisäämään tilannetietoisuutta: tällaisia ilmiöitä muut näkevät. Näkyykö näitä teillä myös?”, Fjäder selittää.

”Hallinto käyttää tilannekuvaa päätösprosesseissaan. Yrityksille on puolestaan hyödyllistä nähdä mitä pandemiavaikutuksia muut samalla toimialalla tai relevanteilla toimialoilla ovat havainneet, jolloin ne voivat varmistaa, että ne on huomioitu myös itsellä”

Yritykset asialla

Fjäder muistuttaa, että nimenomaan poolit ja niiden yritysverkoston tahto ja kyky toimia yhdessä ovat mahdollistaneet historiallisesti ainutlaatuisen tiedonkeruun.

”Vaikka tilannekuva-ajatus ei sinänsä ei ole uusi, tässä on ollut erityistä raportoinnin nopea käynnistäminen, tiedonkeruun päivittäisyys ja myös sen kattavuus. Onnistumisen taustalla on ollut pooliorganisaation tekemä arkinen työ, jonka kautta on totuttu toimimaan yhdessä.”

Tällaisia ilmiöitä muut näkevät. Näkyykö näitä teillä myös?

Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi jäi tuottaa sille tuotetusta toimialakohtaisesta tiedosta yleisen tason tilannekuvaa.

”Nyt pyrimme muun muassa tekemään keskinäisriippuvaisuuksista ja yhteisistä haavoittuvuuksista havaintoja, jotka voidaan syöttää takaisin varautumissuunnitteluun.”

Tilannekuvasta tilannetietoisuuteen

Erityisasiantuntija Katri Liekkilä muistuttaa, että sama tiedonkeruumekanismi on ollut käytössä myös normaaliaikoina, mutta huomattavasti rauhallisemmalla sykkeellä.

Katri Liekkilä valokuvassa
Katri Liekkilä

”Nopeasti päivittyvän ja todenmukaisen tilannekuvan aikaansaamisessa tarvittiin pooleissa toimivien yritysten merkittävää vaivannäköä. Tilannekuvan tehtävä on kertoa se mitä on tapahtunut, niin kuin se tapahtunut. Tapahtumien analysointi on siitä erillinen johdannaistuote”, Liekkilä sanoo.

”Olemme tuottaneet yleistä tilannekuvaa ainoastaan pandemian takia, ja nyt kesän aikana raportoimme vain, jos sektoreilta tulee raportoitavaa tietoa. Olemme kuitenkin suunnitelleet lomat niin, että pystymme nopeasti palaamaan takaisin päivittäiseen tilannekuvan päivitysrytmiin, mikäli tautitilanne alkaisi jälleen heiketä.”

Olemme suunnitelleet lomat niin, että pystymme nopeasti palaamaan takaisin päivittäiseen tilannekuvan päivitysrytmiin, mikäli tautitilanne alkaisi jälleen heiketä.

HVK:n suunnittelu- ja analyysiosastolla on tuotettu myös viikottaista kansainvälistä korona-tilannekuvaa.

”Olemme keränneet EU:sta, Naton siviilivalmiusasiantuntijoilta, OECD:stä ja ulkoasiainhallinnon lähteistä tietoa siitä, millä lailla korona vaikuttaa eri puolilla ja millaisia päätöksiä sen perusteella maailmalla tehdään. Olemme poimineet raporttiin nimenomaan huoltovarmuusnäkökulmasta kiinnostavia tapahtumia. Ja kuten muussakin raportoinnissa, normaaliaikoina sama mekanismi toimii merkittävästi hitaammalla sykkeellä.”

Iso kuva esiin tapahtumavirrasta

Liekkilä on koonnut kevään raporttien pohjalta karttoja kaikille toimialoille yhteisistä ilmiöistä ja myös toimialakohtaisista ilmiöistä. Niillä hän on pyrkinyt hahmottamaan kevään tapahtumien isoa kuvaa ottamalla etäisyyttä päivittäiseen vauhtisokeutta aiheuttaneeseen informaatiovyöryyn.

Kartat auttavat näkemään, mihin asioihin varautumisessa todella kannattaa kiinnittää huomiota.

”Pyrimme siirtymään tilannekuvasta tilannetietoisuuteen, ja hahmottamaan, mitkä ovat tapahtumien virrassa isoja vaikuttajia ja yläotsikoita. Niitä ovat esimerkiksi suojainten riittävyys, joka haastaa lähes kaikki elinkeinoelämän toimialat, sekä teollisuudelle tärkeä viennin ja tuonnin kanavien toimivuus, saatavuus ja käyttökelpoisuus.”

Pyrimme siirtymään tilannekuvasta tilannetietoisuuteen, ja hahmottamaan, mitkä ovat tapahtumien virrassa isoja vaikuttajia ja yläotsikoita.

Pandemia-ajan tapahtumia analysoidaan nyt tarkalla silmällä, jotta nähtäisiin, mitkä olivat sen toimialakohtaisia ja useampia toimialoja koskettavia kipupisteitä.

”Olemme tehneet laajan kyselyn toimialojen vuorovaikutussuhteista, eli siitä keiden kanssa yritykset ja organisaatiot tekevät yhteistyötä. Olemme kysyneet vuorovaikutuksista normaalitilanteessa ja siitä, onko näissä verkoistoissa odotettavissa häiriöitä nyt tai seuraavien kolmen kuukauden aikana.”

Kysely tehtiin keväällä. Elokuussa samoilta yrityksiltä kysytään, onko näissä vuorovaikutussuhteissa edelleen häiriöitä.

”Korona on näkynyt todella paljon logistiikassa, elintarvikehuollossa ja terveydenhuollossa. Totta kai se näkyy myös vuorovaikutuskyselyissä, mutta siellä näkyy myös, että vaikka ICT-palvelujen ja voimahuollon kohdalla vuorovaikutusta on paljon, ei korona-aikana ole ilmennyt vakavia häiriöitä.”

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?
North Flip -duo, kitara ja harmonikka

Kulttuuriala pitää yllä henkistä kriisinkestävyyttä

Huoltovarmuuskeskus kokosi kulttuurialan toimijat yhteen keskustelemaan alan huoltovarmuudesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Ajatus yhteistyöstä puhutteli yli kulttuurin moninaisten rajojen ja houkutti kaikkia. Tilaisuudessa esiteltiin myös aiheesta tehty esiselvitys.
Jukka Ruusunen nojaa tuolinselkään ja katsoo kameraan

Huoltovarmuus on yhteinen asia

Jukka Ruususen kuuden vuoden pesti huoltovarmuusneuvoston puheenjohtajana on ollut kriisien täyttämä. Puheenjohtajuus ja Fingridin toimitusjohtajuus ovat olleet todellinen näköalapaikka varautumiseen.