Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Jäitä hattuun yhteistyöllä

Päivittäistavarakaupan huoltovarmuusyhteistyö osoitti voimansa pandemiakeväänä.

15.6.2020
elintarvikehuolto

Lidl Suomen riskienhallintapäällkkö Jaakko Nuotio on osallistunut yrityksensä edustajana Kauppa- ja jakelupoolin toimintaan usean vuoden ajan. Poolitoimikunnan kokousten ohella huoltovarmuusyhteistyö on konkretisoitunut erilaisina hankkeina, koulutuspäivinä, workshopeina ja harjoituksina.

Meillä on ihan maailmankin mittakaavassa erityinen ja hieno järjestelmä, jossa yksityinen ja valtiollinen sektori puhaltavat yhteen hiileen.

Jaakko Nuotio valokuvassa.
Jaakko Nuotio

”Toimintaa on tarjolla niin paljon kuin ehtii osallistua. Isoin yksittäinen projekti on ollut päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämisprojekti, jonka myötä meillekin muun muassa hankittiin siirrettävä varavoimakone.”

Tilannekuva rauhoittaa

Pandemia-aika tiivisti yhteydenpitoa, erityisesti tilanteen alussa, jolloin tilannekuvaa jaettiin päivittäin ja poolikokouksia pidettiin tihennetyssä tahdissa kahdesti viikossa. Tilanteen rauhoituttua yhteydenpitoa on harvennettu, mutta tahtia voidaan tihentää nopealla aikataululla, mikäli kriisi alkaisi jälleen eskaloitua.

”Olemme vastanneet myös erilaisiin kyselyihin suojavarusteiden, käsidesien ja muiden hankinnoista ja riittävyydestä. Yritykset ovat kertoneet omasta tilanteestaan, ja saaneet vastineeksi poolin kokoaman valtakunnallisen tilannekuvan”, Nuotio kuvaa.

”Kun olemme kertoneet kohtaamistamme ongelmista ja toisaalta asioista, jotka ovat sujuneet hyvin, olemme voineet poolin tuottamasta tilannekuvasta nähdä olevamme linjassa muiden kaupan toimijoiden kanssa. On ollut kullanarvoista ja rauhoittavaa tietää, että tilanteemme on niin hyvä kuin sillä hetkellä on mahdollista, ja että kaikilla muillakin menee suurin piirtein samalla tavalla.”

Ennakkotietoa Euroopasta

Isona kansainvälisenä yrityksenä Lidl Suomi pystyi jakamaan poolille päivittäistavarakaupan tilannekuvaa keskieurooppalaisista maista, joissa pandemia oli meitä pitemmällä.

”Uskoakseni se on ollut arvokasta tietoa poolille ja viranomaisille. Kriisin alussa skenaariotyössä arvioitiin, että pandemian edetessä myymälöitä joudutaan sulkemaan. Mutta koska niin ei tapahtunut muuallakaan, pystyimme laittamaan jäitä hattuun ja laatimaan ainakin omat suunnitelmat sen pohjalta että niin ei käy täälläkään. Ihmiset saatiin hyvällä tiedotuksella pysymään rauhallisina, minkä ansiosta säästyimme hamstrausvimmalta ja kaikki on mennyt kuin Strömsössä, muutamia yksittäisiä piikkipäiviä lukuunottamatta.”

On ollut kullanarvoista ja rauhoittavaa tietää, että tilanteemme on niin hyvä kuin sillä hetkellä on mahdollista, ja että kaikilla muillakin menee suurin piirtein samalla tavalla.

Sen lisäksi, että poolikokouksissa puhutaan parhaista käytänteistä, Nuotio näkee lisähyötynä poolin tarjoaman mahdollisuuden esitellä omia huomioita ja huolia suoraan valtiovallan edustajille.

”Hyvä suora puheyhteys valtiolliselle tasolle on ollut iso plussa ja maailmankin mittakaavassa erityinen etu, joka on kiinnostanut konsernimme muita maaorganisaatioita. Suomessa on selvitty pandemiasta vähemmällä hötkyilyllä kuin Euroopassa, ja se on ainakin osittain tehdyn varautumistyön tulosta.”

Varautumisella reagointinopeutta

Pooliyhteistyön ansiosta kaikki tarvittavat välineet tilannekuvan muodostamiseen ja koko kriisitoiminnan organisointiin olivat valmiina jo pandemiatilanteen alussa. Kriisiorganisaatio pystyttiin poolitasolla käynnistämään päivässä.

”Olemme poolin puitteissa harjoitelleet erilaisia kriisitilanteita myös oman toimivan johdon kanssa. Sen ansiosta pystyimme itsekin organisoitumaan kriisin alettua nopeasti.”

Vaikka Nuotio on oikein tyytyväinen yhteistyön sujumiseen, hänellä on kuitenkin yhteydenottoja koskeva pieni toive.

”Eri osastoillemme tulee paljon yhteydenottoja ja kyselyjä eri pooleista. Ne olisi hyvä keskittää ja suodattaa kauppa- ja jakelupoolin kautta keskeistä koordinaatiota ja yhteistyötä kehittämällä. Vaikka kaikilla on omat projektinsa, jotka halutaan saada maaliin, olisi silti kaikkien kannalta tehokkaampaa, jos yhteydenotot tulisivat yhdestä piipusta.”

Olemme poolin puitteissa harjoitelleet erilaisia kriisitilanteita myös oman toimivan johdon kanssa. Sen ansiosta pystyimme itsekin organisoitumaan kriisin alettua nopeasti.

Onko varautumistyössä tehty oikeita asioita?

”On, meillä on ihan maailmankin mittakaavassa erityinen ja hieno järjestelmä, jossa yksityinen ja valtiollinen sektori puhaltavat yhteen hiileen. Kevään mittaan olemme nähneet, että tällaiselle toiminnalle olisi ollut tilausta esimerkiksi Ruotsissa, jossa se ajettiin alas kylmän sodan päätyttyä ja jossa sen tarpeellisuudesta varmaankin vielä keskustellaan.”

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

“Venäjän hyökkäys ei muuttanut turvallisuuskäytäntöjämme mitenkään”

Turvallisuus on Teollisuuden Voiman (TVO) toiminnan ytimessä ja koko organisaatiokulttuurin perusta. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, lukuisat journalistit tiedustelivat, miten tilanne vaikuttaa TVO:n turvallisuuskäytäntöihin.

Suur-Savon Sähkö ja Jyväskylän yliopisto näyttävät tietä – Lähde mukaan parantamaan kyberturvallisuutta kumppanuusverkostossa

Yritysten kumppanuusverkostot tuovat riskejä kyberturvallisuudelle, mutta ne voivat myös auttaa niiden hallitsemisessa. Jyväskylän yliopiston vetämä kumppanuusverkostoprojekti pyrkii löytämään ratkaisuja siihen, kuinka kumppanuusverkoston kyberturvallisuutta voidaan tehostaa. Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta rahoitettu hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun. Nyt haetaan mukaan lisää yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimijoita.

”Radalla tilanne päällä!"

Yhdistelmä24-valmiusharjoitus toi kemian, terveydenhuollon sekä jätehuollon toimijat yhteen ennennäkemättömässä laajuudessa Satakunnassa maaliskuun puolivälissä. Simuloitu suuri kemikaalionnettomuus testasi, miten esimerkiksi suurten potilasmäärien hoito, turvallisuusviestintä ja jälkihoito sujuvat kriisitilanteessa.