Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Uutta suorituskykyä säteilymittauksiin

Säteilyturvakeskuksen varustama vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue harjoittelee pahan päivän varalle.

14.2.2020
harjoituksetkriittinen-infrastruktuuriterveydenhuolto

Nurmijärvellä marraskuun puolivälissä 2019 pidetyssä yhteisharjoituksessa testattiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti suuren ihmisjoukon radioaktiivisuuden mittaamista, tietojen keruuta ja kriisiavun järjestelyjä. Mittaukset suoritettiin Rajakaaren monitoimitaloon perustetulla väliaikaisella säteilymittauspaikalla, jollainen voidaan sijoittaa säteilyonnettomuuden uhrien evakuointialueelle.

Mittauksista vastasi Säteilyturvakeskuksen eli STUK:n perustama ja varustama vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue, jonka ohella harjoitukseen osallistui lukuisia muita paikallisia tahoja ja vapaaehtoistoimijoita. Samalla harjoiteltiin Nurmijärven kunnan alueellisten valmiuskeskusten toimintaa.

Koulutusta ja harjoittelua

STUK:n toimistopäällikkö Jukka Sovijärvi kertoo, että toimintaan on sitoutunut kuutisenkymmentä vapaaehtoista, joista tarvittaisiin tositilanteessa mittauspaikkaa pyörittämään 37.

”Joukossa on alan huippututkijoita ja henkilöitä, jotka joutuvat työssään säteilyn kanssa tekemisiin, sekä myös muita vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita. Kaikille annetaan perustietämys mittalaitteista ja niiden käytöstä sekä tietoa onnettomuusuhrien kohtaamisesta ja säteilyvaaratilanteista. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa”

Mittaajan kannalta ei ole eroa siinä, mistä päästö on peräisin. Radioaktiivisuus on radioaktiivisuutta.

Säteilymittausjoukkueen peruskurssi kestää kaksi viikonloppua. Ensimmäiset kurssit pidettiin keväällä 2018, ja seuraavat käynnistyvät vuoden 2020 maaliskuussa. Joukkueen jäsenet saavat vuosittain myös jatkokoulutusta ja osallistuvat jatkossa myös Nurmijärven kaltaisiin harjoituksiin.

Valokuvassa STUK:in vapaaehtoinen osoittaa toiselle henkilölle harjoituksesa jotakin.

Säteilymittausjoukkueelle on voitu hankkia modernit ja monipuoliset säteilymittalaitteet Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksen avulla. Sovijärvi arvioi, että etenkin ihmisten mittaamiseen käytettävät mittausportit ja kenttäoloissa tehtävään nukliditunnistukseen soveltuvat kannettavat spektrometrit lisäävät merkittävästi Suomen kansallista suorituskykyä.

Säteilymittausjoukkue mittausportteineen on on ainoa laatuaan Suomessa ja olennainen lisäresurssi STUK:n omiin tarpeisiin ja velvoitteisiin.

”Joukkueen toimialue on periaatteessa koko maa. Omin nokkineen tämä porukka ei kuitenkaan lähde mihinkään, vaan siitä päättää toimivaltainen viranomainen yhdessä STUKin kanssa.”

Varautumista pahimpaan

Suomessa sattuneet säteilyvaaratilanteet ovat olleet hyvin paikallisia eikä niistä ole aiheutunut terveysvaikutuksia väestölle. Edes historian suurin ydinonnettomuus Tsernobylin voimalassa 1986 ei onneksi tuottanut meillä terveysvaikutuksia.

”Ydinlaskeuman vaikutukset ovat suuret, joten yhteiskunnan on varauduttava myös sellaiseen äärimmäisen harvinaiseen tilanteeseen, jossa isolta määrältä ihmisiä joudutaan mittaamaan mahdollinen radioaktiivinen kontaminaatio. Ja mittaamista on myös harjoiteltava”, Sovijärvi sanoo.

”Väkijoukkojen mittaamisessa suurin haaste on kokonaisuuden hallitseminen ja ihmisten kohtaaminen. Mitattavat ovat todennäköisesti evakuoituina, stressaantuneita ja huolissaan. Mittauksen ei pitäisi lisätä heidän stressiään yhtään enempää, saati sitten leimata heitä saastuneiksi.”

Isot säteilyvaaratilanteet, esimerkiksi voimalaitosonnettomuudet, vaikuttavat yhteiskunnan jokaiseen sektoriin. Sellaisessa tilanteessa viranomaisilla on mittausten ohella muutakin akuuttia vastattavaa. Vapaaehtoinen joukkue on silloin suureksi avuksi.

”Esimerkiksi Fukushimassa 2011 ydinlaskeuman alta evakuoiminen ei onnistunut kaikkien osalta kunnolla, koska alueen infrastruktuuri oli tuhoutunut maanjäristyksen ja siitä aiheutuneen tsunamiaallon seurauksena. Koko alueella oli kuolleita yli 15 000 ja evakuoituja 450 000. Varsinaisen ydinlaskeuman alta evakuoitiin kaikkiaan noin 170 000 ihmistä.”

Kaksivaiheinen säteilymittaus

Mittaajan kannalta ei ole eroa siinä, mistä päästö on peräisin. Radioaktiivisuus on radioaktiivisuutta. Ihmisjoukkojen mittauksessa käytetään eri herkkyyksille säädettyjä mittausportteja, joiden läpi kuljetaan samalla tavoin kuin lentokenttien turvatarkastuksissa.

”Laite on nopeimmillaan läpikäveltävä, mutta herkkyys on silloin huono. Jos halutaan tarkka mittaustulos, portin kohdalla on pysähdyttävä noin kymmeneksi sekunniksi”, Sovijärvi kuvaa.

”Mittauspaikan alussa on esiseulontaan tarkoitettu portti, jonka avulla pahiten likaantuneet tutkittavat voidaan ohjata erilleen puhdistettavaksi niin, että heidän vaatteissaan oleva laskeuma ei päädy pidemmälle rakennukseen. Sisällä on sitten useampia herkäksi säädettyjä rinnakkaisia portteja.”

Valokuva STUK:in harjoituksista, jossa monta henkilöä suojavarusteissaan.

Monen toimijan harjoitus

Vapaaehtoisen säteilymittausjoukkueen ja kunnan edustajien lisäksi harjoitukseen osallistui Suomen Punainen Risti, joka testasi autettavien rekisteröintiä QR-koodilla eli pikaluettavalla ruutukoodilla varustettujen rannekkeiden ja niitä lukevan kännykkäsovelluksen avulla ja tarjosi harjoituksessa myös kriisiapua.

Harjoitukseen osallistuivat myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja Pelastakaa lapset ry, joka vastasi vanhemmistaan erilleen joutuneille lapsille tarkoitetusta turvallisesta tilasta, jossa nämä saattoivat odottaa vanhempiaan.

”Lisäksi paikalle oli rekrytoitu vapaaehtoisia kansalaisia – tuttuja, sukulaisia, reserviläisiä ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajia perheineen. He toimivat mitattavana ’maaliosastona’. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kokonaisuutta harjoiteltiin realistisessa ympäristössä ja eri-ikäisistä ihmisistä kootun maaliosaston kanssa. Konsepti osoitti toimivuutensa, ja olin todella yllättynyt porukan itseohjautuvasta ja ammattimaisen oloisesta toiminnasta.”

Parannettavaakin toki löytyi esimerkiksi työnjaon ja kokonaiskuvan saamisen osalta.

”Jatkossa pitää varmistaa, että kaikilla on omien tehtäviensä lisäksi käsitys myös siitä, mitä muut tekevät. Samoin perheiden koossa pysymiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota, jotta vanhemmat ja lapset eivät joutuisi erilleen toisistaan esimerkiksi tilanteessa, jossa vain osa perheestä on kontaminoitunut.”

Säteilymittausjoukkueen peruskurssin molemmille opetusviikonlopuille voi ilmoittautua MPK:n verkkosivuilla.

Lisätietoja antavat:
Laboratorionjohtaja Maarit Muikku, maarit.muikku(at)stuk.fi
Toimistopäällikkö Jukka Sovijärvi, jukka.sovijarvi(at)stuk.fi

Jutun kuvat STUK, videoon upotettu kuvitus Wikimedia ja Voice of America

Jukka Sovijärvi

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Terveydenhuoltosektorin tärkein tehtävä on kriisinkestävyyden varmistaminen

Globaali epävarmuus, kyberuhat, pandemioiden riskit ja luontokato kirittävät terveydenhuoltoalaa varautumaan tulevaan. Varautumista johtaa terveydenhuoltosektorin puheenjohtaja Taneli Puumalainen.

”Radalla tilanne päällä!"

Yhdistelmä24-valmiusharjoitus toi kemian, terveydenhuollon sekä jätehuollon toimijat yhteen ennennäkemättömässä laajuudessa Satakunnassa maaliskuun puolivälissä. Simuloitu suuri kemikaalionnettomuus testasi, miten esimerkiksi suurten potilasmäärien hoito, turvallisuusviestintä ja jälkihoito sujuvat kriisitilanteessa.
Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?