Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Eurooppa vahvasti sidoksissa Aasian tekstiilituotantoon

Erilaisilla tekstiileillä ja varusteilla on merkittävä rooli huoltovarmuudelle. Henkeen, terveyteen ja puolustukselliseen varautumiseen liittyvien tekstiilien ja varusteiden saatavuus ja laatu on varmistettava kriisitilanteissa. Julkiset hankinnat ja eurooppalainen yhteistyö olisivat keinoja vähentää Aasia-riippuvuutta.

14.8.2023
teollisuus

Tekstiili- ja varustealalla käydään kovaa kansainvälistä kilpailua kustannuksista. Korkeat tuotanto- ja työvoimakulut ovat siirtäneet tekstiiliteollisuuden tuotannon pois Suomesta halvempien kustannusten maihin. Huoltovarmuuden kannalta omavaraisuutta olisi hyvä kasvattaa.

”Mahdollisessa kriisitilanteessa haasteeksi muodostuvat paitsi tuotteiden ja kankaiden laatu myös tuotteiden saatavuus silloin kun niitä tarvitaan. Suomea kohtaavassa kriisitilanteessa voidaan kysyä esimerkiksi, mistä sopivaa kangasta saadaan, ehtiikö tuote tänne ajoissa, onko sitä riittävästi ja mikä on sen hinta”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) johtava varautumisasiantuntija Mauri Vierula.

Vaikka tekstiiliteollisuus on alana verrattain pieni, se kuuluu kriittisiin teollisuusaloihin. Tekstiilit, esimerkiksi suojavaatteet, työasut, teltat, kengät ja ballistiset suojat sekä muut vastaavat varusteet linkittyvät huoltovarmuuteen.

Tekstiili- ja varustevalmistelun huoltovarmuudesta huolehtii Huoltovarmuusorganisaation (HVO) Kemian poolin alaisuudessa toimiva Tekstiili- ja varustetoimikunta (TEVA), joka tuo yhteen alan merkittäviä kotimaisia toimijoita.

”Toimikuntana TEVA on aktiivinen – keskustelua ja ideointia on paljon. Myös tekstiilihuoltoala kuuluu merkittävänä osana huoltovarmuuteen. Viranomais- ja sairaalatekstiilien huollon on toimittava myös häiriö- ja poikkeustilanteissa”, kertoo Kemian poolin valmiuspäällikkö Susan Jäsperi.

Kemian poolin valmiuspäällikkö Susan Jäsperi

Arvoketjun pirstaleisuus haastaa huoltovarmuutta

Pitkät hankintaketjut ovat tyypillisiä tekstiili- ja varustealalla. Vaikka suomalaisen tuotebrändin suunnittelu tapahtuisi täällä, on Suomessa valmistetun tuotteen löytäminen yhä harvinaisempaa. Kuluttajatuotteiden lisäksi tilanne näkyy mahdollisissa kriisitilanteissa.

”Ongelmallisen puolen tilanteessa muodostavat Suomesta puuttuvat arvoketjun osat. Esimerkiksi lankaa tai kangasta ei oikeastaan valmisteta Suomessa. Kun tuotteita tuodaan kauempaa, on toiminta aina hirveän haavoittuvaista. Kriisitilanteessa kysymykseksi nousisi myös Itämeren käyttö logistiikkakanavana ja sitä kautta materiaalien saatavuus. Lisäksi osaavan työvoiman löytäminen kriisitilanteessa voi olla haastavaa”, sanoo Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n (STJM) johtava asiantuntija Mihail Tchitcherin.

Myös Pellervon taloustutkimuksen (PTT) maatalousekonomisti Pekka Kinnunen nostaa haasteena esiin alan riippuvuussuhteen Aasiaan:

”Materiaalinen riippuvuus Aasiaan on riskitekijä, jota on vaikea korvata lyhyellä aikavälillä. Lähivuodet ovat osoittaneet, että yhteydet voivat katketa nopeastikin, mikä vaikuttaa materiaalien saatavuuteen. Jos yhteydet lakkaisivat kokonaan, olisi tilanne toimialalle maailmanlaajuisesti haastava. Isot muutokset muokkaavat teollisuutta ja uusia toimijoita syntyisi, mutta muutos on aina hidasta. Jotta tilanteisiin voitaisiin reagoida nopeasti, pitäisi rakenteet olla valmiina. Kriisiajan huoltovarmuus ja varautuminen rakentuvat normaaliaikojen tuotannon pohjalta”.

Materiaalinen riippuvuus Aasiaan on riskitekijä, jota on vaikea korvata lyhyellä aikavälillä.
Pekka Kinnunen
Pellervon taloustutkimuksen maatalousekonomisti Pekka Kinnunen

Ala nojaa julkisen sektorin hankintoihin

Viime vuosien kriisit, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja koronapandemia, ovat vahvistaneet tekstiilien merkitystä huoltovarmuudelle. Sodan myötä tekstiili- ja varustepuolella on painottunut erityisesti puolustuksellinen varautuminen. Tekstiilialan keskusteluissa varautumisen ratkaisuja on etsitty muun muassa tuotantovaraussopimuksista ja hankintalainsäädännöstä.

”Kun mietitään alan tuotteita ja sen tyyppisiä varusteita, voidaan sanoa, ettei ala toimi kuluttajien varassa. Suomessa tavallisen t-paidan valmistaminen ei ole kannattavaa, mutta terveydenhuollon tai puolustusvoimien tarpeeseen tehtävien tuotteiden valmistaminen Suomessa vaatisi julkisen sektorin toimijoiden tilauksia jatkuvuuden varmistamiseksi”, Vierula toteaa.

Tuotantovaraussopimukset mahdollistaisivat prosessien ylläpidon normaalioloissa ja sitä kautta nopean käyttöönoton mahdollisissa häiriötilanteissa.

”Alalla on keskusteltu ja pyritty edistämään julkisten hankintojen kautta tehtäviä tuotantovaraussopimuksia eli tietty osuus esimerkiksi puolustuksellisen varautumisen tekstiileistä ostettaisiin Suomesta.  Sopimukset turvaisivat sekä liiketoiminnan että huoltovarmuusnäkökulman”, Tchitcherin sanoo.

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n johtava asiantuntija Mihail Tchitcherin

Uudet materiaalit luovat mahdollisuuksia

Miltä tekstiiliteollisuuden tilanne näyttää Suomessa?

”Tekstiiliteollisuus on halpatuontiala, jossa Suomi ei pysty kilpailemaan. Tällä hetkellä alalla pohditaan sellaisia kapeita segmenttejä, kuten kierrätyskuituja ja korkealaatuisia teknisiä ratkaisuja, joita Suomessa kannattaisi valmistaa”, sanoo HVK:n Mauri Vierula.

Uudet materiaalit ja ratkaisut tuovat alalle potentiaalisia tulevaisuudennäkymiä.

”Hyvä asia on se, että uusien tekstiilikuitujen myötä meillä on ensimmäistä kertaa käsissämme tekstiiliraaka-ainetta. Uudet kuidut eivät kuitenkaan vielä sovellu kaikkeen tarpeeseen”, STJM:n Mihail Tchitcherin muistuttaa.

Kierrätys, elektroniset tekstiilit, uudet tekstiilikuidut ja rakentamisen ratkaisut ovat esimerkkejä alan tulevaisuudesta.

”Uusi teknologia ja kuitutuotanto esimerkiksi puusta ja muusta biomassasta tarjoaa mahdollisuuksia suomalaiselle tuotannolle ja korkeateknologian kehitykselle. Asioiden käytäntöön tuominen vie kuitenkin aikaa ja alan haasteena on ratkoa, kuinka niillä tehdään markkinaehtoista liiketoimintaa. Materiaalien saatavuuden ja sitä kautta myös huoltovarmuuden osalta kierrätys on tulevaisuudessa yhä isommassa roolissa”, PTT:n Pekka Kinnunen sanoo.

HVK:n johtaja varautumisasiantuntija Mauri Vierula

Vahvuutena huoltovarmuusajattelu

Suomessa huoltovarmuutta on rakennettu pitkään alan toimijoiden yhteistyönä.

”Viime vuosien kriisien myötä ihmisten tietämys ja ymmärrys huoltovarmuudesta ovat kasvaneet äärettömästi. Samalla ymmärrämme myös haavoittuvuutemme sekä tekstiilipuolella tehtävän työn ja varautumisen tärkeyden. Jatkuva ja avoin vuoropuhelu sekä tekstiiliteollisuuden kesken että muiden toimijoiden välillä on tärkeää”, Tchitcherin toteaa.

”Koronapandemian aikana TEVA:n toimijat havaitsivat haasteen suojavaatetuksen saatavuudessa, selvittivät tuotteiden vaatimukset ja aloittivat valmistamaan muun muassa suojavaatteita, -maskeja ja -visiirejä. Se on hieno osoitus alan ketteryydestä ja huoltovarmuuden tukemisesta”, Jäsperi sanoo.

Myös Kinnunen sanoo, että alan vahvuutena on Suomessa pitkällä oleva huoltovarmuusajattelu.

”Asioita on mietitty paljon valmiiksi ja meillä on erilaisia harjoituksia, ja sitä kautta valmiutta reagoida muutoksiin. Varautumisessa tulisi pohtia myös eurooppalaista yhteistyötä, digitalisaation ja uuden teknologian mahdollisuuksia sekä huoltovarmuustason mittaamista. Ne ovat kuitenkin pidemmän aikavälin kysymyksiä.”

Teksti: Meri Kiviharju / Kuvat: pääkuva & Mauri Vierula: Juha Nenonen, Susan Jäsperi: Sini Pennanen, Mihail Tchitcherin: Jetro Stavén, Pekka Kinnunen: Pellervon taloustutkimus

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Turvallisuuden tunnetta voi vahvistaa omalla varautumisella

Tiedätkö, miten varautua? Kotitalouksien varautuminen voi alkaa pienin askelin ja suosittu 72 tuntia – varautumiskoulutus valmentaa oikeanlaiseen varautumiseen.

Harjoitukset vahvistavat kriisinkestävyyttä

Kriiseihin kannattaa varautua omaehtoisella harjoittelulla, koska se vahvistaa valmiutta poikkeustilanteisiin.
Kotimainen vesimeloni pellossa

Näin ilmastonmuutos muuttaa alkutuotantoa

Ilmastonmuutoksen myötä Suomessa voidaan viljellä uusia kasvilajeja ja monipuolistaa tuotantoa. Lämpenevä ilmasto tuo kuitenkin mukanaan myös uudenlaisia riskejä.