Logistiikan uudet pelisäännöt

23.6.2020

Logistiikan huoltovarmuustyössä pitää ymmärtää yhä laajemmiksi ja monimutkaisemmiksi muuttuvia toimitusketjuja, sekä tavara-, tieto- ja rahavirtoja, logistiikan varautumispäällikkö Tapio Tourula sanoo.

Logistiikka ei ole enää niin yksinkertaista kuin ennen. Toimitusketjut ovat globalisaation vauhdittamina muuttuneet monimutkaisiksi verkostoiksi ja järjestelmiksi. Sen ansiosta voimme tilata toisella puolella maapalloa sijaitsevasta verkkokaupasta tavaraa, joka sitten ilmestyy kotiovellemme.

Vain pari vuosikymmentä sitten se oli suoranainen ihme.

”Tavara liikkuu entistä pitempiä matkoja. Teollisuuden ja kuluttajien tarvitsemat tavarat ovat usein tulossa Kiinasta, ja joskus ne ovat purjehtineet tuon matkan useamman kerran – kuten se kala, joka kävi Kiinassa perattavana.”

Tavaraa kannattaa siirtää paikasta toiseen, koska logistiikan tehokkuus on noussut eksponentiaalisesti ja kuljettamisen hinta on enää vain pieni osa kaikista kustannuksista.

”Valtamerilaivaan mahtuu jopa 20 000 konttia, eivätkä kustannukset ole montaakaan euroa kuljetettua kuutiometriä kohti. Kansallisen huoltovarmuuden kannalta on olennaista tavaroiden pääsy maahan ja maasta pois, ja siinä on tärkeää, että tavaravirrat ovat niin suuria, että isot ja tehokkaat toimijat haluavat olla mukana täällä. Muuten jäämme taantuvaksi reuna-alueeksi.”

Logistiikka ei ole enää niin yksinkertaista kuin ennen.

 

Tavaran liikuttamisen merkitys on kasvanut valtavasti myös siksi, että tavaroiden varastointi on vähentynyt jyrkästi. Tilalle ovat tulleet tietovirrat ja erilainen logististen palveluiden esiinmarssi. Huoltovarmuuden kannalta on keskeinen kysymys, miten tätä monimutkaistuvaa ja laajenevaa maailmaa hallitaan ja ymmärretään.

”Aikaisemmin toimijoita oli vähemmän, ja isompi osa kuljetuksista oli suurten organisaatioiden omissa käsissä. Nyt lähes kaikki liikenne on ulkoistettu logistiikkapalveluiksi. Täyttävätkö ne huoltovarmuuden vaatimukset? Missä ovat niiden riskit ja heikkoudet? Pystyvätkö toimijat tuottamaan tarvittavat palvelut myös vakavissa häiriötilanteissa, jotta kansalaiset, teollisuus ja maanpuolustus pystyvät toimimaan?”

Kestääkö äärimmilleen viritetty koneisto?

Logistiikka on tänään äärimmilleen viritetty globaali järjestelmien järjestelmä, jonka osat ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja kokonaisuutta hallitsevista tietojärjestelmistä. Huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset joutuvat pohtimaan, miten tällainen kellontarkka koneisto saadaan toimimaan huonossakin tilanteessa.

”Pyrimme katsomaa yhä suurempia kokonaisuuksia. Vaikka kuorma-auton pitää pystyä ajamaan pisteestä A pisteeseen B, sekin ajo on käytännössä aina osa jotain suurempaa kokonaisuutta”, Tourula sanoo.

”Yksi haasteista on pystyä erottamaan, mikä on välttämätöntä logistiikkaa ja mikä ei. Ruotsinlaivoilta tuodaan sekä tuliaisoluita että teollisuudelle tärkeitä trailerikuormia, ja lentokoneiden rahtitiloissa liikkuu merkittävä osa lentorahdista, samalla kun matkustamossa istuvat työ- ja lomamatkalaiset.”

Koronaviruksen seisauttama teollisuustuotanto Kiinassa osoitti helmikuussa 2020, kuinka haavoittuva globaali järjestelmä voi olla.

”Syy ei tosin ollut logistiikassa itsessään, vaan siinä että kuljetettavaa tavaraa ei ollut. Silti ensimmäinen uutinen konttilaivaliikenteen peruutuksista aiheutti heilahduksen osakemarkkinoilla. Onneksi isot logistiset järjestelmät ovat hyvin resilienttejä. Ne palautuvat ja korjaavat itse itsensä, sillä toimijoita on paljon."

Onneksi isot logistiset järjestelmät ovat hyvin resilienttejä. Ne palautuvat ja korjaavat itse itsensä, sillä toimijoita on paljon.

 

Logistiikka 2030 -ohjelma käynnistyy

Huoltovarmuuskeskus on nyt valmistelemassa uutta Logistiikka 2030 -ohjelmaa, jolla viitoitetaan huoltovarmuuden kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä – ja myös uhkien muutoksessa. Ohjelman käynnistäminen on Huoltovarmuuskeskuksessa keino keskittää resursseja jonkin yhteiskunnalle kriittisen alueen lujittamiseksi.

Tourula on valmistellut ohjelmaa kuluneen vuoden aikana.

”Määrittelemme tavoitteet, ja mietimme yhdessä alan toimijoiden kanssa, mitkä ovat ne asiat joita erityisesti kannattaisi tehdä – ja toisaalta ei kannattaisi tehdä. Keskeinen pohdittava asia on, miten havaitsemme ja tulkitsemme mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toimintaympäristön muutoksia ja reagoimme muuttuneisiin uhkiin”, Tourula kuvaa.

”Samoin pyrimme vahvistamaan kriittisen infrastruktuurin ja logistiikan palveluiden edellytyksiä. Huoltovarmuustyölle tyypilliseen tapaan etsimme kokonaisuudesta sellaisia heikkoja kohtia, joita kukaan muu ei hoida, ja laitamme ne kuntoon. Pyrimme myös vastaamaan hybridi- ja kyberuhkiin tälläkin alueella niin, että huoltovarmuudelle välttämätön logistiikka sietää vakaviakin häiriöitä ja toimii myös poikkeusoloissa.”

Mietimme yhdessä, mitkä ovat ne asiat joita erityisesti kannattaisi tehdä – ja toisaalta ei kannattaisi tehdä.

 

Nopeasti muuttuvassa ympäristössä on haasteellista pyrkiä ennakoimaan, millainen tilanne on 5 tai 10 vuoden päästä.

”Meidän ei kuitenkaan kannata laatia mitään viisivuotissuunnitelmia, ja alkaa sitten toteuttaa niitä pala kerrallaan, vaan meidän pitää jatkuvasti arvioida ja suunnata toimintaamme uudelleen, mikäli tarve sitä vaatii.”

Logistiikan turvaaminen koskee kaikkia

Ohjelmassa yhteistyökumppaneina ovat kaikki huoltovarmuuskriittiset toimijat, eivät ainoastaan logistiikasta vastaavien yritysten muodostamat poolit.

”Vaikka maassa vallitsisi sotatila, samat toimijat tuottavat täällä siviiliyhteiskunnan kuljetuspalvelut huolehtien niin henkilöliikenteestä, koulu- ja sairaankuljetuksista kuin teollisuuden ja kaupan kuljetuksista”, Tourula sanoo.

”Kysymme parhaillaan sekä logistiikkasektorilta että logististen palvelujen käyttäjiltä, mitä heidän mielestään olisi tärkeätä tehdä heidän toimintakykynsä varmistamiseksi, ja kirjoitamme sen perusteella ohjelmakuvausta. Valmistelu on hyvässä vaiheessa ja uskon, että toiminta saadaan käyntiin kesään mennessä.”

Kuvat:

Avauskuva: XoMEoX / CC BY (https://creativecommons.org/licenses/by/2.0)

Tapio Tourulan kuva: JPA

Rekkaterminaalikuva: By Martinslog - Own work, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=76524476

 

 

 

 

Jaa artikkeli